Pitäisikö "sohvayötä" piilotella lapsilta? Mitä mieltä te kasvatuksesta ymmärtävät olette?
Siis teeskennellä että ukko tulee parisänkyyn illalla ja sitten myöhemmin salaa mennä sohvalle?
Kommentit (48)
Meillä mies nukkuu aina sohvalla, ei sitä kukaan lapsista ole koskaan ihmetellyt. Nukahtaa aina tv:tä katsoessaan ja havahtuu joskus 04 ja kömpii sänkyyn:D
Ap:n juttu kuulostaa yhtä tyhmälle kuin ystävämme joka kävi monta kertaa päivässä ulkona talon nurkalla tupakalla ettei lapset huomaa. Eihän ne pennut olleet tyhmiä vaan tiesivät tasan tarkkaan miksi isi juoksee ulkona:) Sitä sitten kerran kun oltiin isolla porukalla syömässä ja tuli jotain puhetta tupakoinnista niin pennut kehuivat kuinka heidänkin isä käy tupakalla, mutta piilossa:O
Mikä vitun sohvayö? mene itse nukkumaan sohvalle jos et osaa sopia asioita tai rauhottua edes yön ajaksi. Mikä helvetin 50-luvun pirttihirmuläppä tää oon?
Häh? Kyllä meillä lapset tietää, että isä saattaa joskus simahtaa sohvalle parin saunakaljan jälkeen, ja paha sitä on piilotellakaan kun se isä useimmiten kuorsaa sohvalla kun lapset tulevat aamuisin katsomaan telkkaria. Riitojen takia ei ole koskaan tarvinnut nukkua eri huoneissa, jos joskus ei olla saatu sovittua nukkumaan mennessä, selän kääntäminen on riittänyt.
No kyllä se vaan ahdisti lapsena huomata että jompikumpi on nukkunut sohvalla. Miettikää millaisessa ilmapiirissä lapsenne joutuvat kasvamaan. Ei ole normaalia että vanhemmat riitelevät niin että toinen nukkuu sohvalla. Muita syitä toki voi olla. On hirveää kasvaa riitaisessa kodissa, siinä ei todellakaan opi että "joskus tapellaan", vaan perusturvallisuus on koko ajan uhattuna. Aina pitää miettiä ja tarkkailla että milloin taas.
En ikinä laittaisi miestäni sohvalle nukkumaan. Meillä puhutaan asiat ja harmit ennen nukkumaanmenoa ja nukutaan lähekkäin, sillä viimeistään laatuu viimeisetkin kiukunrippeet.
Vauvan kanssa ymmärrän, jos väsyneempi osapuoli nukkuu välillä toisessa huoneessa ja toinen ottaa vauvayöstä kopin, niin ettei molempien tarvitse herätä pienen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
kyllä aika huonolla mallilla saa suhde olla jos ei voi samassa sängyssä nukkua
mutta olisin tuossa tilanteessa rehellinen, tai sitten sanois että nukkuu paremmin yksin
Me ei olla kuukausiin nukuttu samassa sängyssä, ja hyvällä mallilla meillä suhde on.
Minä en ymmärrä koko kysymystä :D
Eipä ole meillä sohvaöitä, eikä riidelläkään.
Vierailija kirjoitti:
Siis teeskennellä että ukko tulee parisänkyyn illalla ja sitten myöhemmin salaa mennä sohvalle?
Sohvalle miehen patistaminen on eräänlainen väkivallan muoto. Valitettavasti tätä henkistä väkivaltaa ja alistamista käytetään aivan liian usein ja siitä on tullut joillekini ihmisille jo tietynlainen normi.
Aina riitatilanteita ei pystytä sopimaan eikä ole välttämättä mielekästäkään sopia saman illan/yön aikana, mutta noissa tilanteissa kummankin pitää pystyä päättämään itsenäisesti missä nukkuu, eikä rajoittaa toista osapuolta sen kummemmin fyysisesti, kuin henkisestikään.
