Lue keskustelun säännöt.
Miksi alle nelikymppiset osaavat niin huonosti vieraita kieliä?
02.11.2017 |
Olen 50-vuotias ja puhun natiivisti ruotsia, englantia ja ranskaa, sujuvasti italiaa ja tulen hyvin toimeen saksaksi ja arabiaksi.
Kun työssäni tapaan nuoria suomalaisia, kyllä hävettää kun he osaavat vain rallienglantia.
Minun nuoruudessani oltiin vaihto-oppilaina tai ainakin monena kesänä kielikursseilla, opiskeluaikana kesätöissä ulkomailla jne.
Mistä nyt huono kielitaito on oikei tullut? Peruskoulu vai nationalistinen junttikulttuuriko on syynä?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Olen 50-vuotias ja puhun natiivisti ruotsia, englantia ja ranskaa, sujuvasti italiaa ja tulen hyvin toimeen saksaksi ja arabiaksi.
Kun työssäni tapaan nuoria suomalaisia, kyllä hävettää kun he osaavat vain rallienglantia.
Minun nuoruudessani oltiin vaihto-oppilaina tai ainakin monena kesänä kielikursseilla, opiskeluaikana kesätöissä ulkomailla jne.
Mistä nyt huono kielitaito on oikei tullut? Peruskoulu vai nationalistinen junttikulttuuriko on syynä?
Kaikki kielet nyt vaan eivät ole edes tarpeellisia, kaikesta vaihto-oppilasvuosi- ym. hypetyksestä huolimatta, kun työelämän reaalimaailmaan mennään. Kyllä se englanti enimmäkseen riittää siellä, huonokin sellainen.
Minä en ole tarvinnut kuin englantia (ja puhun sitä sujuvammin kuin esimerkiksi intialaiset asiakkaamme, joiden puheesta ei saa mitään selvää joten pitää kommunikoida s-postilla). Saksastakin on ollut vähän apua. Ruotsia en ole tarvinnut kuin koulun virkamiesruotsin kokeessa. Venäjää opiskelen kansalaisopistossa ihan omaksi iloksi. Ikää 39 v, eli olen vielä vuoden sillä alle 40v junttipuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle riittää se että osaan englantia. En ollut nuorena ulkomailla.
47v.
Olen 52 ja puhun rallienglantia. Kouluruotsin olen unohtanut kun en ole tarvinnut sitä missään.
Mun mielestä taas etenkin nuoremmat ihmiset puhuvat erittäin hyvää englantia moniin iäkkäämpiin verrattuna. Muiden kielien osaaminen on toki vähäisempää, mutta nykymaailmassa englannin kielestä on muodostunut muutenkin aiempaa yleisemmin kansainvälinen käyttökieli. Tähän lienee syynä internet ja sosiaalinen media, jotka ovat avanneet tavallisille ihmisille ympäri maailmaa erittäin laajat mahdollisuudet kommunikoida muiden tavallisten ihmisten kanssa. Siinä missä mun nuoruudessa hankittiin pari etanapostikirjekaveria ulkomailta, ja käytiin kerran elämässä reilaamassa, nyt on koko maailma kuvineen, tarinoineen ja miljoonine ihmisineen parin klikkauksen ulottuvilla.
Suomella olen pärjännyt jo 48 vuotta. Aion pärjätä jatkossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ap mutta samaa mieltä. Minun ikäpolvi puhuu vain englantia ja sitäkin todella huonosti.
Esim minun isä ja äiti osaavat todella hyvin englantia. Molemmat ovat olleet vaihtareina USA:ssa ja opiskelleet myöhemminkin englanniksi.
Ite ole 24 ja ei ketään minun opiskelukaverit osaa esim ääntää englantia oikein.
Mitä vikaa on rallienglannissa? Se on selkeää ja paljon ymmärrettävämpää kuin monien muiden maiden aksentit. Vain suomalaiset itse häpeää sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ap mutta samaa mieltä. Minun ikäpolvi puhuu vain englantia ja sitäkin todella huonosti.
Esim minun isä ja äiti osaavat todella hyvin englantia. Molemmat ovat olleet vaihtareina USA:ssa ja opiskelleet myöhemminkin englanniksi.
