Pakko myöntää: en osaa olla omistusasuja
Ostin oman asunnon eron jälkeen itselleni ja lapsilleni, rivarikolmion. Järkyttävä lainamäärä yhdelle, isot kuukausittaiset asumiskulut. Koko ajan ahdistaa kaikki, mikä on omalla vastuulla. Pitäisi korjata ja fiksailla sitä ja tota, remontoida välillä, huolehtia, että asunto ja pieni pihapläntti pysyy kunnossa. En jaksaisi. Olenkohan maailman tai ainakin Suomen ainoa, josta tuntuu, että asunnon omistamisesta on enemmän stressiä ja haittaa kuin hyötyä? Asumiskulutkin on niin isot mulla, että tekisi mieli myydä asunto ja muuttaa vuokralle. Monen mielestä sellainen on varmaan aivan pöhköä. Asumme pääkaupunkiseudulla.
En myöskään välitä mistään taloyhtiön asioista, piha-alueiden hoidosta tai yhteisöllisyydestä. Kivat naapurit on ihana asia, mutta olen kuitenkin aika erakko luonteeltani enkä välitä hengailla naapureiden kanssa.
Kommentit (28)
Jäin eron jälkeen lasten kanssa asumaan omakotitaloon, eikä ahdistanut yhtään. Samassa talossa asun edelleen, vaikka erosta on aikaa jo 30 vuotta.
Willy Loman kirjoitti:
Osakeasuminen rivarissa yhdistää oman talon ja vuokrahuoneiston huonot puolet. Ei ole oman talon vapautta tehdä tai olla tekemättä, kun on vastuut yhtiön ja naapureiden suuntaan. Toisaalta ei ole vuokra-asumisen huolettomuuttakaan.
Totta, lisäksi siinä yhdistyy kerrostaloasumisen ja omakotitalon huonot puolet: joudut mukautumaan seinänaapureiden elämänrytmiin (esim. melu), ja jakamaan pihasi vieraiden kanssa, mutta joudut myös tekemään lumitöitä yms.
Jokainen tekee omat valinnat, kannattaa elää niinkuin itse haluaa eikä kuten "suurin osa".
Asumisen suhteen stressasin samalla lailla (olen yh), myin pos stressin aiheuttajan ja nyt siis vuokralla. Rahaa jää tilille joka kuukausi säästöön mutta asuminen ei "kerrytä varallisuutta". Monen mielestä ratkaisu oli tyhmä mutta minulle se paras: nukun tosi hyvin ja stressi kadonnut.
Siis mistä te oikein stressaatte? Okt-asumisessa pienen stressin ymmärrän koska niitä huomioitavia asioita on paljon ja kukaan muu ei niistä huolehdi, mutta rivariasuminen on kyllä aika iisiä näiden vastuiden kannalta. Mikä sitten liittyy myös niihin negapuoliin, kun vastuu on jakautunut on oikeudet ja vapauskin hiukan jakautuneet.
Onko se se raha sitten vai? Auttaisiko siihen huolellinen budjetointi ja laskelmat. Eikö ne tyynnyttäisi huolehtivaa mieltä kun excel näyttää että kyllä tämä ihan hyvin rullaa eteenpäin kunhan ei mitään hirveitä ylilyöntejä tee?
Jokatapauksessa sinä elät omaa elämääsi niin kuin parhaaksi koet.
Minä pidän myös helposta asumisesta enkä ole kiinnostunut varallisuuden kerryttämisestä, omistan kyllä talon maalla jossa vietän lomani. Teen mielelläni kaikkia remonttihommia ja hoidan pihaa ja teen lumitöitä vapaaehtoisesti täällä vuokratalon pihallakin mutta vain silloin kun haluan.
Ja paras puoli tässä on se että kun olin työtön kotvan aikaa, sain ruhtinaallisesti asumistukea, ei tarvinnut mennä mihinkään paskahommaan jotta saisi lainan maksettua ja ei tarvinnut muuttaa ja lasten vaihtaa koulua.
Ihanaa stressitöntä elämää.
Omistusasuminen ison taloyhtiön kerrostalossa, jossa on vieläpä oma talonmies, on aika huoletonta.
Hallitukseen ja muihin yhtiön puuhiin on isossa yhtiössä aina riittävästi halukkaita, joten vastentahtoisesti ei ole pakko mennä mihinkään mukaan. Talonmies hoitaa, jos jotain yhtiön vastuulle kuuluvaa hajoaa.