Henkisen väkivallan käyttö on yksi säälittävimmistä parisuhteen sisällä esiintyvistä toimintamalleista. Tähän syyllistyy nykypäivänä niin miehet, kuin naisetkin. Tällaista toimintamallia ei tietenkään ole sopivaa opettaa lapsille, vaan omaa toimintamallia tulisi muuttaa. Mikäli miehesi vapaaehtoisesti haluaa riitatilanteessa nukkua sohvalla, lapsille pystyy tuon selittämään todella hyvin (isi halusi tänä iltana nukkua sohvalla / isi nukahti sohvalle/ isillä on helpompi nukkua tänä yönä sohvalla, kun isi ei tahdo saada unta sängyssä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis teeskennellä että ukko tulee parisänkyyn illalla ja sitten myöhemmin salaa mennä sohvalle?
Sohvalle miehen patistaminen on eräänlainen väkivallan muoto. Valitettavasti tätä henkistä väkivaltaa ja alistamista käytetään aivan liian usein ja siitä on tullut joillekini ihmisille jo tietynlainen normi.
Aina riitatilanteita ei pystytä sopimaan eikä ole välttämättä mielekästäkään sopia saman illan/yön aikana, mutta noissa tilanteissa kummankin pitää pystyä päättämään itsenäisesti missä nukkuu, eikä rajoittaa toista osapuolta sen kummemmin fyysisesti, kuin henkisestikään.
Henkisen väkivallan käyttö on yksi säälittävimmistä parisuhteen sisällä esiintyvistä toimintamalleista. Tähän syyllistyy nykypäivänä niin miehet, kuin naisetkin. Tällaista toimintamallia ei tietenkään ole sopivaa opettaa lapsille, vaan omaa toimintamallia tulisi muuttaa. Mikäli miehesi vapaaehtoisesti haluaa riitatilanteessa nukkua sohvalla, lapsille pystyy tuon selittämään todella hyvin (isi halusi tänä iltana nukkua sohvalla / isi nukahti sohvalle/ isillä on helpompi nukkua tänä yönä sohvalla, kun isi ei tahdo saada unta sängyssä).
Minun mieheni saattaa mennä sohvalle nukkumaan jo siitä että olettaa minun olevan vihainen. Jos olen ollut mutta en koskaan niin vihainen etten hänen kanssaan haluaisi nukkua saatikka ikinä kieltäisin tulemasta sänkyyn. Hänkään ei ole vihainen minulle vaan mielummin olisi sängyssä.
Joskus olen miettinyt mistä tämä käytös tulee. Onko hänen vanhempansa riidelleet ja toinen joutunut sohvalle? Onko joku hänen exänsä vihoisaan käskenyt sinne? Luuletko hän että häntä kuuluu rankaista jotenkin?
Välillä kuulee joissain vitseissä sohvalla nukkumisesta riidan jälkeen mutta että se todellisuudessa on niin yleistä että joku keksii sille sanan "sohvayö"?
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se vaan ahdisti lapsena huomata että jompikumpi on nukkunut sohvalla. Miettikää millaisessa ilmapiirissä lapsenne joutuvat kasvamaan. Ei ole normaalia että vanhemmat riitelevät niin että toinen nukkuu sohvalla. Muita syitä toki voi olla. On hirveää kasvaa riitaisessa kodissa, siinä ei todellakaan opi että "joskus tapellaan", vaan perusturvallisuus on koko ajan uhattuna. Aina pitää miettiä ja tarkkailla että milloin taas.
Tämä! Meillä tiesi aina, että tilanne on yhä hemmetin räjähdysherkkä, jos toinen nukkui yönsä sohvalla. Siinä sitten hiljaa odoteltiin koska tilanne leviää käsiin.
Kyllä minä opettaisin lapsille et riitely on normaalia elämää ja siitä huolimatta puolisoa rakastetaan. Mutta. Opettaisin myös, että riidat sovitaan ennen nukkumaanmenoa. Riitelystähän tässä kyse oli? Jos syy joku muu, toki lapselle voi kertoa oikean syyn (kuorsaaminen, aikainen aamuherätys, uniongelmat...)