Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa lapsen, minä en!
04.11.2017 |
Mieheni on nyt pari vuotta jo puhunut siitä, ettei voi olla elämässään todella onnellinen, jos ei saa lasta. Naimisiin mennessämme olimme molemmat sitä mieltä, ettemme halua alkaa vanhemmiksi.
Ymmärrän miestäni täysin. Rakastan häntä paljon ja haluan hänen olevan onnellinen. En kuitenkaan voi edes kuvitella olevani raskaana. Enkä halua olla äiti. Pidän työstäni ja urani on nyt juuro kehittymässä eteenpäin, toivomaani suuntaan. Ehkä olen myös jollain tavalla itsekäs, mutta nautin siitä, että voin lyhyelläkin varoitusajalla lähteä vaikkapa kaupunkilomalle Eurooppaan tai suunnitella joululomalle vaivattomasto matkan kauemmaskin.
Mikä olikaam se laulu, jossa sanotaan jotenkin niin, että se sattuu, mutta annan sut pois?
Olen joka tapauksessa jo 39-vuotias, joten lapsen hankkimiasta ei voisi odotella enää pitkään ihan biologisista syistä. Mies sanoo, että hän voisi kantaa vastuuta enemmän kuin minä jne. En kuitenkaan halua sellaiseksi äidiksi. Eli jos olisin äiti, haluaisin panostaa siihen sitten todella, kaikella rakkaudella. Nyt vain tuntuu siltä, etten pysty siihen. Se ei ole elämä, jota kaipaan tai haluan.
Tämä asia painaa mieltäni koko ajan. En halua todellakaan olla toisen onnen esteenä, mutten myöskään haluaisi menettää rakasta ihmistä ja minulle tärkeää parisuhdetta.
Silti, tärkeimmältä tuntuu se, etten ryhdy äidiksi ilman todellista intoa äitiyttä kohtaan. Teen kai oikein, etten edes harkitse lapsen saamista miehen "pitämiseksi"?
Kommentit (37)
En koskaan halunnut lasta. Sitten tapasin miehen, joka halusi kuusi lasta. Täräytimme nämä faktat ekoilla treffeillä ja siinä sitten ihmeteltiin tilannetta. Hyvin pian tajusin kohdanneeni elämäni miehen ja jouduin tosissaan pohtimaan omaa tulevaisuuttani. Tai siis meidän tulevaisuutta. Voisinko oikesti evätä hyvältä mieheltä lapset? Olisinko toisen miehen kanssa onnellisempi, ilman lapsia? Millainen äiti olisin JOS? Näihin kysymyksiin sain vastauksen reilu neljä vuotta sitten kun poikamme syntyi <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän on nyt tullut monta kommenttia siitä, että olen lapsellinen tai muuten vain inhottava nainen, joka pitää miestä varattuna turhaan.
Koitin aloituksessani kertoa siitä, etten halua olla miehen onnellisuuden esteenä. En kuitenkaan voi alkaa äidiksi, kun en edes voi kuvitella olevani raskaana.
Miehellä on toki oikeus muuttaa mielensä. Arvostan sitä, että hän puhuu minulle avoimesti. Silti tuntuu pahalta, kun näin iso asia on kohdattava nyt. Kaikki olisikin hyvin, jos haluaisin olla edes uranainen, joka viettää lapsensa kanssa laatuaikaa vain viikonloppuisin. Mutta sitö en halua. Jos saisin lapsen, haluaisin olla sitten kotona edes pari vuotta lapsen syntymän jälkeen ja olla paikalla joulujuhlissa jne. myöhemmin. Työni ei mahdollista tätä.
Mies ei ole minun sitomassani köydessä kiinni, vaan täysin vapaa etsimään onnea tässä elämässä.
Harmi vain, että minun onneni on jo tässä ja nyt enkä voi alkaa "leikkimään äitiä". Ja kyllä, kaupunkilomat, konsertit ja muu vapaa-aika ovat minulle tärkeitä rankan työn jälkeen. Olen tieni valinnut ja sitä pitkin nyt kuljen. Mutta helppoa tämä ei ole.
Ap
Hohhoijaa mitä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Tähän on nyt tullut monta kommenttia siitä, että olen lapsellinen tai muuten vain inhottava nainen, joka pitää miestä varattuna turhaan.
Koitin aloituksessani kertoa siitä, etten halua olla miehen onnellisuuden esteenä. En kuitenkaan voi alkaa äidiksi, kun en edes voi kuvitella olevani raskaana.