Willy Loman kirjoitti:
Osakeasuminen rivarissa yhdistää oman talon ja vuokrahuoneiston huonot puolet. Ei ole oman talon vapautta tehdä tai olla tekemättä, kun on vastuut yhtiön ja naapureiden suuntaan. Toisaalta ei ole vuokra-asumisen huolettomuuttakaan.
Mitä vastuita yhtiön tai naapureiden suuntaan? Muita vastuita ei ole kuin maksaa vastike ja pitää oma asunto kunnossa niiltä osin kuin se kuuluu osakkaan vastuisiin.
No minuakaan ei ennen omistusasuminen napannut. Sitten satun vuokraamaan asunnon, joka oli tyyliltään aivan erityinen. Sitten asunto meni myyntiin ja ostin sen että pystyin jatkamaan asumista asunnossa. Mutta jos asunto on tavallinen, niin ei minullakaan olisi mitään erityistä halua omistaa sitä.
Willy Loman kirjoitti:
Osakeasuminen rivarissa yhdistää oman talon ja vuokrahuoneiston huonot puolet. Ei ole oman talon vapautta tehdä tai olla tekemättä, kun on vastuut yhtiön ja naapureiden suuntaan. Toisaalta ei ole vuokra-asumisen huolettomuuttakaan.
Miksi rivarissa omistusasuminen olisi erilaista kuin kerrostalossa
Sama täällä, olemme nelikymppinen, hyvätuloinen pari ja asumme vuokralla. Harkitsimme muutama vuosi sitten asunnon ostamista, säästöjä on senverran hyvin että laina olisi jäänyt pieneksi. Lainakulut olisivat olleet pienemmät kuin nykyinen vuokra.
Mutta mutta... katsomamme asunnot olisivat vaatineet alkuremppaa ja siinä katsellessamme tajusimme miten paljon helpompaa vuokraaminen on kun on hyvä vuoraisäntä. Rännit tulivat alas yhtenä talvena, vuokraisäntä korjasi suraavalla viikolla. Pesukone on uusi, pakastin uusittiin kun vanha hajosi. Seinät maalataan kolmen vuoden välein vuokranantajan toimesta minun valitsemin värein. Jos lämmitys tms. kriittinen hajoaa, vuokraisännän vakuutus kattaa pikapalvelun korjaamaan sen heti.
Omaisuus ei siis kerry, mutta säästöjä kertyy rauhalliseen, kivaan ja velattomaan elämiseen mikä on meistä tärkeää. Perinnön kerryttäminen ei ole yhtä tärkeää kuin hyvä, vähempistressinen elämä nyt kun lapset asuvat vielä kotona.
Olen nyt siirtynyt rivariin okt-talosta.
Rivarissa olo on valtavan huoletonta: huoltoyhtiö kolaa lumet ja puhaltaa lehdet. Kerran jo ehti vessan viemäri mennä rikki. En saanut imupumpulla auki. Soitin huoltomiehelle ja lasku taloyhtiön piikkiin tietty. Ainoa, mikä harmittaa, on se, että ei voi itse päättää yksin kaikista asioista, kuten on ok-talossa tottunut. Toinen huono puoli on naapurimelu. Tosin ok-talossa voi naapurilla olla koira pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt siirtynyt rivariin okt-talosta.
Rivarissa olo on valtavan huoletonta: huoltoyhtiö kolaa lumet ja puhaltaa lehdet. Kerran jo ehti vessan viemäri mennä rikki. En saanut imupumpulla auki. Soitin huoltomiehelle ja lasku taloyhtiön piikkiin tietty. Ainoa, mikä harmittaa, on se, että ei voi itse päättää yksin kaikista asioista, kuten on ok-talossa tottunut. Toinen huono puoli on naapurimelu. Tosin ok-talossa voi naapurilla olla koira pihalla.
Siis viemäri ei tiettykään menny rikki vaan *tukkoon
Ymmärrän hyvin, miltä tuntuu asua erakkoluonteisena rivitalossa. Joka kerran kun astuu ovesta ulos etu- tai takaovesta on naapuri huutelemassa moiheimitäkuuluu-teensitäjatätä. Yksityisrauhaa on vain sisällä. Mitä järkeä on maksaa nurmikkoläntistä, kun puistoissa voi loikoilla nurmikoilla ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Siis mistä te oikein stressaatte? Okt-asumisessa pienen stressin ymmärrän koska niitä huomioitavia asioita on paljon ja kukaan muu ei niistä huolehdi, mutta rivariasuminen on kyllä aika iisiä näiden vastuiden kannalta. Mikä sitten liittyy myös niihin negapuoliin, kun vastuu on jakautunut on oikeudet ja vapauskin hiukan jakautuneet.
