Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Poikani on nyt ysillä ja tähtää "koodariksi". Mihin kannattaisi jatkaa?
Kommentit (259)
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt jaksa. Joko et ymmärrä alasta mitään ja uskot mitä miehesi sinulle keksii höpistä tai sitten trollaat. Kukaan rivikoodari, oli miten taitava hyvänsä, ei saa tuollaisia liksoja. Ellei sitten ole jollain tavalla elintärkeä yritykselle, mutta rivikoodari harvemmin on vaikka osaisi uusimpiakin tekniikoita. Ainoa kuvio jossa tuo voisi olla mahdollista on sellainen tilanne, jossa miehelläsi on ns. legacy-osaamista, joka on häviämässä kun suurin osa vanhoista osaajista on jäänyt jo eläkkeelle ja uusia osaajia ei enää kouluteta, mutta firmat kuitenkin tarvitsevat tätä tekniikkaa vielä siirtymäajan verran. Voi tulla vähän vaikea tilanne kun siirtymäaika päättyy...
Eri juttu sitten jos on esimerkiksi ohjelmistoarkkitehtitasolla, tekninen johtaja tai vastaava. Näissä voi olla käytännön työtä tekeviäkin jos rahkeet ja into riittävät. Sitten on tosin työpäivätkin yleensä vähän erilaisia ja erimittaisia kuin peruskoodarilla.
Kolmas vaihtoehto on osakkuus tai tärkeä tehtävä startup -yrityksessä, jossa on tärkeää kylvää rahaa ympäriinsä jotta näyttää uskottavalta. Tähän tosin ei sovi se, että useampi firma muka kilpailee miehesi osaamisesta verissäpäin.
Mieheni on siinä mielessä rivikoodari, että työskentelee tiimin jäsenenä eikä hänellä ole mitään vetovastuuta. Hänellä ei ole myöskään mitään tietyn alan erikoisosaamista, hän kuvailee itseään pikemminkin generalistiksi. Mutta hän on todella älykäs, oman ikäluokkansa kärkeä lukioaikoina. Ilmeisesti tämä yhdistettynä kovaan työntekoon ja ylipäätään kiinnostuneisuuteen on johtanut siihen, että hän edelleen viisikymppisenä on haluttua työvoimaa. Se, että häntä on kosiskeltu toiseen firmaan johtuu vain siitä, että siellä olisi tarvetta tämän tason osaajille ja vaikka he eivät uniikkeja lumihiutaleita olekaan, niin ilmeisesti heitä ei myöskään ole vapaana poimittavissa työttömyyskortistosta. Mistään verissä päin kilpalemisesta ei ole kyse, jos nyt tonnin parempaa palkkaa tarjotaan.
Firma jossa mieheni työskentelee on täynnä näitä kovan tason osaajia. Huonompia sinne ei edes oteta. Ja tässä verrokkiryhmässä mies ei ole sieltä guruimmasta päästä, vaikka palkan perusteella taitaa aika hyvä olla. Ja koska firmaan palkataan vain kovia osaajia, tuotteet ovat huippuluokkaa ja suorastaan dominoivat markkinoilla.
Palkkauspolitiikasta täytyy sanoa, että heillä on sellainen lähestymistapa, että palkan pitää olla riittävä niin että raha-asioista ei tarvitse murehtia. Ohjelmistokehittäminen vaatii luovaa ongelmanratkaisukykyä ja palkkauspolitiikalla on raivattu sille luovuudelle tilaa. Näiden kavereiden ei tarvitse miettiä miten saa rahat riittämään ja asuntolainan maksettua, vaan he voivat keskittyä töihin täysillä. Tämän kun useampikin firma ymmärtäisi, niin pärjäisivät globaalissa kilpailussa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On oikeastaan ihan sama, mitä jotkut huippukoodarit tienaavat, koska heitä on ehkä yksi tuhannesta. Jotta asiasta säilyisi jonkinlainen realiteetti, keskustelun ytimessä tulisi olla alan mediaanipalkka. Itse tunnen kymmeniä koodareita, eikä heistä kukaan tienaa yli 5000€/kk ja suurin osa alle 400€/kk. Ovat kyllä kaikki vielä alle 40v eli jonkinlaista palkkakehitystä voi joillekin osua kohdalle tulevaisuudessa. Lähimpänä 5000€/kk:ssa on oma mieheni, joka tosin ei työskentele koodarina, vaan muulla IT:n osa-alueella. Koodarina on toiminut joskus ja vielä jonkin verran koodailee itsekin.