Ite ole 24 ja ei ketään minun opiskelukaverit osaa esim ääntää englantia oikein.
Etkä sinä näytä osaavan kirjoittaa edes suomea oikein. Englannin "väärä" ääntäminen nyt on aika turhaa haukkumista. Mikä on sitten se "oikea" tapa?
Esim. brittiläiset ja amerikkalaiset ääntävät englantia eri tavalla ja molemmat on natiiveja englannin puhujia. Itse ymmärrän brittiläistä paljon huonommin kuin amerikkalaista, jos vaikka periscopesta katson jotain niin amerikkalaisista saa paljon paremmin selvää. Toisaalta brittiläinen kuulostaa minusta kivemmalle mutta harmi kun en ymmärrä kaikkia sanoja.
Toki suomalaiset ei välttämättä osaa ääntää kaikkia sanoja ollenkaan vaan luetaan ne niinkuin on kirjoitettu, tähän syynä lienee se, että englantia opiskellaan suurimmaksi osaksi lukemisen ja kirjoittamisen kautta niin ääntämys jää vähän vähemmälle. Pitäisi puhua enemmän niin sitten se ääntämyskin parantuisi.
Ja ääntämyksen harjoittelu pitäisi aloittaa mahdollisimman nuorena ja olisi hyvä viettää aikaa ulkomailla esim. vaihdossa viimeistään lukio-ikäisenä niin se tarttuisi helpommin. Kaikilla ei ole tietysti tähän mahdollisuutta.
Viimeistään kaksikymppisenä ja yli ihminen alkaa olla liian vanha oppimaan äänteitä joita ei ole ennen oppinut, toki se on mahdollista kovalla harjoittelulla mutta kuinka moni siihen viitsii alkaa "sujuvamman" puhe englannin takia. Laulajat ym. asia erikseen.
Onneksi täytän 40 kuukauden päästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi täytän 40 kuukauden päästä
Kuukauden päästä osaat puhua useita kieliä sujuvasti.
Nykyisten nuorten kielitaidon ongelma ei todellakaan ole suinkaan englanti vaan ruotsi. Ruotsin kielen taito on ihan luokattoman huono.
Korkeakouluihin tulee porukkaa joka ei osaa ruotsia käytännössä yhtään, ei muisteta edes miten kerrotaan oma nimi ruotsiksi tai numerot yhdestä kymmeneen. Valmennuskurssilla kun annetaan ruotsinkielinen teksti käteen joka on tasoa peruskoulun 7. luokka, mitään hajua ei ole mistään.
Jopa valmennuskurssin suorittaminen on monelle vaikea pala varsinaisesta virkamiesruotsista puhumattakaan. On opiskelijoita, joiden valmistuminen roikkuu hylätyn ruotsin takia ja "Ruotsia vaille valmis" kursseja on oikeasti olemassa.
Valitettavaa on että moni valmistuu ilman välttävääkään ruotsin kielen taitoa, oppilaitos saa rahaa valmistuneista opiskelijoista ja jos jonkin opettajan kurssien takia alkaa valmistuminen roikkumaan yhdellä ja toisellakin niin opettajaa aletaan hiillostamaan ja etsimään syytä miksi juuri kyseinen kurssi ei mene läpi niin monella.
Minkä sille voi että moni on kuin teflonia mitä ruotsiin tulee, mitään on todella vaikea saada pysymään mielessä ja entiset asiat unohtuu heti. Opiskelija joka onnistuu suorittamaan yhdessä testissä vaaditun asian ei enää osaa sitä seuraavassa testissä parin viikon päästä välttämättä ollenkaan. Muistetaan vain se yksi ainoa juttu mikä on sillä kerralla testin pääaiheena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minäkin puhun natiivisti kuutta kieltä kunhan täytän 50.
Terveisin ralliennglantimies 46 vuotta.