Onko se se raha sitten vai? Auttaisiko siihen huolellinen budjetointi ja laskelmat. Eikö ne tyynnyttäisi huolehtivaa mieltä kun excel näyttää että kyllä tämä ihan hyvin rullaa eteenpäin kunhan ei mitään hirveitä ylilyöntejä tee?
Jokatapauksessa sinä elät omaa elämääsi niin kuin parhaaksi koet.
Mua stressasi mahdolliset yllätyskulut tai remontit johon en voi vaikuttaa: jos muut haluavat remontin tms niin eipä se yhden vastustus auta. Yhdellä ystävällä tuli 25 000 euron yllärilaina lisää, iso summa kun on vaan yksi maksaja.
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Osakeasuminen rivarissa yhdistää oman talon ja vuokrahuoneiston huonot puolet. Ei ole oman talon vapautta tehdä tai olla tekemättä, kun on vastuut yhtiön ja naapureiden suuntaan. Toisaalta ei ole vuokra-asumisen huolettomuuttakaan.
Mitä vastuita yhtiön tai naapureiden suuntaan? Muita vastuita ei ole kuin maksaa vastike ja pitää oma asunto kunnossa niiltä osin kuin se kuuluu osakkaan vastuisiin.
Asunnon kunnossapito onkin iso vastuu. Sen edellyttämiin remontteihin täytyy pyytää yhtiöltä lupa tai vähintään ilmoittaa etukäteen. Piha-alueet on pidettävä kunnossa. Näitäkään ei voi tehdä silloin ja siten kun itselle sopii, vaan naapuruston vaatimusten mukaisesti. Meteliä ei saa pitää.
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Osakeasuminen rivarissa yhdistää oman talon ja vuokrahuoneiston huonot puolet. Ei ole oman talon vapautta tehdä tai olla tekemättä, kun on vastuut yhtiön ja naapureiden suuntaan. Toisaalta ei ole vuokra-asumisen huolettomuuttakaan.
Miksi rivarissa omistusasuminen olisi erilaista kuin kerrostalossa
Vaihtelee yhtiöittäin, mutta niissä rivareissa joissa olen asunut, oli asunnoittain kiertävät talonmiesvuorot.
Muakin stressaa eniten tulevat remontit, paikkojen hajoaminen (80-luvulla rakennettu, joten remontteja sun muuta tulee koko ajan), omalle vastuulle kuuluvien kodinkoneiden ja pintojen uusiminen yms. En ole mitenkään remonttitaitoinen.
Ja tosiaan erakkona ärsyttää, kun aina on niitä naapureita moikkailemassa. Varsinkin kesällä, kun ollaan paljon ulkona ja haluaisi vaikka siinä postimerkin kokoisella pihalla juoda aamukahvit, ja molemmin puolin näkyy ja kuuluu naapurit aidan yli.
Pelkään myös, että ylivelkaannun, koska olen talouden ainoa aikuinen ja lainaa on kamalasti. Tämä on eka omistusasuntoni, eli en ole muuttanut yksiön ja kaksion kautta varallisuutta kerryttäen pikku hiljaa isompaan.
Ja toi "omaisuuden kerryttäminen": kenelle kerrytän sitä, kun jossain on pakko kuitenkin asua? Haluaisin elää enkä kerryttää.
Ap
Ala katselemaan vuokra-asuntoja ja laita aikaisin keväällä rivari myyntiin. Elämä on nyt. Toissapäiväinen oli samanlainen kun eilinen, kun et tehnyt muutosta.
Et ole ainut. Nautin vuokra-asumisen huolettomuudesta. Jos jääkaappi hajoaa, saan uuden vuokraisännän piikkiin. Asunnon huoltotöistä pitää huolen joku muu , minun ei niitä tarvitse miettiä, kuten ei pihatöitäkään.
Jos töiden takia pitää muuttaa, tai vaikka ihan vain siksi että alkaa vain asunto kyllästyttää, sen kun etsin uuden, irtisanon vanhan sopimuksen ja nostan kytkintä. Ei talkootöitä, ei velkaa, ei yllätysmenoja. Sopii minulle.
Osakeasuminen rivarissa yhdistää oman talon ja vuokrahuoneiston huonot puolet. Ei ole oman talon vapautta tehdä tai olla tekemättä, kun on vastuut yhtiön ja naapureiden suuntaan. Toisaalta ei ole vuokra-asumisen huolettomuuttakaan.