Nämä vertaukset huippuälykkäisiin koodareihin on jokseenkin huvittavia. Mikä tekee ihmisestä älykkään? Se, että on sattunut sopivaan aikaan opiskelemaan tai oppimaan töiden kautta jonkin hyvin spesifin kielen? Vai se, että siirtyy raha ensisijaisena perusteena uusiin työtehtäviin ja sitä kautta jotenkin nostaisi statustaan? Älykkyys ei ole mitään uniikkia IT-alalla, mutta monet ovat kuitenkin sosiaalisesti jokseenkin kömpelöitä. Yhteistä monelle on tietynlainen anarkistisuus, halu kehittää omaa osaamistaan ja kyky elää boksin ulkopuolella. Esimerkiksi oma mieheni on esimerkki siitä, että häntä on kysytty paljon tehtäviin, joissa saisi enemmän palkkaa. Hän on kuitenkin mennyt aina ensisijaisesti oman asiantuntijuuden kehittämisen ja työn merkityksellisyyden puitteissa eteenpäin. Hän on hyvin valikoiva sen suhteen, millaisiin firmoihin ylipäätään haluaa töihin. Esimerkiksi pankkisektori on hänelle ehdoton ei.
Jos haluaa koodariksi ammattikorkea tai yliopisto ovat parhaimmat vaihtoehdot. Ammattikorkea on enemmän käytännönläheisempi, yliopistossa koodausta lähestytään enemmän matemaattisesti ja ajattelun kehittämisen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt jaksa. Joko et ymmärrä alasta mitään ja uskot mitä miehesi sinulle keksii höpistä tai sitten trollaat. Kukaan rivikoodari, oli miten taitava hyvänsä, ei saa tuollaisia liksoja. Ellei sitten ole jollain tavalla elintärkeä yritykselle, mutta rivikoodari harvemmin on vaikka osaisi uusimpiakin tekniikoita. Ainoa kuvio jossa tuo voisi olla mahdollista on sellainen tilanne, jossa miehelläsi on ns. legacy-osaamista, joka on häviämässä kun suurin osa vanhoista osaajista on jäänyt jo eläkkeelle ja uusia osaajia ei enää kouluteta, mutta firmat kuitenkin tarvitsevat tätä tekniikkaa vielä siirtymäajan verran. Voi tulla vähän vaikea tilanne kun siirtymäaika päättyy...
Eri juttu sitten jos on esimerkiksi ohjelmistoarkkitehtitasolla, tekninen johtaja tai vastaava. Näissä voi olla käytännön työtä tekeviäkin jos rahkeet ja into riittävät. Sitten on tosin työpäivätkin yleensä vähän erilaisia ja erimittaisia kuin peruskoodarilla.
Kolmas vaihtoehto on osakkuus tai tärkeä tehtävä startup -yrityksessä, jossa on tärkeää kylvää rahaa ympäriinsä jotta näyttää uskottavalta. Tähän tosin ei sovi se, että useampi firma muka kilpailee miehesi osaamisesta verissäpäin.
Mieheni on siinä mielessä rivikoodari, että työskentelee tiimin jäsenenä eikä hänellä ole mitään vetovastuuta. Hänellä ei ole myöskään mitään tietyn alan erikoisosaamista, hän kuvailee itseään pikemminkin generalistiksi. Mutta hän on todella älykäs, oman ikäluokkansa kärkeä lukioaikoina. Ilmeisesti tämä yhdistettynä kovaan työntekoon ja ylipäätään kiinnostuneisuuteen on johtanut siihen, että hän edelleen viisikymppisenä on haluttua työvoimaa. Se, että häntä on kosiskeltu toiseen firmaan johtuu vain siitä, että siellä olisi tarvetta tämän tason osaajille ja vaikka he eivät uniikkeja lumihiutaleita olekaan, niin ilmeisesti heitä ei myöskään ole vapaana poimittavissa työttömyyskortistosta. Mistään verissä päin kilpalemisesta ei ole kyse, jos nyt tonnin parempaa palkkaa tarjotaan.
