Millaista on tarjoilijan työ ravintolassa? Kannattaako kouluttautua aikuisena? Työkkäri ehdotti

Rankkaa ja huonosti palkattua. Onko sulla ainakin hyvä peruskunto?

Työnantajat mielivaltaisia, potkuja jaellaan sesonkien mukaan, kiitosta ei saa ja työ on todella fyysisesti raskasta. Lisäksi alalla paljon epäpäteviä naisia, joilla omat kieroilukerhonsa.

Illat ja viikonloput töissä paskalla palkalla.

Nuorena sinkkuna se oli tosi mukavaa. Tykkäsin tosi paljon, mutta nyt perheellisenä huono palkka, ainaiset ilta- ja viikonloppuvuorot sekä surkea palkka sai kouluttautumaan uudelleen.

Kyllä se parjattu lähihoitaja vie nyt voiton 6-0

Oma mielikuva alasta. Väkisinkin huonot työajat. Miety nyt milloin työssäkäyvä haluaa käydä ravintolassa. No iltaisin tai viikonloppuisin. Toki on lounasravintolaa, mutta eiköhän melkein kaikki tarjoilijat joudu myös tekemään iltaa taikka viikonloppua. Harvemmin sentään ravintolat ihan keskellä yötä on auki. Työ on fyysistä, eikä varmasti pahemmin taukoja ehdi pitämään. Ja tottakai jos keittiössä mokataan tai ruokien tulo kestää, olet se sinä kehen kaikki p..a suolletaan.

No ei TODELLAKAAN kannata!!

Parhaimmillaan työ on hyvällä työnantajalla ja hyvässä porukassa todella kivaa ja palkitsevaa, sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ei tavan toimistotöissä synny (kokemusta on molemmista). Toki fyysisesti jonkun verran kuormittavaa, mutta ei mahdottoman. Ruokaravintoloissa ei tosiaan yleensä yötöitä, iltaa ja viikonloppua toki. Mutta paikan liikeideasta riippuen myös päivävuoroja.

Huonoimmillaan se on toki edellisten kommentoijien kuvaamaa.

Jos huomaat että viihdyt ja pärjäät, voit nopeasti saavuttaa hyvän perusammattitaidon ja sen jälkeen ainakin pk-seudulla voit melkeinpä valita työpaikkasi. Kehittävässä työpaikassa voit myös oppia jatkuvasti uutta eli leipääntymäänkään ei pääse. Suosittelen kyllä, jos koet että luonteeseesi tarjoilijan työ voisi sopia!

Samat kokemukset täältä kuin edellisillä kirjoittajilla. Pitää aina joustaa ja omia suunnitelmia ei kannata edes vapaapäiville tehtailla. Taukoja ei ehdi pitää ja jos ehdit niin niitä kyttäillään armottomasti. Istumaan ei pääse ja päivät voi venyä 9-12h jos tulee sairaustapauksia(ja niitähän tällä alalla riittää). Kokoajan on kiire, asiakkaat vittuilee etkä tee mitään oikein. Liksa on huono ja viikonloppuna lisät vaihtelee +1-2e tuntipalkan päälle. En suosittele kenellekkään. Itse juuri alanvaihtajana ihmettelen miten selvisin neljäkin vuotta hommissa..

Monessa kiireisessä paikassa tauot ovat todella tiukassa, ja henkilökunnan ruoka on yleensä ala-arvoista, jota närkit keittiön kulmassa tiskikoneen vieressä.

Ja maksat siitä hyvästä joka vuorossa ruokarahaa, tai sitten juot vuoron aikana pelkkää vettä.

Työkkäriltä mielenkiintoinen näkemys, että ravintola-alalle tuosta vain mennään hommiin ja työllisyys on varmaa. Hymyilyttää. Jokaista tarjoilijanpaikkaakin kohden on varmaan se sata hakijaa.

tarjoilemaan pääset ilman mitään koulujakin, joten älä hukkaa aikaasi täysin turhiin ravintolakouluihin, niinkuin minä tein. Ylipäätäätään ala on niin syvältä, ettei sinne mikään aurinko mistään suunnasta paista. Asiakkaat nyt 99% on kivoja, mutta alan työnantajat täysiä kuspia, jotka rikkovat tessiä ja palkkausta minkä ehtivät. Palkkakin suorastaan surkea työmäärään nähden.

voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkän viestin aiheesta.. Mene mielummin vaikka johonkin lähihoitaja kouluun tai muuhun vastaavaan.. mutta älä missään nimessä päädy ravintola-alalle.

Ei missään nimessä kannata, täyttä persettä on.

Palkka on naurettavan pieni työn kuormittavuuteen nähden ja aina pitää joustaa. Sopimuspalkkoja toki joissakin paikoissa, mutta aika nihkeitä nekin. Ja jos euron saat korotusta palkkaan niin vastuuta tulee tietty lisää. Tai ainakin sitä odotetaan ottavan. Omalle elämälle voit sanoa hyvästit, jos aloitat ravintolassa työskentelyn.

