Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Törkeää kiristystä psykiatriselta puolelta
30.10.2017 |
Sain kirjeen kaupunkini psykiatrialta jossa hoitoni uhataan päättää jos en ole heihin yhteydessä x päivään mennessä. Kun viimeksi tapasin lääkäriäni, hän halusi minun tapaavan erästä tiimiläistä. Hän antoi ymmärtää, että vie asian eteenpäin ja minuun ollaan sieltä suunnalta yhteydessä. Nyt kuitenkin saan kirjeen jossa tulee ilmi, että minun piti olla yhteydessä heihin.
Kukaan ei ole ilmeisesti ottanut huomioon sitä seikkaa, että monelle esim. masentuneelle ihmiselle yhteyden ottaminen voi olla lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa ja ymmärtääkseni hoitavan tahon tulisi olla tukena tässä. Tässä tapauksessa kyse on loppujen lopuksi väärinkäsityksestä, mutta tilanne voisi olla toinen ja silloin potilasta rangaistaisiin siitä, että hän on sairas ja lopuksi hänet jätettäisiin heitteille.
Onko oikein, että asiakasta/potilasta kiristetään ja uhkaillaan näin? Hoitoni on keskitetty samaan yksikköön jo monta vuotta ja jäisin tyhjän päälle jos hoitoni siellä lopetettaisiin. Näinkö apua tarvitsevia ihmisiä todella kohdellaan? Tässä nähdään taas se, miten perseellään psykiatrinen hoito meillä täällä on, miten ikävästi mielenterveyspotilaita kohdellaan. Hyvinvointivaltio ja sitä rataa.
Kommentit (19)
Ihan normaalilta psykiatrisen yksikön toiminnalta kuulostaa. Potilaalle asia ilmaistaa toisin ja asiakirjoihin raapustellaan koko homma päinvastoin. Onneksi mulla hoito lopetettiin valitettuani asiasta ylemmälle tasolle. Ihme touhua, en voi muuta sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalilta psykiatrisen yksikön toiminnalta kuulostaa. Potilaalle asia ilmaistaa toisin ja asiakirjoihin raapustellaan koko homma päinvastoin. Onneksi mulla hoito lopetettiin valitettuani asiasta ylemmälle tasolle. Ihme touhua, en voi muuta sanoa.
Joo, ei tämä ole edes sieltä pahimmasta päästä. Tässä vuosien aikana on kyllä koettu kaikenlaista, tilanteen vakavuutta vähätelty ja muuta kivaa. Itse en oikein voi lopettaa hoitoa tuolla, kun sitten todella olisin tyhjän päällä ja yksin ongelmieni kanssa. Isoin osa sairauteeni liittyvästä hoidosta kuitenkin tapahtuu julkisen puolen psykiatrialla.
Mihin sitten hoitosi siirrettiin vai pärjäsitkö ilman? Kuinka pahaksi tilanne meni että jouduit valittamaan ylemmälle taholle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalilta psykiatrisen yksikön toiminnalta kuulostaa. Potilaalle asia ilmaistaa toisin ja asiakirjoihin raapustellaan koko homma päinvastoin. Onneksi mulla hoito lopetettiin valitettuani asiasta ylemmälle tasolle. Ihme touhua, en voi muuta sanoa.
Joo, ei tämä ole edes sieltä pahimmasta päästä. Tässä vuosien aikana on kyllä koettu kaikenlaista, tilanteen vakavuutta vähätelty ja muuta kivaa. Itse en oikein voi lopettaa hoitoa tuolla, kun sitten todella olisin tyhjän päällä ja yksin ongelmieni kanssa. Isoin osa sairauteeni liittyvästä hoidosta kuitenkin tapahtuu julkisen puolen psykiatrialla.
Mihin sitten hoitosi siirrettiin vai pärjäsitkö ilman? Kuinka pahaksi tilanne meni että jouduit valittamaan ylemmälle taholle?