Firma jossa mieheni työskentelee on täynnä näitä kovan tason osaajia. Huonompia sinne ei edes oteta. Ja tässä verrokkiryhmässä mies ei ole sieltä guruimmasta päästä, vaikka palkan perusteella taitaa aika hyvä olla. Ja koska firmaan palkataan vain kovia osaajia, tuotteet ovat huippuluokkaa ja suorastaan dominoivat markkinoilla.
Palkkauspolitiikasta täytyy sanoa, että heillä on sellainen lähestymistapa, että palkan pitää olla riittävä niin että raha-asioista ei tarvitse murehtia. Ohjelmistokehittäminen vaatii luovaa ongelmanratkaisukykyä ja palkkauspolitiikalla on raivattu sille luovuudelle tilaa. Näiden kavereiden ei tarvitse miettiä miten saa rahat riittämään ja asuntolainan maksettua, vaan he voivat keskittyä töihin täysillä. Tämän kun useampikin firma ymmärtäisi, niin pärjäisivät globaalissa kilpailussa paremmin.
Okei, alkaa kuulostaa hieman epäilyttävältä :) Juttele miehesi kanssa, mistä hänen rahansa oikeasti ovat peräisin. Kannattaa ehkä myös miettiä, maksaako yritys veroja eettisesti kestävällä tavalla vai kierrättääkö niitä "paratiisien" tai tytäryhtiöiden kautta. Sen jälkeen voit miettiä, miten älykäs se miehesi oikein olikaan. Mutta jos puhtaat paperit niin mikäs siinä. Onhan se aina ilo elämässä, ettei tarvitse murehtia rahasta :)
Vierailija kirjoitti:
Nämä vertaukset huippuälykkäisiin koodareihin on jokseenkin huvittavia. Mikä tekee ihmisestä älykkään? Se, että on sattunut sopivaan aikaan opiskelemaan tai oppimaan töiden kautta jonkin hyvin spesifin kielen?
Itselle alalla työskenelevänä tällainen pohdinta tuntuu huvittavalta. Huippuälykäs koodari oppiii uuden ohjelmointikielen muutamassa päivässä. Ei se, mitä ohjelmointikieliä osaa, ratkaise sitä, kuinka hyvä on koodaamaan, koska hyvä koodari oppii uuden kielen nopeasti.
Ohjelmointialalla erot tuottavuudessa voivat ihan oikeasti olla satakertaisia. Sen vuoksi erot palkoissakin ovat isoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä vertaukset huippuälykkäisiin koodareihin on jokseenkin huvittavia. Mikä tekee ihmisestä älykkään? Se, että on sattunut sopivaan aikaan opiskelemaan tai oppimaan töiden kautta jonkin hyvin spesifin kielen?
Itselle alalla työskenelevänä tällainen pohdinta tuntuu huvittavalta. Huippuälykäs koodari oppiii uuden ohjelmointikielen muutamassa päivässä. Ei se, mitä ohjelmointikieliä osaa, ratkaise sitä, kuinka hyvä on koodaamaan, koska hyvä koodari oppii uuden kielen nopeasti.
Ohjelmointialalla erot tuottavuudessa voivat ihan oikeasti olla satakertaisia. Sen vuoksi erot palkoissakin ovat isoja.
Assemblynkin asiantuntijaksi? Jep, ehkä esimerkki oli huono, tajusin sen itsekin luettuani tekstini jälkeenpäin. Tarkoitus oli enemmänkin tuoda esiin sitä, että joskus myös onni olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan voi nostaa koodarin palkkaa. Lisäksi aina osaaminen ja palkka eivät korreloi keskenään. Tarvitaan muita tekijöitä rinnalle.
En väitä, etteikö eroja olisi koodareiden kesken olemassa. Ihan varmasti osa on parempia kuin toiset, oli ala mikä tahansa. Kaikkien ei tarvitse olla huippuja ja silti löytää töitä alalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näille datanomin papereilla ei tee mitään -vastaajille täydentäisin, että olen samaa mieltä.
