Ällöttääkö jotakuta muuta ajatus siitä, että sinulla olisi biologinen lapsi, jolla olisi puolet geenejäsi ja monia piirteitäsi?

(:

Todellakin. Lisäksi siinä olisi myös vanhempieni ja sukulaisteni ominaisuudet ja niiden lisääntyminen ei ole mitenkään toivottavaa. Jollei haluta narsistisia sosiopaatteja erityisesti.

Ovatko omat vanhempasi sitten niin kauheita? Sinulla on puolet perimästä äidiltä ja toinen puoli isältä ellet ole adoptoitu tai luovutetuilla soluilla aikaansaatu. Miten kestät sen?

Lopeta ap itsesi sitten, sinulla kun on ällöällöällö puolet isäsi ja puolet äitisi geenejä. Yöks ja yöks

Ei lapsi ole mikään miniminä. Geenit ovat sen verran sekalainen soppa, että lapsi on kyllä ihan oma yksilönsä. Minulla on esim. kolme lasta ja ei uskoisi, että olen ollut missään tekemisissä kenenkään heidän maailmaan saattamisessaan.

Ei vaan päinvastoin. :) Kukaanhan meistä ei ole täydellinen. Riittää että vakavia perityviä sairauksia ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko omat vanhempasi sitten niin kauheita? Sinulla on puolet perimästä äidiltä ja toinen puoli isältä ellet ole adoptoitu tai luovutetuilla soluilla aikaansaatu. Miten kestät sen?

Olen tuo toinen vastaaja, ja minua ainakin häiritsee hyvin paljon omat geenit ja että olen puoliksi narsistin ja puoliksi itsekkään marttyyrin jälkeläinen. Muilla sukulaisilla persoonallisuushäiriöitä, syömishäiriöitä ja alkoholismia. Tuskin minunkaan kupeista mitään priimaa syntyisi.

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsi ole mikään miniminä. Geenit ovat sen verran sekalainen soppa, että lapsi on kyllä ihan oma yksilönsä. Minulla on esim. kolme lasta ja ei uskoisi, että olen ollut missään tekemisissä kenenkään heidän maailmaan saattamisessaan.

Tämä. Minulla on kaksi lasta, ja vaikka heissä kummassakin on joitain omia piirteitäni, joitain yhtäläisyyksiä keskenään ja joitain isänsä piirteitä, ovat he niin erilaisia, että en näe heidän olevan mikään itseni jatkumo. Ihan omia persooniaan ovat. Pituuseroakin heillä on jopa 30 cm keskenään (toinen tyttö, toinen poika).

Tiedän, että monet nimenomaan haluavat biologisia lapsia ja "nähdä itsensä jälkikasvuussaan, mutta minulle tulee ihan fyysisiä inhoreaktioita!

Vierailija kirjoitti:

Ovatko omat vanhempasi sitten niin kauheita? Sinulla on puolet perimästä äidiltä ja toinen puoli isältä ellet ole adoptoitu tai luovutetuilla soluilla aikaansaatu. Miten kestät sen?

Ei kai tämä minun vanhempiini liity. Ei minulla ole mitään inhoa siitä, mistä omat geenini tulevat.

kaikkein hirveintä olisi hoidella anoppia muistuttavaa lastaan.

Se oli mulle viimenen niitti joka ratkaisi.

Mies väitti että sillä ei ole kaikki päässä kunnossa, että joku dg. on. Muille se näyttäytyi hölmönä ja ilkeänä.

Ulkomuotokin oli ruma.

Kammoat ajatusta olennosta, jolla on puolet perimästäsi mutta vanhempasi ovat juuri sellaisia. Ja sisaruksesi.

Ei ällötä. Taidan rakastaa liikaa itseäni ;) Neljä lasta löytyy, heissä löytyy jotain minua ja miestäkin, mutta ovat kyllä vahvasti ihan omia persooniaan, kaikki keskenään erilaisia.

Anoppikammoa en tajua. Puolisossa on puolet anopin perimää, lapsissa enää neljännes :)

Usein tuntuu että palstalaisten mielestä lisääntyminen on epäluonnollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko omat vanhempasi sitten niin kauheita? Sinulla on puolet perimästä äidiltä ja toinen puoli isältä ellet ole adoptoitu tai luovutetuilla soluilla aikaansaatu. Miten kestät sen?

Olen tuo toinen vastaaja, ja minua ainakin häiritsee hyvin paljon omat geenit ja että olen puoliksi narsistin ja puoliksi itsekkään marttyyrin jälkeläinen. Muilla sukulaisilla persoonallisuushäiriöitä, syömishäiriöitä ja alkoholismia. Tuskin minunkaan kupeista mitään priimaa syntyisi.

Joten sinusta tuli marttyyrinarsisti. Sellaisten ei pidä lisääntyä.

Olisi kyllä ahdistavaa olla emotionaalisesti vastuussa kaikin tavoin ihmisestä joka on täysin varassani, ja näkisin hänessä itseni, sukulaisteni ja inhoamani miehen piirteitä sekaisin.

Irvokasta. Hyi!

Varmaan yrittäisin epätoivoisesti valehdella itselleni miten elämäni on nyt täyttä kun tämä olio siihen on saatu aikaiseksi.

Palstalla kertoisin, miten en oikeasta rakkaudesta ja elämästä mitään tiennyt enne oliota.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole täysin adoptiota vastaan, mutta biologinen lapsi on ehdottomasti poissuljettu. En todellakaan haluaisi mitään "miniminää" elämääni. Tuntuu ihan kauhuelokuvan premissiltä suoraan sanottuna.

Hmm, sinulla taitaa olla pahoja ongelmia itsesi kanssa. Minulle lasten tekemisen motiivi oli juuri se, että halusin monistaa itseäni. Haluan lisää ihania ihmisiä maailmaan :D

t. viiden äiti

Vierailija kirjoitti:

kaikkein hirveintä olisi hoidella anoppia muistuttavaa lastaan.

Se oli mulle viimenen niitti joka ratkaisi.

Mies väitti että sillä ei ole kaikki päässä kunnossa, että joku dg. on. Muille se näyttäytyi hölmönä ja ilkeänä.

Ulkomuotokin oli ruma.

Sata miljoonaa anoppia tahtoo alapeukuttaa tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole täysin adoptiota vastaan, mutta biologinen lapsi on ehdottomasti poissuljettu. En todellakaan haluaisi mitään "miniminää" elämääni. Tuntuu ihan kauhuelokuvan premissiltä suoraan sanottuna.

Hmm, sinulla taitaa olla pahoja ongelmia itsesi kanssa. Minulle lasten tekemisen motiivi oli juuri se, että halusin monistaa itseäni. Haluan lisää ihania ihmisiä maailmaan :D

t. viiden äiti

Itsekritiikittömät ihmiset lisääntyvät eniten.