Hoitoa ei siirretty mihinkään, vaan se lopetettiin "hyödyttömänä". Sitä se kyllä oli, koska mitään eivät tuntuneet uskovan tai ottavan todesta. Kaikesta piti vääntää kättä ja se jankkaus täysin irrelevanteista asioista, jota ne harrasti oli jotain uskomatonta. Sosiaalista fobiaa, paniikkihäiriötä, eikä myöskään mielialojen nopeaa vaihtelua haluttu hoitaa tai muutenkaan noteerata. Tässä vaiheessa mulla meni kuppi nurin ja tein valituksen. Sitä ennen kerkesin jo harkita ihan vakavasti hirttäytymistä.
Loppujen lopuksi sain kuitenkin terveyskeskuksesta (ja neurologilta) apua. Nyt voin huomattavasti paremmin, kiitos tasaavan lääkityksen ja propralin. Keskusteluapuna toimii oma äiti ja kissa :)
Hienoa, että AP sai avauduttua edes täällä. Nyt voisi seuraavaksi suunnata tarmonsa kertomaansa suuntaan, jottei hoitosuhde pääse katkemaan.
Tampereella psykiatrinen hoito on ainakin todella huonoa. Lääkärit vaihtuvat jatkuvasti ja mikään ei etene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkea hyvää syksyyn ja elämääsi kirjoitti:
Hienoa, että AP sai avauduttua edes täällä. Nyt voisi seuraavaksi suunnata tarmonsa kertomaansa suuntaan, jottei hoitosuhde pääse katkemaan.
Ja nyt kun itse pääsit (piilo)vittuilemaan tähän ketjuun, voit varmaan hyvillä mielin jatkaa päivääsi. Koet varmasti olevasi muita parempi ihminen, koska et kärsi mt-ongelmista ja ymmärryksesi puute kyllä paistaa hyvin kommentistasi.
Minut kiristettiin aloittamaan antipsykottiinen lääkitys tai hoitosuhteeni olisi muuten katkaistu. Olisi pitänyt katkaista... Sain lääkkeistä inhottavia sivuoireita, jotka ei loppuneet edes lääkityksen loputtua :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minut kiristettiin aloittamaan antipsykottiinen lääkitys tai hoitosuhteeni olisi muuten katkaistu. Olisi pitänyt katkaista... Sain lääkkeistä inhottavia sivuoireita, jotka ei loppuneet edes lääkityksen loputtua :/
Näissä tapauksissa joutuu pohtimaan missä se hullu luuraa? Ovatko ne psykiatrit pillereineen hulluja vai ne reppanat, jotka kuvittelevat psykiatrien ottavan vastuuta pillereiden vaikutuksista?
Hei rakas kanssakulkija. Hienoa, että nostit aiheen esille. On totta, että mt-palveluissa on paljon kehitettävää ja väärinymmärryksiäkin tapahtuu puolin ja toisin. Harvoin tullaan kotoa hakemaan palveluiden pariin, siksi kehotan edelleen jokaista palveluita kaipaavaa keskittämään vähäiset voimavaransa oikein, jottei jäisi palveluitta.
En vaadi ketään ottamaan itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytymään. Totuus vain on, että kielteisessä ilmapiirissä vatvominen ja pelkkien epäkohtien hakeminen ei vie asiaasi lainkaan eteenpäin. Nettipalstoilta voi hakea myötätuntoa ja siten ehkä pönkitystä itsetuntoonsa.
Apua arkeen: https://www.mielenterveystalo.fi/Pages/default.aspx
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minut kiristettiin aloittamaan antipsykottiinen lääkitys tai hoitosuhteeni olisi muuten katkaistu. Olisi pitänyt katkaista... Sain lääkkeistä inhottavia sivuoireita, jotka ei loppuneet edes lääkityksen loputtua :/
Huhhuh, uskomatonta... Minulle (sijais)lääkäri oli heti määräämässä unilääkkeitä kun valitin jonkin aikaa kestänyttä unettomuutta. Kieltäydyin heti jyrkästi sillä en halunnut enää aloittaa uutta lääkitystä, kun juuri olin päässyt eroon toisesta. Perustelin myös sillä, että en halua tehdä niin isoja päätöksiä muiden kuin oman lääkärini kanssa joka on hoitanut minua jo useamman vuoden. Unilääkkeistä nyt muutenkin kuullut vaan huonoa palautetta. Yritti painostaa viimeiseen asti ja sain jäljestäpäin kuulla kuinka oli kitissyt päätöksestäni hoitotiimille.