Toimin itse datanomien koulutuksessa ja me keskitymme opiskelijan osaamiseen ja sen kehitämiseen. Meiltä valmistuu opiskelijoita, jotka osaavat ja ovat haluttua työvoimaa. Kunnon koodareita. Työnantaja ei datanomin papereilla tee, mutta opiskelijamme osaavat onneksi kuitenkin tuoda osaamistaan esille. Koulussa oppii lisää ja saa hyötyä koulun verkoston sadoista eri Ict-firmoista.
Siksi ap:lle suosittelisin datanomia lukion sijaan. Myös yliopistoon meiltä jatkaa säännöllisesti opiskelijoita, joten sekin väylä on auki.
Koodarin homma, maailman v*tt*maisin jobi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä vertaukset huippuälykkäisiin koodareihin on jokseenkin huvittavia. Mikä tekee ihmisestä älykkään? Se, että on sattunut sopivaan aikaan opiskelemaan tai oppimaan töiden kautta jonkin hyvin spesifin kielen?
Itselle alalla työskenelevänä tällainen pohdinta tuntuu huvittavalta. Huippuälykäs koodari oppiii uuden ohjelmointikielen muutamassa päivässä. Ei se, mitä ohjelmointikieliä osaa, ratkaise sitä, kuinka hyvä on koodaamaan, koska hyvä koodari oppii uuden kielen nopeasti.
Ohjelmointialalla erot tuottavuudessa voivat ihan oikeasti olla satakertaisia. Sen vuoksi erot palkoissakin ovat isoja.
Assemblynkin asiantuntijaksi? Jep, ehkä esimerkki oli huono, tajusin sen itsekin luettuani tekstini jälkeenpäin. Tarkoitus oli enemmänkin tuoda esiin sitä, että joskus myös onni olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan voi nostaa koodarin palkkaa. Lisäksi aina osaaminen ja palkka eivät korreloi keskenään. Tarvitaan muita tekijöitä rinnalle.
En väitä, etteikö eroja olisi koodareiden kesken olemassa. Ihan varmasti osa on parempia kuin toiset, oli ala mikä tahansa. Kaikkien ei tarvitse olla huippuja ja silti löytää töitä alalta.
Kärjistäen voi sanoa, että taitava koodari kirjoittaa konekieltä millä kielellä tahansa. Ymmärtää ja hahmottaa mitä siellä tietokoneen prosessorin sisällä tapahtuu kun ohjelma käy.
Sen jälkeen kun osaa kunnolla pari-kolme ohjelmointikieltä on aika helppo alkaa käyttämään uusia kieliä. Todelliset haasteet on ihan muualla.
Vierailija kirjoitti:
Osapäiväbritti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Briteissä tarjottiin 5500 euron verran kk-palkkaa mutta asuntojen vuokra on 3500-4500 euroa esim. pienestä kaksiosta, ja eläminen muutenkin yhtä kallista kuin täällä ellei kalliimpaakin, joten ei oikein nappaa lähteä hommiin sinne.
Oho, onpa meno Briteissä muuttunut! Olin siellä 5 vuotta töissä (palasin 2008) ja silloin kuukausipalkka koodaripoikaystävälläni oli 44000 puntaa vuodessa. Siellä ilmoitetaan palkka aina vuosipalkkana. Itse en koodaa, mutta olen muuten IT-alalla ja tienasin "vain" 33000 puntaa vuodessa. Se oli hieman enemmän, mitä tienasin Suomessa samanlaisessa työssä siihen aikaan. Vuokrani kaksiosta Lontoon zone 2:lla oli 739 puntaa kuussa ja Oyster Card välillä zone 1 - zone 2 noin 79 puntaa kuussa (siis vastasi meidän seutulippua). Mukavasti jäi rahaa säästöönkiin, koska ruoka, vaatteet ja muut päivittäiset kulutustavarat ovat huomattavan paljon halvempia kuin Suomessa.
