Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa jo 70 000 syrjäytynyttä nuorta - näin kalliiksi se tulee yhteiskunnalle
28.10.2017 |
Työttömiä, huonosti koulutettuja, levottomia, näköalattomia - Suomessa on nyt jo 70 000 syrjäytynyttä nuorta. Yhä useampi on hävinnyt kokonaan yhteiskunnan verkostoista. Erityisen heikossa asemassa ovat pojat.
Kun syrjäytyneet nuoret eivät tee töitä, he eivät saa palkkaa eivätkä siis maksa nykyisten eläkeläisten eläkkeitä. Toisaalta työttömät eivät kerrytä omaakaan eläkettään: Kelan peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta ei kerry eläkettä. www.iltalehti.fi/kotimaa/201710272200491604_u0.shtml
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Moni turvapaikanhakija on kotimaassaan saanut hyvän yliopistotason koulutuksen, eivät kaikki sotaa paenneet ole köyhistä perheistä lähtöisin, varakkailla on paremmat lähtökohdat ylipäätään päästä ulkomaille.
Kuinka suuri osuus tp-hakijoista on akateemisia? 5 %?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Moni turvapaikanhakija on kotimaassaan saanut hyvän yliopistotason koulutuksen, eivät kaikki sotaa paenneet ole köyhistä perheistä lähtöisin, varakkailla on paremmat lähtökohdat ylipäätään päästä ulkomaille.
Niin tai ovat ostaneet tutkintotodistuksen, mutta eivät ole olleet päivääkään yliopistossa. Tiesittekö, että USA:ssa noin 40% kaikista yliopistotutkinnoista on väärennöksiä ja niiden "tutkintojen" avulla ollaan töissä esim. psykiatrina? FBI:llä on loputon lista epäillyistä, mutta asialle ei tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Moni turvapaikanhakija on kotimaassaan saanut hyvän yliopistotason koulutuksen, eivät kaikki sotaa paenneet ole köyhistä perheistä lähtöisin, varakkailla on paremmat lähtökohdat ylipäätään päästä ulkomaille.
Kuinka suuri osuus tp-hakijoista on akateemisia? 5 %?
Katselin kerran dokumenttia syyrialaisista pakolaisista, jotka pikkuveneellä tulivat henkensä kaupalla Kreikkaan. Ne oli lääkäreitä kaikki, sanoivat, että juuri akateemisia jahdataan ja ammutaan. Ketä oikeesti kiinnostaa vainota jotain maalaismoukkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maahanmuuttajat eivät selitä sitä, miksi syrjäytyminen on nimenomaan itä-suomessa pahinta. Jos kyse olisi maahanmuuttajista, etelä-suomi nousisi esiin. Mutta varmaan aika moni suomalainen on ostanut elämänsä aikana pizzaa tai kebabia, että kyllä ne ihmiset töissä käy.
Kyllä noiden maahanmuuttajien työllisyys on ihan tilastoitu juttu. Ei tarvitse yrittää millään ihmiskaupastakin tuomituilla ja MaRan mukaan alle kannattavilla hinnoilla pizzaa myyvillä ravintoilla selitellä sitä. Etenkin irakilaiset ja somalit ovat useammin työttömiä kuin työssäkäyviä. On siis työttömyys vähän eri tasolla kuin itäsuomalaisilla miehillä.
Ja virolaiset ja britit on kaikki töissä. On toi työttömyysprosentti vähän eri luokkaa kuin itäsuomalaisilla miehillä.
Kaikki ja kaikki. Lähtökohdatkin on toki erilaiset. Ja aika hassua, että mamuista pitää verrata sitä kaikkein parhaiten pärjäävää joukkoa kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin, jotta saadaan esitettyä mamut hyvässä valossa ja suomalaiset huonossa valossa. Tarkoitushakuista ja epärehellistä.
Yhtään tarkoituksenhakuistahan ei ole esim. edellisen sivun väite "jengitoiminta on vihdoin tullut Suomeen", ikään kuin koskaan ennen ei Suomessa olisi jengejä ollut.
Tuo vain yksi esimerkeistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Moni turvapaikanhakija on kotimaassaan saanut hyvän yliopistotason koulutuksen, eivät kaikki sotaa paenneet ole köyhistä perheistä lähtöisin, varakkailla on paremmat lähtökohdat ylipäätään päästä ulkomaille.
