Ajatteleeko joku muukin että millään ei ole mitään merkitystä?
Ajatteleeko joku muukin näin, että ihan sama milloin kuolee,ja ihan sama mitä maailmassa tapahtuu, sillä kaikki kuolee lopuksi.
Kommentit (22)
Muuten kyllä mutten kuitenkaan halua kuolla juuri nyt. Se tekee kaiken turhaksi kun edes sitä ei voi päättää itse milloin lopettaa elämänsä, siis jos haluaisi elää mutta jääkin rekan alle matkalla ruokakauppaan. Eikä edes tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu, on vain erilaisia teorioita. Melko julmaa touhua.
Joo. Siksi elänkin aika vapautunutta, rentoa elämää. Koska ei millään ole oikeastaan väliä niin miksi stressata. Elän siis vain nauttien tästä ajasta, joka minulla tietoisena olentona vielä on.
En silti ymmärrä, miksi elämän merkityksettömyys olisi masentava tekijä elmässä. Kai siitä elämästään voi ainakin yrittää tehdä mielekkään, jos osaa. Minä en osaa, en ainakaan tämän yhteiskunnan puitteissa, joten hankalalta näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Joo.
Kiva kuulla.
-Ap
Jos ei ole unelmia ja tavoitteita niin tulevaisuus tuntuu tyhjältä.
Kaikille ihmisille on annettu tehtävä,
mutta sydän ei taida tyytyä siihen.
Mikään ei ole sattumaa.
Jumalan kädessä on jokaisen ihmisen elämä ja kuolema.
Vierailija kirjoitti:
En silti ymmärrä, miksi elämän merkityksettömyys olisi masentava tekijä elmässä. Kai siitä elämästään voi ainakin yrittää tehdä mielekkään, jos osaa. Minä en osaa, en ainakaan tämän yhteiskunnan puitteissa, joten hankalalta näyttää.
No. Voit ajatella että tämmöinen tämä maailma on, epätäydellinen, mutta parempaakaan ei ole niin koeta tehdä olosi niin viihtyisäksi kuin voit.
Elämällähän ei ole mitään tarkoitusta, ihmiset ovat melkoisia pässejä määkien seuraavia lampaita ja noin yleisesti ottaen aivovammaisia apinoita, kuten kanssaihmisistäni ihanasti ajattelen. Tosin pidän joistakin ihmisistä, joten ei kannata loukkantua tästä mielipiteestäni, vaikka ihminen todennäköisesti olet sinäkin, joka tätä luet. On ihmisissä ihan ookoo tyyppejäkin. :)
Koeta vaan päästä yli näistä fiiliksistä, koeta etsiä huvia tästä maailmasta. Kuolleena ehdit viettämään aikaa miljardeja vuosia, joten mikä kiire täältä pois on?
Vierailija kirjoitti:
Kaikille ihmisille on annettu tehtävä,
mutta sydän ei taida tyytyä siihen.Mikään ei ole sattumaa.
Jumalan kädessä on jokaisen ihmisen elämä ja kuolema.
Laita ihmeessä todisteet muillekkin.
-Ap
Kyllä, osittain. Salainen mottoni on: sadan vuoden päästä sitä ei enää ole. Se on ollut enemmän rohkaiseva ja suhteellisuudentajua lisäävä ajatus. Esim. kun pelkäsin mokaavani pahasti yleisölle pidettävän puheen, mietin että sadan vuoden päästä sillä ei ole mitään merkitystä. Samoin jos ahdistaa, niin saa lohtua kaiken hetkellisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En silti ymmärrä, miksi elämän merkityksettömyys olisi masentava tekijä elmässä. Kai siitä elämästään voi ainakin yrittää tehdä mielekkään, jos osaa. Minä en osaa, en ainakaan tämän yhteiskunnan puitteissa, joten hankalalta näyttää.
No. Voit ajatella että tämmöinen tämä maailma on, epätäydellinen, mutta parempaakaan ei ole niin koeta tehdä olosi niin viihtyisäksi kuin voit.