Jos nykypalkka koodareilla on noin suuri ja vuokrat viisinkertaiset, niin onpa muuttunut maa hirveästi näinä vuosina. Sukulaiseni ja ystäväni eivät ole alkuunkaan muistaneet minua tällaisesta informoida, vaikka siellä jatkuvasti juoksenkin. Hieman nyt kyllä tiedustelisin lähteitäsi tässä asiassa?
Katsokaapa vaikka International House Hunters tv-sarjaa, siinä mm. Britteihin töihin lähtevät pariskunnat ovat taivastelleet paikan päällä niiden vuokrien hintoja viimeiset 3-4 vuotta. Joku pieni kostean näköinen läävä pikkukaupungin liepeiltäkin maksaa alk. 2500+ euroa jossa ei omaa pihaa ja korkeintaan joku parveke. Sijanneissa joissa ei edes kunnon bussiyhteyksiä.
vähän sama kun yksiö malmilta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koodaus eli ohjelmointi vaatii matemaattista osaamista ja teorian ymmärtämistä. Ei se ole semmosta pelkkää aivontonta kirjoittelua.
Lukio -> tietojenkäsittelytiede HY
Siinä paras tie koodariksi
Taitaapi vaan olla Jyväskylän yliopisto nörttitietessä tän maan ykkönen, jos nyt ruvetaan saivartelemaan ja samalla otat KTM.n laput, niin töitä on sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Koodarin homma, maailman v*tt*maisin jobi.
Samaa mieltä, toivoo koodaava arkkitehti suomen toiseksi isoimmasta it-firmasta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä vertaukset huippuälykkäisiin koodareihin on jokseenkin huvittavia. Mikä tekee ihmisestä älykkään? Se, että on sattunut sopivaan aikaan opiskelemaan tai oppimaan töiden kautta jonkin hyvin spesifin kielen?
Itselle alalla työskenelevänä tällainen pohdinta tuntuu huvittavalta. Huippuälykäs koodari oppiii uuden ohjelmointikielen muutamassa päivässä. Ei se, mitä ohjelmointikieliä osaa, ratkaise sitä, kuinka hyvä on koodaamaan, koska hyvä koodari oppii uuden kielen nopeasti.
Ohjelmointialalla erot tuottavuudessa voivat ihan oikeasti olla satakertaisia. Sen vuoksi erot palkoissakin ovat isoja.
Assemblynkin asiantuntijaksi? Jep, ehkä esimerkki oli huono, tajusin sen itsekin luettuani tekstini jälkeenpäin. Tarkoitus oli enemmänkin tuoda esiin sitä, että joskus myös onni olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan voi nostaa koodarin palkkaa. Lisäksi aina osaaminen ja palkka eivät korreloi keskenään. Tarvitaan muita tekijöitä rinnalle.
En väitä, etteikö eroja olisi koodareiden kesken olemassa. Ihan varmasti osa on parempia kuin toiset, oli ala mikä tahansa. Kaikkien ei tarvitse olla huippuja ja silti löytää töitä alalta.
Tarkoitat Assembleria? Itse koodasin sillä jo 12-vuotiaana demoscenellä. Silloin tehtiin C:llä ja assemblerilla. Ja itse asiassa, mitä koneläheisempi kieli, sitä helpompi. Paljon vaikeampi sitä on omaksua jotain valtavia oliopohjaisia frameworkeja kuin simppeleitä assembelerin tai perus-C:n (ei C++) asioita...
Vierailija kirjoitti:
Näille datanomin papereilla ei tee mitään -vastaajille täydentäisin, että olen samaa mieltä.
Toimin itse datanomien koulutuksessa ja me keskitymme opiskelijan osaamiseen ja sen kehitämiseen. Meiltä valmistuu opiskelijoita, jotka osaavat ja ovat haluttua työvoimaa. Kunnon koodareita. Työnantaja ei datanomin papereilla tee, mutta opiskelijamme osaavat onneksi kuitenkin tuoda osaamistaan esille. Koulussa oppii lisää ja saa hyötyä koulun verkoston sadoista eri Ict-firmoista.
Siksi ap:lle suosittelisin datanomia lukion sijaan. Myös yliopistoon meiltä jatkaa säännöllisesti opiskelijoita, joten sekin väylä on auki.