Miehellä on toki oikeus muuttaa mielensä. Arvostan sitä, että hän puhuu minulle avoimesti. Silti tuntuu pahalta, kun näin iso asia on kohdattava nyt. Kaikki olisikin hyvin, jos haluaisin olla edes uranainen, joka viettää lapsensa kanssa laatuaikaa vain viikonloppuisin. Mutta sitö en halua. Jos saisin lapsen, haluaisin olla sitten kotona edes pari vuotta lapsen syntymän jälkeen ja olla paikalla joulujuhlissa jne. myöhemmin. Työni ei mahdollista tätä.
Mies ei ole minun sitomassani köydessä kiinni, vaan täysin vapaa etsimään onnea tässä elämässä.
Harmi vain, että minun onneni on jo tässä ja nyt enkä voi alkaa "leikkimään äitiä". Ja kyllä, kaupunkilomat, konsertit ja muu vapaa-aika ovat minulle tärkeitä rankan työn jälkeen. Olen tieni valinnut ja sitä pitkin nyt kuljen. Mutta helppoa tämä ei ole.
Ap
Mahdollistaako työsi vakavan sairastumisen tai äkkikuoleman,vai onko ne kiellettyjä?
Jos kävisi vahinko, mitä tekisit? Olet onnellinen nykyisessä elämässäsi, joten ehkä voisit olla toisenlaisessakin tilanteessa onnellinen. Kun jotain menettää niin jotain saa ja toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullekin kävi noin. En tosin ollut yhtä ehdoton, joten suostuin vauvakuumeisen miehen painostuksen alla hankkimaan yhden lapsen vähän "no okei, yksi" -asenteella. Kuinka ollakaan, lapsen hoito jäi minulle lupauksista huolimatta, ja silti olisi pitänyt hankkia lisääkin. Asiasta väännettiin muutama vuosi, mies jankutti ja minä keksin verukkeita miksi ei, kunnes ymmärsimme lähteä eri suuntiin. Molemmille kävi lopulta hyvin; minä avioiduin uudelleen velamiehen kanssa ja exällä on nykyään toivomansa suurperhe uuden vaimonsa kanssa. On tosin kuulemma kypsä lapsiin, sanoo tuo meidän yhteinen 17-vuotias. - En suosittele minäkään lapsia kenellekään vain toisen mieliksi, matka on pitkä ja tie kivinen joka tapauksessa, joten kyllä sitä kannattaa haluta tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Minullekin kävi noin. En tosin ollut yhtä ehdoton, joten suostuin vauvakuumeisen miehen painostuksen alla hankkimaan yhden lapsen vähän "no okei, yksi" -asenteella. Kuinka ollakaan, lapsen hoito jäi minulle lupauksista huolimatta, ja silti olisi pitänyt hankkia lisääkin. Asiasta väännettiin muutama vuosi, mies jankutti ja minä keksin verukkeita miksi ei, kunnes ymmärsimme lähteä eri suuntiin. Molemmille kävi lopulta hyvin; minä avioiduin uudelleen velamiehen kanssa ja exällä on nykyään toivomansa suurperhe uuden vaimonsa kanssa. On tosin kuulemma kypsä lapsiin, sanoo tuo meidän yhteinen 17-vuotias. - En suosittele minäkään lapsia kenellekään vain toisen mieliksi, matka on pitkä ja tie kivinen joka tapauksessa, joten kyllä sitä kannattaa haluta tosissaan.
Niin ja meillä siis käytiin etukäteen nämä lapsikeskustelut, eikä kumpikaan ollut alun alkaen mitenkään innostunut...kunnes ex muutti mielensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla ap taitaa olla todellakin poikkeuksellinen työ, jos se menee kaiken edelle. Monilla menestyvillä ja uranaisilla on kuitenkin lapsia. Sitten ymmärrän, jos olet henkeen ja vereen vela. Mitä miehesi sanoo, kun jos olet kertonut, että lasta ei sitten tule? Sen voin sanoa, että lapset vaativat todella paljon. Ehkei miehesi ihan hiffaa sitä. Ei sitä yleensä käsitä, kuin vasta lapsen synnyttyä, mutta yleensä omaa lasta ei kuitenkaan kadu, ei vaikka ei olisi enää omaa aikaa, yhteistä aikaa, kaupunkireissuja, harrastuksia, rahaa, muuta elämää.
Ei Ap:n työ välttämättä mene kaiken edelle. Jos ymmärsit lukemaasi, hän ei ole missään välissä halunnut lapsia. Tietenkin löytyy naisia, joilla on sekä ura että lapset. Apn: takauksessa kuitenkin ovat yhdessä keskustelleet että kumpikaan ei halua lapsia, mutta mies on yllättäen muuttanut mielensä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voisi olla "toisenlainen äiti" esim. työssäkäyvä äiti, jonka mies kantaa suurimman vastuun lapsista? Miksi ainoa vaihtoehto olla äiti on sinulle se, että olet täydellinen äiti joka tekee kaiken? Taidat olla perfektionisti.