Elämällähän ei ole mitään tarkoitusta, ihmiset ovat melkoisia pässejä määkien seuraavia lampaita ja noin yleisesti ottaen aivovammaisia apinoita, kuten kanssaihmisistäni ihanasti ajattelen. Tosin pidän joistakin ihmisistä, joten ei kannata loukkantua tästä mielipiteestäni, vaikka ihminen todennäköisesti olet sinäkin, joka tätä luet. On ihmisissä ihan ookoo tyyppejäkin. :)
Koeta vaan päästä yli näistä fiiliksistä, koeta etsiä huvia tästä maailmasta. Kuolleena ehdit viettämään aikaa miljardeja vuosia, joten mikä kiire täältä pois on?
Minulle ei vain riitä hetkelliset mielihyvän tunteet riittäväksi motivaatioksi elää. En halua kuollakaan, mutta olen koko ajan todella tylsistynyt, veikkaan että siksi kun niillä hetkellisillä mielihyvän tunteillakaan ei ole mitään merkitystä. Opin jo pienenä ettei minulla itselläni ole kellekään juuri mitään merkitystä, ehkä siksi ei muutkaan asiat tunnu tärkeiltä kun niitä tällainen tyhjä robotti vain suorittaa tuntien välillä iloa, välillä surua.
Jeesus rakastaa sinua ap. Elämälläsi on tarkoitus ja Jumalalla on suunnitelma Sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, osittain. Salainen mottoni on: sadan vuoden päästä sitä ei enää ole. Se on ollut enemmän rohkaiseva ja suhteellisuudentajua lisäävä ajatus. Esim. kun pelkäsin mokaavani pahasti yleisölle pidettävän puheen, mietin että sadan vuoden päästä sillä ei ole mitään merkitystä. Samoin jos ahdistaa, niin saa lohtua kaiken hetkellisyydestä.
Koeta pyrkiä pois siitä että sinun pitäisi miellyttää ihmisiä ja täyttää heidän odotuksensa. Paskanko väliä noista on. kaikkia ei voi miellyttää.
En kehoita muita ehdoin tahhdoin loukkaamaan ja aiheuttamaan pahaa mieltä vaan koeta harjoitella tervettä itsekkyyttä.
"Järjellä" ajattelen noin, mutta tunteiden avulla onnistun kuitenkin kohtalaisesti asioista nauttimaan ja olemaan utelias sen suhteen, mitä elämä tuo - vaikka eihän se varmaan paljon tuo, kun olen niin passiivinen. Se merkityksettömyys näkyy ainakin siinä, etten ole valmis käyttämään vaivaa ja aikaa asioiden eteen, koska kohta kuitenkin menetän kaiken.
Laajassa mittakaavassa millään ei ole väliä. Pikku pallomme voisi posahtaa taivaan tuuliin vieden mukanaan kaiken minkä tiedämme ja tunnemme mutta universumi vain jatkaisi olemistaan kuten tähänkin asti. Minulle ajatus tuo rauhaa, kun ei tarvitse väkisin yrittää keksiä mikä se minun ulkoapäin annettu "elämäntehtäväni" olisi. Ahdistaisi elää yrittäen jatkuvasti löytää se samalla kuin tiimalasissa juoksee aika ja ajatella, että jos en päädy sen pariin niin elämäni on hukattu.
Sen sijaan koen merkityksellisyyttä pienemmässä piirissä ja henkilökohtaisessa elämässä yritän löytää asioita jotka tuntuvat merkityksekkäiltä _minulle_. Vaikka niillä ei loppujen lopuksi olisikaan mitään kauaskantoista väliä, se ei minua vaivaa vaan ennemmin auttaa keskittymään hetkeen.
Elämän tarkoitus on olla parempi ihminen mitä oli eilen tai vuosi sitten.
Tämä sama päämäärä löytyy jokaisesta uskonnosta.
Vierailija kirjoitti:
Elämän tarkoitus on olla parempi ihminen mitä oli eilen tai vuosi sitten.
Tämä sama päämäärä löytyy jokaisesta uskonnosta.
Niinpä niin. Olet parempi, kun tapat vääräuskoiset.
Joo.
Jos mulla ei olisi lapsia, olisi ihan yhdentekevää, olenko elossa vai en. Ei tämä enää mun osalta tän kummemmaksi muutu.
Juu toisinaan. Ei passaa ajatellaan liikaa kun alkaa masentamaan.