"Valitettavaa on että moni valmistuu ilman välttävääkään ruotsin kielen taitoa"
Tästä ongelmasta päästään eroon, kun tehdään kunnollinen tutkimus siitä kuinka moni äidinkieleltään suomenkielinen tarvitsee ruotsia työssään tai vapaa-ajallaan päivittäin/viikoittain/pari kertaa kuukaudessa/harvemmin tai ei lainkaan. Tutkimus tehtäköön erikseen niiden osalta, jotka ovat suorittaneet virkamiesruotsin tutkinnon ja erikseen niiden osalta, jotka eivät tuota tutkintoa ole suorittaneet.
Tutkimuksen tulokset osoittavat sitten varmaankin riidattomasti ruotsin todellisen tarpeen, ja opiskelijat paneutuvat aivan uudenlaisella innolla sen opiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 50-vuotias ja puhun natiivisti ruotsia, englantia ja ranskaa, sujuvasti italiaa ja tulen hyvin toimeen saksaksi ja arabiaksi.
Kun työssäni tapaan nuoria suomalaisia, kyllä hävettää kun he osaavat vain rallienglantia.
Minun nuoruudessani oltiin vaihto-oppilaina tai ainakin monena kesänä kielikursseilla, opiskeluaikana kesätöissä ulkomailla jne.
Mistä nyt huono kielitaito on oikei tullut? Peruskoulu vai nationalistinen junttikulttuuriko on syynä?
Natiivisti 3 kieltä? Yleensä natiivi tarkoittaa käytännössä äidinkieltä ja niitä voi olla vain kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisten nuorten kielitaidon ongelma ei todellakaan ole suinkaan englanti vaan ruotsi. Ruotsin kielen taito on ihan luokattoman huono.
Korkeakouluihin tulee porukkaa joka ei osaa ruotsia käytännössä yhtään, ei muisteta edes miten kerrotaan oma nimi ruotsiksi tai numerot yhdestä kymmeneen. Valmennuskurssilla kun annetaan ruotsinkielinen teksti käteen joka on tasoa peruskoulun 7. luokka, mitään hajua ei ole mistään.
Jopa valmennuskurssin suorittaminen on monelle vaikea pala varsinaisesta virkamiesruotsista puhumattakaan. On opiskelijoita, joiden valmistuminen roikkuu hylätyn ruotsin takia ja "Ruotsia vaille valmis" kursseja on oikeasti olemassa.
Valitettavaa on että moni valmistuu ilman välttävääkään ruotsin kielen taitoa, oppilaitos saa rahaa valmistuneista opiskelijoista ja jos jonkin opettajan kurssien takia alkaa valmistuminen roikkumaan yhdellä ja toisellakin niin opettajaa aletaan hiillostamaan ja etsimään syytä miksi juuri kyseinen kurssi ei mene läpi niin monella.
Minkä sille voi että moni on kuin teflonia mitä ruotsiin tulee, mitään on todella vaikea saada pysymään mielessä ja entiset asiat unohtuu heti. Opiskelija joka onnistuu suorittamaan yhdessä testissä vaaditun asian ei enää osaa sitä seuraavassa testissä parin viikon päästä välttämättä ollenkaan. Muistetaan vain se yksi ainoa juttu mikä on sillä kerralla testin pääaiheena.
Monille vanhemmat maksavat kotona siitä hyvästä etteivät missään nimessä saa parempaa numeroa kuin 5 peruskoulussa ja lukiossa. Tottakai se kostautuu. Muutenhan se on silkkaa noloutta koska ruotsi on helpoin kieli, mitä suomalaisissa kouluissa opetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 50-vuotias ja puhun natiivisti ruotsia, englantia ja ranskaa, sujuvasti italiaa ja tulen hyvin toimeen saksaksi ja arabiaksi.
Kun työssäni tapaan nuoria suomalaisia, kyllä hävettää kun he osaavat vain rallienglantia.
Minun nuoruudessani oltiin vaihto-oppilaina tai ainakin monena kesänä kielikursseilla, opiskeluaikana kesätöissä ulkomailla jne.
Mistä nyt huono kielitaito on oikei tullut? Peruskoulu vai nationalistinen junttikulttuuriko on syynä?
Natiivisti 3 kieltä? Yleensä natiivi tarkoittaa käytännössä äidinkieltä ja niitä voi olla vain kaksi.