Työajat myös takapuolesta ja koko työkulttuuri ravintoloissa ihan ihmeellistä. Kollegat (varsinkin pitkään alalla olleet) kovasuisia ja uusia koulutetaan viidakon säännöillä. Hierarkia näkyy. Oma paikka pitää ansaita ja uutena saat kokea nakitusta ja nöyryytystä, tehdä raskaimmat työt tottakai. Huutaminen huono käytös ihan ok, sitä vaan pitää sietää, kuuluu muka alalle. Ja fyysisestihän se on tosi raskasta, jalka-tai selkäongelmilta tuskin tulet välttymään.

Ihan mitä vaan muuta, jos vaan keksit. Joku pieni päivätyöpainotteinen kahvila toki voi ollakin melkein ok, mut ravintolatyö ei.

Mä en enää uhraisi terveyttäni ja hyvinvointiani tuon työn takia, ja sillä palkalla. Monta vuotta tuli painettua, nyt työttömänä ja polvivammaisena katselen muita vaihtoehtoja

Itse olin tarjoilijana ja yrittäjänä ravintola-alalla (ruokaravintolat ja kahvilat) koko nuoruuteni ja aikuisiän aina siihen saakka kun 34 vuotiaana sain ekan lapseni. En kouluttautunut koskaan vaan 90- luvulla menin tienaamaan kauppisopiskelun ohella ensin viikonloppuisin ja loma-aikaan, kunnes opiskeluni jälkeen siirryin kokonaan ravintolaan töihin.  En opiskellut alaa. Työ ja työkaverit opetti. Tein nuorena paljon määräaikaisuuksia mutta töitä oli paljon ja ravintola-ala oli ennen vuosituhannen vaihdetta todella suosittu ala. Työn epäsäännöllisyys oli ainoa miinus. Iltavuorot loppuivat 23 aikaan, joskus ravintolassa jossa oli baari, jatkoin 02 asti tai 03, keittiön mentyä kiinni. Lapsettomana ja sinkkuna se oli kivaa työtä, työkaverit oli mukavia ja työ ei vaatinut mitään muita erityistaitoja kuin joustavuutta, kiireensietokykyä, asiakasystävällisyyttä, sosiaalisuutta ja nopeutta. Hitaat ja töykeät eivät pärjää. Jos on pöytiintarjoilua, saa olla tarkkana tilausten kanssa ja tietysti alkoholitarjoilussa noudatettava lakia. Jos on mahdollisuus kouluttautua mene ihmeessä. Parikymppiset nuoret pääsi ainakin oman ravintolaurani aikana helpommin ilman koulutusta palkkalistoille tienaamaan opiskelun ohella rahaa, he olivat joustavia työajoissa ja valmiita tekemään viikonloppuja ja iltoja. Alalle koulutettu, vanhempikin, tarjoilija on kuitenkin aina suuntautunut ja motivoitunut juuri siihen ja näin ollen luotettava työntekijä. 

Ainoa neuvoni kokemuksen syvällä rintaäänellä sanottuna on: älä tee sitä.

Mieluummin ihan mitä tahansa muuta.

Alalla kuin alalla tuntuu ettei työntekijän terveys ole työnantajille minkään arvoista. Suomessa on työnantajan markkinat, jossa kyykytetään voittoja työnantajalle tuovia työntekijöitä. Aina voi ottaa jonkun muun höynäytettävän tilalle ja siksi huono käytös työntekijää kohtaan. Ei siteitä eikä paineita vaihdattaa uusi höynäytettävä jolle toistaa saman kusipäisyyden.

T. Toinen joka ei enää uhraa terveyttään muiden(kusipäiden) hyvinvoinnin eteen.

Pätkätyöt on paskaa.

Työkkäri ei  voi taata että saat alan töitä vaikka olisi koulutuskin.

Työllisyystilanne riippuu asuinpaikkakunnasta. Ravintola-ala on rankkaa olitpa salilla tai keittiössä. Henkilökuntaa on useimmiten liian vähän työmäärään nähden. Omistajat haluaa maksimihyödyn työntekijöistä.

Alalla vaaditaan asiakaspalvelutaitoja, yhteistyötaitoja, paineensietokykyä, kykyä toimia ripeästi, kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa tehokkaasti. Tarjoilijan työ ruokaravintolissa on liinoittamista, kattamista, ruokien viemistä pöytiin tai noutopöydästä huolehtimista, lautasten keräämistä, tiskaamista, katteiden kiillottamista, laskuttamista yms. Tarjoilijan pitää tuntea myös erityisruokavaliot, tuntea ruokalistat ja osata esitellä ruokia asiakkaille. Ruokatarjoilijalla pitää olla myös viinituntemusta. Työ on pääsääntöisesti vuorotyötä. Olet useimmiten töissä kun muut juhlivat. Työ on seisomatyötä.

