Eräs olisi ollut kiinnostunut, mutta annoin pakit.

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh ei ihme ettei parisuhde maistu jos morsian on kuollut pari vuotta sitten! Voi olla ihan hyväkin ratkaisu mutta ehkä sun pitäisi nyt pikku hiljaa alkaa katselemaan muitakin? Vaikka semmoista johon et niin loputtomasti ole ihastunut mutta jotain pientä kuitenkin? 

Ymmärrän kyllä ettei tosta pääse välttämättä koskaan yli. Mun eka oikea tyttöystävä/rakkaus kuoli kolarissa ja tästä on jo 15 vuotta. Sen jälkeen ollut tasan tarkkaan kaksi ihastusta joista ensimmäisen kanssa en edes yrittänyt ja toinen ei ollut kiinnostunut minusta. En tosin täysillä yrittänyt toisenkaan kanssa.

Minulla on nyt omalla kohdallani se ongelma, että morsiameni oli sopivalla tavalla omituinen ja tulimme siksi hyvin toimeen. Nyt sitten vertaisin kaikkia muita siihen miten hän oli niin monilla tavoilla äärimmäisen lahjakas ja miten arvostin hänen kykyjään. Ei se olisi reilua niitä muita kohtaan. Ei meillä silti helppoa ollut, sillä hänellä oli paljon sairauksia vaikka olikin vielä nuori. Tietysti mietin siksi myös sitä miten paljon rasituksia jostain toisesta seuraisi.

Ja oma omituisuuteni tosiaan vaatii yhteensopivaa omituisuutta ja heitä on kovin harvassa.

Joo ei noita sukulaissieluja varmaan kellään kovinkaan paljon ole. Sun kannattaisi silti etsiä!

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh ei ihme ettei parisuhde maistu jos morsian on kuollut pari vuotta sitten! Voi olla ihan hyväkin ratkaisu mutta ehkä sun pitäisi nyt pikku hiljaa alkaa katselemaan muitakin? Vaikka semmoista johon et niin loputtomasti ole ihastunut mutta jotain pientä kuitenkin? 

Ymmärrän kyllä ettei tosta pääse välttämättä koskaan yli. Mun eka oikea tyttöystävä/rakkaus kuoli kolarissa ja tästä on jo 15 vuotta. Sen jälkeen ollut tasan tarkkaan kaksi ihastusta joista ensimmäisen kanssa en edes yrittänyt ja toinen ei ollut kiinnostunut minusta. En tosin täysillä yrittänyt toisenkaan kanssa.

Minulla on nyt omalla kohdallani se ongelma, että morsiameni oli sopivalla tavalla omituinen ja tulimme siksi hyvin toimeen. Nyt sitten vertaisin kaikkia muita siihen miten hän oli niin monilla tavoilla äärimmäisen lahjakas ja miten arvostin hänen kykyjään. Ei se olisi reilua niitä muita kohtaan. Ei meillä silti helppoa ollut, sillä hänellä oli paljon sairauksia vaikka olikin vielä nuori. Tietysti mietin siksi myös sitä miten paljon rasituksia jostain toisesta seuraisi.

Ja oma omituisuuteni tosiaan vaatii yhteensopivaa omituisuutta ja heitä on kovin harvassa.

Olet oikeassa, ei ole reilua muita kohtaan verrata heitä eksääsi. Hyvä, että tiedostat sen.

Luin vanhoja viestejäsi. Kerrot eräässä ketjussa olevasi lyhyt ja lyhytjalkainen ja paksu. Sinulla ei näytä olevan ajatuksissa mitään omituista vaan koet itse ulkonäkösi ongelmaksi etkä uskalla heittäytyä mahdolliseen suhteeseen jos tulet jätetyksi (jos viesteissä antamasi tiedot pitävät paikkansa). Annat siis pakit suojellaksesi itseäsi ja koska olet epävarma ja pelkäät ettet tule hyväksytyksi.

Vierailija kirjoitti:

Luin vanhoja viestejäsi. Kerrot eräässä ketjussa olevasi lyhyt ja lyhytjalkainen ja paksu. Sinulla ei näytä olevan ajatuksissa mitään omituista vaan koet itse ulkonäkösi ongelmaksi etkä uskalla heittäytyä mahdolliseen suhteeseen jos tulet jätetyksi (jos viesteissä antamasi tiedot pitävät paikkansa). Annat siis pakit suojellaksesi itseäsi ja koska olet epävarma ja pelkäät ettet tule hyväksytyksi.

Looginen ristiriita ei lainkaan näy tuosta ilmiselvästi.