Voi olla kolme. Jos asuu maassa jonka kieli on eri kuin vanhempien omat äidinkielet ja kaikkia näitä käytetään lapsesta asti niin silloin helposti tulee kolme natiivia kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisten nuorten kielitaidon ongelma ei todellakaan ole suinkaan englanti vaan ruotsi. Ruotsin kielen taito on ihan luokattoman huono.
Korkeakouluihin tulee porukkaa joka ei osaa ruotsia käytännössä yhtään, ei muisteta edes miten kerrotaan oma nimi ruotsiksi tai numerot yhdestä kymmeneen. Valmennuskurssilla kun annetaan ruotsinkielinen teksti käteen joka on tasoa peruskoulun 7. luokka, mitään hajua ei ole mistään.
Jopa valmennuskurssin suorittaminen on monelle vaikea pala varsinaisesta virkamiesruotsista puhumattakaan. On opiskelijoita, joiden valmistuminen roikkuu hylätyn ruotsin takia ja "Ruotsia vaille valmis" kursseja on oikeasti olemassa.
Valitettavaa on että moni valmistuu ilman välttävääkään ruotsin kielen taitoa, oppilaitos saa rahaa valmistuneista opiskelijoista ja jos jonkin opettajan kurssien takia alkaa valmistuminen roikkumaan yhdellä ja toisellakin niin opettajaa aletaan hiillostamaan ja etsimään syytä miksi juuri kyseinen kurssi ei mene läpi niin monella.
Minkä sille voi että moni on kuin teflonia mitä ruotsiin tulee, mitään on todella vaikea saada pysymään mielessä ja entiset asiat unohtuu heti. Opiskelija joka onnistuu suorittamaan yhdessä testissä vaaditun asian ei enää osaa sitä seuraavassa testissä parin viikon päästä välttämättä ollenkaan. Muistetaan vain se yksi ainoa juttu mikä on sillä kerralla testin pääaiheena.
No eipä ole vientiteollisuuden reissuinssinä koskaan sitä yo-laudatur-ruotsia tarvinnut. Saksaa sitäkin enemmän ja ranskaakin ajoittain.
Kadettikoulussa (mpkk) kynäilevät ruotsin suoritetuksi jos valmistuminen on siitä kiinni. Valtion "eniten omassa" koulussa osaavat suhteuttaa todellisen tarpeen ja muodollisen vaatimuksen välillä aika sujuvasti...
Lähes kaikki eurooppalaiset kielet kuuluvat samaan sukupuuhun, suomen, viron ja unkarin kieliä lukuunottamatta. Aika näkyvä ero kun vertaat suomea äidinkielenään puhuvia suomenruotsalaisiin, sama koulutus, huomattavasti parempi kielitaito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 50-vuotias ja puhun natiivisti ruotsia, englantia ja ranskaa, sujuvasti italiaa ja tulen hyvin toimeen saksaksi ja arabiaksi.
Kun työssäni tapaan nuoria suomalaisia, kyllä hävettää kun he osaavat vain rallienglantia.
Minun nuoruudessani oltiin vaihto-oppilaina tai ainakin monena kesänä kielikursseilla, opiskeluaikana kesätöissä ulkomailla jne.
Mistä nyt huono kielitaito on oikei tullut? Peruskoulu vai nationalistinen junttikulttuuriko on syynä?
Natiivisti 3 kieltä? Yleensä natiivi tarkoittaa käytännössä äidinkieltä ja niitä voi olla vain kaksi.
Voi olla kolme. Jos asuu maassa jonka kieli on eri kuin vanhempien omat äidinkielet ja kaikkia näitä käytetään lapsesta asti niin silloin helposti tulee kolme natiivia kieltä.
Jep, ihan mahdollista. Tosin mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpommin ne alkavat mennä sekaisin. Tuntemani käytännössä kolmikielinen (plus yksi myöhemmin opiskeltu) ihminen puhuu kaikkia noita kieliä pienoisella aksentilla, sanat menee helposti sekaisin eikä mikään niistä ole aivan täysin natiivin tasolla. En sitten tiedä onko tuokaan hyväksi lapselle.
hoh hoh