Merkonomi ja datanomi on toisenasteen turhakkeita jolla nuoret saadaan edes johonkin kolmeksi vuodeksi yläasteen jälkeen. Fakta on, että suurinosa päätyy joko työttömäksi tai toiselle alalle tai sitten jatkaa "kaupallista uraa" k-marketin kassalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä vertaukset huippuälykkäisiin koodareihin on jokseenkin huvittavia. Mikä tekee ihmisestä älykkään? Se, että on sattunut sopivaan aikaan opiskelemaan tai oppimaan töiden kautta jonkin hyvin spesifin kielen?
Itselle alalla työskenelevänä tällainen pohdinta tuntuu huvittavalta. Huippuälykäs koodari oppiii uuden ohjelmointikielen muutamassa päivässä. Ei se, mitä ohjelmointikieliä osaa, ratkaise sitä, kuinka hyvä on koodaamaan, koska hyvä koodari oppii uuden kielen nopeasti.
Ohjelmointialalla erot tuottavuudessa voivat ihan oikeasti olla satakertaisia. Sen vuoksi erot palkoissakin ovat isoja.
Näinpä. Suurin ero ei edes ole huippuälykkyys vaan ITSELUOTTAMUS. Tällä alalla om tosiaan pakko oppia, ja nopeasti. Ja suurin este sille on, että jos uskoo että ei voi tehdä mitään ennen kuin käy kurssin tai lukee tarpeeksi tms.
Minua pidetään huippuna, mutta en minä ole erityisen älykäs enkä todellakaan käytä vapaa-aikaani alan juttujen opiskeluihin saati koodaukseen. Mutta jos mulle tänään heitetään uusi ohjelmointikieli tai framework tai palvein tai mitä vaan, niin minä aloitan netin tutoriaalien avulla heti tekemään sillä, enkä ihmettele ja valita kun en osaa. Kaikki tietoo löytyy googlettamalla. Ihan kaikki. Täytyy vaan uskaltaa lähteä soveltamaan sitä eikä pelätä, että iik, minä teen varmaan virheitä kun en ymmärrä kokonaisuutta. Joo, voit tehdä virheitä mutta mitä väliä, sitten huomaat ne ja korjaat. Ja seuraavalla kerralla osaat paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä annetaan kuva että pitää olla joku ihmelapsi tai supernero koodaakseen? Kaikki minun tuntemani älyllisestikin melko perusjamppoja.
Koodareita on hyvin erilaisia. Peruskoodaamiseen pystyy useampi, mutta kun tulee vaikeampia juttuja, niihin kykenevä porukka pienenee. Erityisen hyvät koodarit ovat älykkäitä.
Ja niillä on myös palkat sitä tasoa, että palstalaiset ei meinaa uskoa! Tämä on minusta hyvä syy tuoda esiin sitä älykkyyden merkitystä. Se tekee sen eron, päädytkö tekemään tylsiä hommia kohtuullisella palkalla, vai pääsetkö tekemään todella mielenkiintoisia ja urauurtavia juttuja törkeän hyvällä palkalla. Ei tule ihan helpolla mieleen mitään muuta työtä, missä palkkahaitari on näin laaja. Ja se johtuu osaltaan siitä, että myös tuottavuus eri työntekijöiden välillä voi olla ihan käsittämätön.
Moni meistä valitsee myös tietoisesti tehdä "tylsiä" hommia kohtuullisella, esim. 4000 e / kk palkalla, kuin uhrata elämästään enemmän työlle saadakseen lisää rahaa.
Ainoa oikea vastaus aloittajan kysymykseen on "Armeijaan". Jos siellä ei järki kasva päähän niin sitten voi mennä polttamaan pilveä niiden koodariporukoiden kanssa ihan rauhassa. On menetetty tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä vertaukset huippuälykkäisiin koodareihin on jokseenkin huvittavia. Mikä tekee ihmisestä älykkään? Se, että on sattunut sopivaan aikaan opiskelemaan tai oppimaan töiden kautta jonkin hyvin spesifin kielen?