Me ei tiedetä edes niiden oikeita nimiä tai ikää, mikä on käynyt hyvin selväksi viime aikoina, ja nyt pitäisi uskoa niiden olevan vielä yliopiston käyneitä? Varakkaimmilla ja työhaluisimmilla ei ole tarvetta paeta läpi lukuisten turvallisten maiden aina tänne Suomeen asti, jossa on huonompi työllisyys mutta parempi sosiaaliturva kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tänne tullaan sen sos.turvan takia, akateemiset jäävät Eurooppaan töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Moni turvapaikanhakija on kotimaassaan saanut hyvän yliopistotason koulutuksen, eivät kaikki sotaa paenneet ole köyhistä perheistä lähtöisin, varakkailla on paremmat lähtökohdat ylipäätään päästä ulkomaille.
Kuinka suuri osuus tp-hakijoista on akateemisia? 5 %?
Katselin kerran dokumenttia syyrialaisista pakolaisista, jotka pikkuveneellä tulivat henkensä kaupalla Kreikkaan. Ne oli lääkäreitä kaikki, sanoivat, että juuri akateemisia jahdataan ja ammutaan. Ketä oikeesti kiinnostaa vainota jotain maalaismoukkaa?
Kuka haluaa vainota akateemisia? Mä oon matemaatikko ja juuri kukaan ei jaksa olla tekemisissä mun kanssa kuin vain sen mitä pitää olla :D tuntuu hassulta, että joku käyttäisi energiaa mun vainoamiseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maahanmuuttajat eivät selitä sitä, miksi syrjäytyminen on nimenomaan itä-suomessa pahinta. Jos kyse olisi maahanmuuttajista, etelä-suomi nousisi esiin. Mutta varmaan aika moni suomalainen on ostanut elämänsä aikana pizzaa tai kebabia, että kyllä ne ihmiset töissä käy.
Kyllä noiden maahanmuuttajien työllisyys on ihan tilastoitu juttu. Ei tarvitse yrittää millään ihmiskaupastakin tuomituilla ja MaRan mukaan alle kannattavilla hinnoilla pizzaa myyvillä ravintoilla selitellä sitä. Etenkin irakilaiset ja somalit ovat useammin työttömiä kuin työssäkäyviä. On siis työttömyys vähän eri tasolla kuin itäsuomalaisilla miehillä.
Ja virolaiset ja britit on kaikki töissä. On toi työttömyysprosentti vähän eri luokkaa kuin itäsuomalaisilla miehillä.
Kaikki ja kaikki. Lähtökohdatkin on toki erilaiset. Ja aika hassua, että mamuista pitää verrata sitä kaikkein parhaiten pärjäävää joukkoa kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin, jotta saadaan esitettyä mamut hyvässä valossa ja suomalaiset huonossa valossa. Tarkoitushakuista ja epärehellistä.
Yhtään tarkoituksenhakuistahan ei ole esim. edellisen sivun väite "jengitoiminta on vihdoin tullut Suomeen", ikään kuin koskaan ennen ei Suomessa olisi jengejä ollut.
Tuo vain yksi esimerkeistä.
En tiedä enkä ole vastuussa muiden viesteistä. Sinä kuitenkin yrität verrata työperäisen maahanmuuton työllisyysastetta kantasuomalaisiin, mikä on lähtökohtaisesti typerää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei siellä itä-suomessa nyt niin paljoa nuoria ole. vastahan tuli lähes 30 000 sossuasiakasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Moni turvapaikanhakija on kotimaassaan saanut hyvän yliopistotason koulutuksen, eivät kaikki sotaa paenneet ole köyhistä perheistä lähtöisin, varakkailla on paremmat lähtökohdat ylipäätään päästä ulkomaille.
Kuinka suuri osuus tp-hakijoista on akateemisia? 5 %?
Katselin kerran dokumenttia syyrialaisista pakolaisista, jotka pikkuveneellä tulivat henkensä kaupalla Kreikkaan. Ne oli lääkäreitä kaikki, sanoivat, että juuri akateemisia jahdataan ja ammutaan. Ketä oikeesti kiinnostaa vainota jotain maalaismoukkaa?
