Yläkerrasta kuuluva lapsen aiheuttama meteli

Tiedän, että lasten äänet ja leikkimiset kuuluvat normaaliin elämään, josta ei voi valittaa. Enkä valitakkaan, mullakin on lapsi. Pihapiirissä ja lähistöllä on tosi hyvät ulkoilumahdollisuudet ja leikkipuistot yms joissa lapset käyvät kuluttamassa energiaa, ja kotirauha on säilynyt hyvin koko talossa erilaisista asukeista ja monesta lapsiperheestä huolimatta.

Kunnes yläkertaan muutti vanha tuttuni 4v poikansa kanssa. Taisi todetakin, että hyvä kun asuu kaveri alakerrassa niin ei kovasti tarvitse pelätä jos lähtee kauhea meteli pojasta. :-) Vanhalla kodillaan kyläillessä on kyllä sanonut että säälii naapureitaan mutta minkäs teet kun poika tahtoo leikkiä. Joo kyllähän meilläkin leikitään, mutta todellakin vähän katsotaan ettei häiritä ketään kamalalla metelillä eikä juoksennella ja ulkoleikit leikitään sitten ulkona.

Meteli alkaa kuudelta aamulla, ja jatkuu noin yhdeksään illalla. Ihan sama muuten, mutta kun se meteli on kattiloiden paukutusta, potkulaudalla ja leikkimopolla rullaamista ympäri kämppää ihan taukoamatta helposti tunteja, palloa pompotetaan lattialla ja pelaa sählyä ja jääkiekkoa sisällä jne, pimpottelee muiden ja meidän ovikelloa ihan jatkuvasti kun vie leikit rappuun saakka.. Ei enää hetken hiljaista missään kohtaa päivästä, ollaan joitakin kertoja lähdetty evakkoon toisaalle hetkeksi, kun omassa kodissa ei ole hetken rauhaa. :( Mies käy yötöissä ja olisi suotavaa hänellekkin jonkun verran unta päiväsaikaan, ja noiden yläkertaan muuttamisen jälkeen meidän lapsikaan ei ole nukkunut yksiäkään päikkäreitä kun jatkuvasti pamahtelee joku saatanan maila seiniin ja juostaan kun joku hamsteri ympäri makkaria yläkerrassa. Kukaan ei nuku ja kaikki ovat ihan loppu tilanteeseen näin jo kahden kuukauden jälkeen. Joka saatanan päivä.

Kaverilleni olen kyllä sanonut, että voitais vaikka lähteä yhdessä ulos leikkimään noita ulkoleikkejä porukalla että energiaa kuluisi ja olisi ehkä sitten rauhallisempaa kotonakin, mutta ei oo auttanut. Sanoo vain, että pakko kestää kun lapsista nyt ei vaan voi valittaa tekivät mitä hyvänsä. Mun lapsi on pienempi, ja ymmärtää kyllä sanan ei, mutta kaveri vaan sanoo ettei halua kieltää tai rajoittaa lasta yhtään ja että antaa tehdä.

Eli onko tässä nyt ainoa vaihtoehto muuttaa pois? Tämä asunto on meidän oma ja varsin ihana, enkä ihan pienestä lähtisi. Nyt vaan kiristää päätä tosi pahasti!