Vierailija kirjoitti:
Minut kiristettiin aloittamaan antipsykottiinen lääkitys tai hoitosuhteeni olisi muuten katkaistu. Olisi pitänyt katkaista... Sain lääkkeistä inhottavia sivuoireita, jotka ei loppuneet edes lääkityksen loputtua :/
Mulla sama juttu. Kaikista aiemmista lääkkeistä oli tullut vain huonoja vaikutuksia enkä enää jaksanut/uskaltanut kokeilla uutta niin hoitosuhde katkaistiin. Olisin toivonut käyntejä psyk. sairaanhoitajalle kerran kuussa tai edes kahdessa, mutta ei onnistunut. Jäin ihan tyhjän päälle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole parempi ihminen kirjoitti:
Hei rakas kanssakulkija. Hienoa, että nostit aiheen esille. On totta, että mt-palveluissa on paljon kehitettävää ja väärinymmärryksiäkin tapahtuu puolin ja toisin. Harvoin tullaan kotoa hakemaan palveluiden pariin, siksi kehotan edelleen jokaista palveluita kaipaavaa keskittämään vähäiset voimavaransa oikein, jottei jäisi palveluitta.
En vaadi ketään ottamaan itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytymään. Totuus vain on, että kielteisessä ilmapiirissä vatvominen ja pelkkien epäkohtien hakeminen ei vie asiaasi lainkaan eteenpäin. Nettipalstoilta voi hakea myötätuntoa ja siten ehkä pönkitystä itsetuntoonsa.
Apua arkeen: https://www.mielenterveystalo.fi/Pages/default.aspx
Ihan asiaa. Asiassa on kuitenkin se ikävä puoli, että usein potilas ei itse tahallaan valitse vatvoa kielteisyydessä vaan hän yksinkertaisesti väsyy siihen, ettei asia etene mihinkään. Jo valmiiksi henkisesti väsyneenä se on todella raskasta, kun kerta toisensa jälkeen tulee kielteisiä vastauksia, tilannetta vähätellään tai yrityksistä huolimatta asiat ei etene mihinkään. Itsellä tästä kokemusta, siinä oikeasti turhautuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hyvä, että lähetettiin edes se kirje.. No nuo "väärinkäsitykset" olivat omalla polilla niin yleisiä, että yhdessä vaiheessa mietin jo keksinkö/muistanko itse niin väärin. (nauhoitin sitten tapaamiset/tai otin jonkun mukaan, jolta pystyin tarkastamaan asian).
Itselleni yksi suurin kiristys ja ihmetyksen aihe oli lenkille pakottaminen. Oli kamala helle kesä ja piti mennä ryhmän kanssa kävelylle 30 asteen paahteessa. Sanottiin, että jos en mene niin kirjoitetaan pihalle. Oli vielä lääke vaihdot ja muut päällä. Yks psyk. Hoitsu sanoin, kun itkin tätä, että menet "konttaat ja vaikka oksennat sitten".
Silloin oli somatiikan tutkimukset vielä kesken (voimakkaita fyysisiä oireita). Osaan tuli tuolta vastaus.
No oma kunto romahti tuona kesänä ja toivon, että olisin äänittänyt nuo sanomiset. Ei mielestäni ihmisiä kohdella noin. Ikinä.
Mielensairaustoimistot ovat täyttä verorahojen hukkaanheittoa. Kukaan potilas ei mitenkään toiminnasta hyödy, sadistinen henkilökunta kitisee ”kiireestä” ja notkuu perseelle haisten kahvilla.
Itse kävin säännöllisesti terapiassa kunnes se yhtäkkiä loppui ilman mitään syytä. Lähettivät aina kutsun kirjeitse jossa oli aika milloin oli terapia. Ikävää kun jättävät potilaan yhtäkkiä tyhjän päälle kun heitä ei huvita enää.
Ovthan he itsekin sekoja muttei hae hoitoa koska kollega hoitaisi
Alue: Aihe vapaa
Led ja loisteputkilamput suoritettu valohoito auttaa aloittajaa pääsemään päämääräänsä.