Kuka haluaa vainota akateemisia? Mä oon matemaatikko ja juuri kukaan ei jaksa olla tekemisissä mun kanssa kuin vain sen mitä pitää olla :D tuntuu hassulta, että joku käyttäisi energiaa mun vainoamiseen
Mietipä vaikka holokaustia. Se ryhmä, jota vastaan koko homma masinoitiin olivat saksalaiset juutalaiset. Suuri osa heistä oli akateemisia ja varakkaita. Heillä meni siis paremmin kuin tyypillisellä natsilla, joka kärsi työttömyydestä ja koulutuksen puutteesta. Varakkaiden juutalaisten varat haluttiin valtiolle. Ne Puolan köyhät maalaisjuutalaiset olivat vaan sitten seurausta tästä vainosta eivät se laukauiseva tekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ignorantteja mänttejä olette jos ajattelette että enemmistö syrjäytyneistä ei halua normaalia elämää ja tehdä töitä. Olen itse osakseen ollut syrjäytynyt mutta sanon "osakseen" koska olen kynsin ja hampain yrittänyt pysyä siellä missä muutkin. Miksi ette mieti miksi nuorilla on huono olo? Te aikuiset jätätte kaiken nuorten kontolle? Eikä vanhempien, opettajien ja muutenkin "viisaampien" ole syytä valvoa ja jakaa tietouttaan ja apuaan nuoremmille joilla elämässä on rankkaa että saavat tukea ja hyvät eväät elämään? Täällä sitä vaan syytellään kuinka "laiskoja" ovat syrjäytyneet, masentuneet ja työttömät nuoret. En ihmettele miksi meitä on niin monta joilla on huono olo, koska kukaan ei auta, ei kuuntele, ei välitä. Ainoa mitä ihmiset sanovat meille on että "olet laiska"/"ota itseäs niskasta kiinni". Vain tyhmä ei tajua ettei noilla kommenteilla ole mitään vaikutusta paitsi pelkästään negatiivista.
Itse olen ollut kiusattu yläasteen ajan. Olen yksinäinen, minulla ei ole töitä eikä ystäviä(paitsi internetissä). Opettajat näkivät etten voi hyvin, niin myös muutama muut meidän luokalla eivät voineet hyvin. Luokkahenkeä ei ollut syntynyt, oli häiriköitä, kiusattuja ja neutraaleita sivusta katsojia(joihin kuului myös opettajat). Äiti pyysi minulle koulun vaihtoa koska kiusaajat vainoavat. Opettaja sanoi ei se ole mahdollista...niin miks ei? Opettajia ei kiinnostanut, kuraattori nauroi ongelmilleni. Anyway tässä olen, vihaan teitä lyhytnäköisiä aikuisia suomalaisia jotka rypevät omissa kehuissaan kuinka fiksuja te olette vaikka ette osaakaan auttaa, vain valittaa ja ihmetellä.
Siksi vihaan suomalaista yhteiskuntaa, kaikki ovat omillaan, kehenkään ei voi todella luottaa. Kaikilla ei ole yhtä hyvä olo kuin teillä, olette saaneet työt tuosta vaan, ette ikinä ole taistelleet siitä mikä on tärkeää ja oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Siksi sanoinkin suurin osa. Te olette pihalla jotka luulette että syrjäytyminen johtuu vain ja ainoastaan niistä todellisista huonoista oloista. Suurin osa masentuneiksi diagnosoiduista ei varmasti pode sitä todellista masennusta. En mitenkään halua loukata niitä jotka oikeasti ovat kokeneet kovia, kuten ilmeisesti sinä.
Lähtökohdistahan pääosin on kyse. Se että on rikkaasta perheestä ei todellakaan kerro sitä millaiset lähtökohdat ovat. Ihan yhtälailla rikkaasta perheestä tullut voi syrjäytyä ei rahalla osteta yhteiskuntakelpoisuutta yksinään.
Täytyy vaan muistaa, että nykypäivänä ei ole samanlaista "pakkoa" nousta sieltä itsesäälin koukeroista. Joillakin on todellisuudessa vaikeaa, mutta ei todellakaan kaikilla syrjäytyneillä. Itse voin verrata esim. omassa suvussani olevia syrjäytyneitä nuoria. Lähtökohdat kutakuinkin nämä: hyysätty, annettu elää miten lystää eikä koskaan vaadittu mitään. Lopputuloksena on avuttomuus ja yllättyneisyys elämän perusasioista ja sen jälkeen sortuminen omaan kuoreensa että ei jaksa/kiinnosta/pysty. Näitä on myös omassa ikäluokassani saanut nähdä.
On hyvä muistaa että monet mamut kyllä omaavat omasta takaa koulutukset. Rahalla sieltä kotimaasta on pois tultu eli ne oikeasti köyhät ovat siellä kotimaassaan edelleen, ne oikeasti täällä olevat köyhät ja huonoista oloista tulleet mamut ovat äärimmäisen harvassa. Se näkyy mm. nöyryytenä ja kiitollisuutena siitä että ovat päässeet tänne. Tiedän vaikka kuinka monia "syrjäytyneitä" jotka ovat lusmuja sekä niitä huonoista oloista tulleita ja sieltä ylös nousseita.