Olet varmasti ollut asiakkaana ravintolassa ja nähnyt tarjoilijan työnkuvan salityöskentelyssä.

Ihmettelen sitä kuinka tässä ketjussa vähätellään alan koultusta. Todellinen ammattitaito syntyy koulutuksen ja työkokemuksen myötä. Hienoimmissa ruokaravintoloissa vaaditaan ammattitaitoa, kaljakuppilat on erikseen niissä pärjää vähemmällä osaamisella.

keittiömestari joka ollut alalla vuosikymmenet

Jos onnistuu pääsemään johonkin ns. parempaan paikkaan töihin, niin olot ovat yleensä ihan inhimilliset. Ketjurafloissa ja kuppiloissa tarjolla on usein pelkkiä osa-aikaisuuksia, ja juokset ylityöllistettynä kieli vyön alla.

Vierailija kirjoitti:

Jos onnistuu pääsemään johonkin ns. parempaan paikkaan töihin, niin olot ovat yleensä ihan inhimilliset. Ketjurafloissa ja kuppiloissa tarjolla on usein pelkkiä osa-aikaisuuksia, ja juokset ylityöllistettynä kieli vyön alla.

No jaa. Niissä paremmissa paikoissa voi olla jopa rankempaa ja työnmäärä suurempi oman kokemukseni mukaan, kun palvelun taso halutaan pitää korkealla. Joutuu todennäköisesti sitoutumaan työhön enemmän, koko ajan antamaan itsestään 200%. Omistajat todennäköisesti pienempiä yksityisiä ja sehän tarkoittaa joustamista, joustamista ja vielä kerran joustamista. Palkassa se ei usein kuitenkaan näy.

Kahviloissa voi olla vähän helpompaa.

En ole töissä, mutta asiakkaana ruokaravintoloissa.

Olen huomannut että sunnuntaisin on liian vähän väkeä töissä ja silloin on tarjoilijoilla jatkuva kiire. Lauantaisin ja arki-iltoina on enemmän työntekijöitä, mutta silti tarjoilijaa pitää lähes maanitella hakemaan tilausta.

Ei siis mitään helppoa työtä ja kiireaikoina pitää olla koko ajan valppaana ja yrittää palvella asiakkaita tasapuolisesti. Nuorelle tuollainen sopii, mutta en usko että 32-vuotiaana kannattaa enää lähteä alalle. Olen myös huomannut ettei iäkkäitä tarjoilijoita juuri näy.

Sitten vielä suurin osa ravintoloista ovat näitä paskoja S-ketjupaikkoja ym. missä on samat ruokalistat, sama sisustus ym. käytössä satoja vuosia. Siis ei näytä että mikään olisi ikinä muuttunut...

Oikeasti laadukkaat ravintolat ovat harvassa. Siellä palkka parempi ja työtahti kevyempi, mutta sinne pääsee vain suhteilla ja tuurilla.

Vierailija kirjoitti:

En ole töissä, mutta asiakkaana ruokaravintoloissa.

Olen huomannut että sunnuntaisin on liian vähän väkeä töissä ja silloin on tarjoilijoilla jatkuva kiire. Lauantaisin ja arki-iltoina on enemmän työntekijöitä, mutta silti tarjoilijaa pitää lähes maanitella hakemaan tilausta.

Ei siis mitään helppoa työtä ja kiireaikoina pitää olla koko ajan valppaana ja yrittää palvella asiakkaita tasapuolisesti. Nuorelle tuollainen sopii, mutta en usko että 32-vuotiaana kannattaa enää lähteä alalle. Olen myös huomannut ettei iäkkäitä tarjoilijoita juuri näy.

Sitten vielä suurin osa ravintoloista ovat näitä paskoja S-ketjupaikkoja ym. missä on samat ruokalistat, sama sisustus ym. käytössä satoja vuosia. Siis ei näytä että mikään olisi ikinä muuttunut...

Oikeasti laadukkaat ravintolat ovat harvassa. Siellä palkka parempi ja työtahti kevyempi, mutta sinne pääsee vain suhteilla ja tuurilla.

Itse kun olen tehnyt reilu vuoden tarjoilija työtä sunnuntai työvuorossa ei juuri kuulu ottaa montaa miehistöä, koska ei monella ole varaa maksaa palkkaa jos salissa olisi 5 ihmistä ja keittiössä 4-6. Sunnuntait työssä voi vaihdella hyvin paljonkin. Joskus voi olla että se päivä olisi hyvin hiljaista ja myyntiä ei ole tarpeeksi.

Itse kun olen S-ryhmän ravintoloissa, S-ryhmän konsepti päättää ravintola ulkoisesta ja ruokalistasta. Ja ymmärrän kun ihmiset välillä valittaa tästä. Erityisesti tiedän että aika harvoin tulee myös viikonloppu vapaata ja niitä saa jos on oikeasti joku oikea syy miksi haluat pitää sen.