Koska mies ei 99%:ssa tapauksista kuitenkaan kanna vastuuta lapsesta, vaikka ennen lapsen syntymää lupailisi mitä. Nainen sen lapsen joutuu aina hoitamaan.
Ne 1% miehistä, jotka vastuuta kantaa, uikuttaa kaikki tällä palstalla.
Älä tee lasta jos et halua. Mies ei sitä hoida, sinulle se velvollisuus jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinä et halua lasta, älä sitä tee koska tulet katumaan loppuelämäsi sitä.
Ei kai kukaan omaa lastaan kadu?
Kyllä katuu. Jonkun mielestä se voi olla oman elämän suurin moka.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pihalla ihminen on, jos hän oikeasti kuvittelee 39-vuotiaana enää edes saavansa lapsen? Tuon ikäisistä alle puolet kykenee raskautumaan ja viemään raskauden loppuun saakka.
Se alle puoletkin on enemmän kuin 0%. Jopa 45-vuotias voi vielä saada lapsen jopa ilman hoitoja.Tuliko yllätyksenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pihalla ihminen on, jos hän oikeasti kuvittelee 39-vuotiaana enää edes saavansa lapsen? Tuon ikäisistä alle puolet kykenee raskautumaan ja viemään raskauden loppuun saakka.
Tässä yksi tuossa iässä raskaaksi tullut, tilastopoikkeama. Tunnen myös vielä vanhemapana lapsen saaneita, monia. Varmaahan se ei ole missään iässä.
Haluan nähdä sen tilaston, jota tuo vastaaja on lukenut "Tuon ikäisistä alle puolet kykenee raskautumaan ja viemään raskauden loppuun saakka." Itselleni on paukutettu kahta asiaa. a. naisen raskaaksi saattaminen ei ole ollenakan niin todennäköistä / helppoa kuin kuvitellaan, ja b. down-syndrooman riski alkaa kasvaa, jos synnyttäjä on yli 40 v.
Varmaan siis hedelmällisyys myös laskee, mutta mistä tulee alle puolet? Haluan tilastoja.
Vierailija kirjoitti:
On niin monia tapoja olla äiti. Moni äiti on tehnyt myös uraa. Lisäksi lapset eivät sido kotiin äitiä eikä isää. Se on vain järjestelykysymys.
Mutta jos todella et halua lasta, et halua piste.
Ja jos mies todella haluaa, te ette voi jatkaa yhdessä. Antaisin tämän saman neuvon, jos tilanne olisi toisinpäin eli mies ei halua lasta mutta nainen haluaa.
Et saa vastausta täältä. Teidän täytyy päättää keskenänne.
Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että jos päädytte jatkamaan yhdessä lapsettomana, asia saattaa palata eteenne myöhemmin. Voi olla, että miehen lapsitoive vain vahvistuu ja hän päättää tehdä asialle jotain.
Sain muuten itse lapsen 40-vuotiaana ja tämähän on ihan mahtavaa - ja olen hyvin työorientoitunut ja rakastan matkustamista. Elämä ei todellakaan päättynyt tähän.
Jossain tv-ohjelmassa lapset sanoi että heidän mielestään uraäiti on paras äiti eivätkä he vaihtaisi uraäitiään kotiäidiksi. :)
On monta tapaa olla äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan tämän mielenkiintoisen keskustelun. Tuliko lasta vai ei, ap tai muut vastaavaa miettineet?
Älä usko noita lupauksista, että hän hoitaa. Noi lupaukset on monet naiset nähneet.. huonoin tuloksin.
Sulla ap taitaa olla todellakin poikkeuksellinen työ, jos se menee kaiken edelle. Monilla menestyvillä ja uranaisilla on kuitenkin lapsia. Sitten ymmärrän, jos olet henkeen ja vereen vela. Mitä miehesi sanoo, kun jos olet kertonut, että lasta ei sitten tule? Sen voin sanoa, että lapset vaativat todella paljon. Ehkei miehesi ihan hiffaa sitä. Ei sitä yleensä käsitä, kuin vasta lapsen synnyttyä, mutta yleensä omaa lasta ei kuitenkaan kadu, ei vaikka ei olisi enää omaa aikaa, yhteistä aikaa, kaupunkireissuja, harrastuksia, rahaa, muuta elämää.