Itselle alalla työskenelevänä tällainen pohdinta tuntuu huvittavalta. Huippuälykäs koodari oppiii uuden ohjelmointikielen muutamassa päivässä. Ei se, mitä ohjelmointikieliä osaa, ratkaise sitä, kuinka hyvä on koodaamaan, koska hyvä koodari oppii uuden kielen nopeasti.
Ohjelmointialalla erot tuottavuudessa voivat ihan oikeasti olla satakertaisia. Sen vuoksi erot palkoissakin ovat isoja.
Näinpä. Suurin ero ei edes ole huippuälykkyys vaan ITSELUOTTAMUS. Tällä alalla om tosiaan pakko oppia, ja nopeasti. Ja suurin este sille on, että jos uskoo että ei voi tehdä mitään ennen kuin käy kurssin tai lukee tarpeeksi tms.
Minua pidetään huippuna, mutta en minä ole erityisen älykäs enkä todellakaan käytä vapaa-aikaani alan juttujen opiskeluihin saati koodaukseen. Mutta jos mulle tänään heitetään uusi ohjelmointikieli tai framework tai palvein tai mitä vaan, niin minä aloitan netin tutoriaalien avulla heti tekemään sillä, enkä ihmettele ja valita kun en osaa. Kaikki tietoo löytyy googlettamalla. Ihan kaikki. Täytyy vaan uskaltaa lähteä soveltamaan sitä eikä pelätä, että iik, minä teen varmaan virheitä kun en ymmärrä kokonaisuutta. Joo, voit tehdä virheitä mutta mitä väliä, sitten huomaat ne ja korjaat. Ja seuraavalla kerralla osaat paremmin.
Kuittaan.
Niin no, mitähän noista palkoista uskoisi, kun oma mies on headhuntattu koodari. Palkka on vähän alle 5000. Poika opiskelee amk:ssa ja hänet on sekä opettajansa että harjoittelupaikan työnantaja todennut lahjakkaaksi, joten sai jäädä harjoittelupaikkaansa opiskelun ohessa. Kaupan kassalla saisi saman palkan, mutta toki työ on mielekkäämpää ja palkka nousee sekä työ vakinaistetaan, kun valmistuu.
Pelipuolella voi oikeasti ollakin kohtuu kovat palkat. Siellä on myös suurempi todennäköisyys päästä työpaikastaan eroon, sillä pelifirmoja nousee ja kaatuu sekä vaatii hitonmoisen tuurin, että jostain pelistä tulee suosittu. Sekä ne suosiot katoavat yhtä nopeasti kuin nousevat. Ei ne lahjakkaat koodarit ole enää tänä päivänä harvinaisia, kysyttyjä toki. Mutta kun lähipiiri tekee alaa työkseen, niin tietää, että kymppitonnin palkat ovat äärimmäisen harvinaisia ja vaativat jonkun spesiaalialan. Kyllä minäkin maksaisin mieluummin kolme tonnia tyypille, joka tekee homman tunnissa, kun kymppitonnin tyypille, joka tekee homman puolessa tunnissa.
Itsekin osaan koodata, mutta en ole samanlainen lahjakkuus kuin mies ja poika. Teen töitä tyytyväisenä toisella insinöörialalla.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä ne hyvät koodarit ovat hyviä ja koulusta tullessaan. Mun mies palkattiin aikanaan jo ennen kuin hänen opiskelunsa loppuivat ja hän suoritti kaiken loppuun sitten töiden varjossa. Hän on ollut työelämässä nyt melkein 20 vuotta yhtäjaksoisesti ja tienaa sen 200 000 mutta hänellä on myös erityistä osaamista juurikin niiltä uransa alkuvuosilta. Sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tekemään töitä sellaisten asioiden parissa niiden syntymisen alkuaikoina jotka nykyään ovat kullanarvoista tietoa. Firma nostaa palkkaa joka kerta kun mies meinaa vaihtaa putiikkia. Sattuu vieläpä olemaan ainoa jolla se tieto edelleen on kun muut silloin samassa hommassa mukana olleet ovat jo eläkkeellä. Epäilen että Suomessa yksikään koodari tienaa lähellekään tuota 200 000. Mekin asumme muualla, Suomessa sanottiin jo muutama vuosi sitten ettei siellä ole tämän tasoista työtä olemassa...