Itsestä on tässä maassa moni asia kiinni toisin kuin monessa muussa paikassa ja sitä tulisi käyttää hyödyksi. Sukulaiseni eivät aio ottaa askeltakaan parempaan koska eivät viitsi, ovat niin itse ilmaisseet. Yksi tuttuni taas on koko lapsuutensa elänyt köyhyydessä, saanut pelätä lähteekö koti alta ja onko ruokaa kaapissa. Oli yksin eikä ollut kavereita. Hän silti päätti että ei aio aikuisena elää näin. Hän kirjoitti lukiosta huippupaperit, kannusti siskoaan samaan ja vaihtoehtona ei koskaan ollut tippua yhteiskunnan kyydistä. Nyt opiskelee yliopistossa, hänellä on tyttöystävä ja elämä kunnossa.
Haluan painottaa että monesti eli suurin osa näistä syrjäytyneistä eivät ole valmiita antamaan kaikkea sen paremman tulevaisuuden eteen. Jo yläasteella sai aina kuulla että ei kiinnosta/en tee tällä tiedolla mitään/ihan sama yhteiskunta elättää. Ei osattu muuta kuin sanoa ei kiinnosta. Sekö on sinusta vaikeaa elämää ja että heillä ei ole helppoa? Jos ei kerta ole helppoa, miksi ihminen jäisi sinne? Ihmisellä on luontainen taistele - pakene ominaisuus ja monia muita. Jokainen ottaa vastaan paremman jos sitä tarjotaan ellei se oma elämä tyydytä tarpeeksi.
Tätä ongelmaa ei ole ollut ennen, ei ole sattumaa että se on tullut vasta hyysäysyhteiskunnan myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kaikki syrjäytyneet on tummaihoisia köyhiä miehiä aina. Itse olen rikkaasta perheestä nätti nainen ja en koe olevani penniäkään velkaa tälle paskayhteiskunnalle. Ja jos selittäisin miksi niin kyllä varmaan se tyhminkin ymmärtäisi.
Tuo on kuin Pisa-tulokset ja raiskaustilastot. Muuttuu joka vuosi huonompaan suuntaan lähtöarvosta. Asia ei koskaan voikaan parantua jos todellista syytä ei saa tai haluta sanoa.
Itseasiassa, jos kerran pisa-tulokset huonoja ja nuorten miesten syrjäytymistä tapahtuu eniten itä-suomessa, voisiko tällä olla oikeasti linkkiä siihen, että myös itä-suomen hovioikeuden tuomiot raiskaustapauksissa on ihan naurettavia. Ei ihme, että naiset lähtevät, ei ihme, että ne, jotka eivät tuollaista ilmapiiriä kestä, lähtevät.
Jäljelle jää niitä mielenterveysongelmaisia, joista tuntuu ettei ole valtaa omassa elämässään mihinkään. Sitten sitä vallan tunnetta otetaan takaisin alistamalla muita. Nuoret miehethän monesti reagoivat väkivallalla ulospäin, muihin ihmisiin.
Paikallisissa oikeuksissa on sitten töissä näiden miesten vanhempia, jotka painavat villasella, kun ei naapurin/omaa lasta haluta vankilaan laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Siksi sanoinkin suurin osa. Te olette pihalla jotka luulette että syrjäytyminen johtuu vain ja ainoastaan niistä todellisista huonoista oloista. Suurin osa masentuneiksi diagnosoiduista ei varmasti pode sitä todellista masennusta. En mitenkään halua loukata niitä jotka oikeasti ovat kokeneet kovia, kuten ilmeisesti sinä.
Lähtökohdistahan pääosin on kyse. Se että on rikkaasta perheestä ei todellakaan kerro sitä millaiset lähtökohdat ovat. Ihan yhtälailla rikkaasta perheestä tullut voi syrjäytyä ei rahalla osteta yhteiskuntakelpoisuutta yksinään.
Täytyy vaan muistaa, että nykypäivänä ei ole samanlaista "pakkoa" nousta sieltä itsesäälin koukeroista. Joillakin on todellisuudessa vaikeaa, mutta ei todellakaan kaikilla syrjäytyneillä. Itse voin verrata esim. omassa suvussani olevia syrjäytyneitä nuoria. Lähtökohdat kutakuinkin nämä: hyysätty, annettu elää miten lystää eikä koskaan vaadittu mitään. Lopputuloksena on avuttomuus ja yllättyneisyys elämän perusasioista ja sen jälkeen sortuminen omaan kuoreensa että ei jaksa/kiinnosta/pysty. Näitä on myös omassa ikäluokassani saanut nähdä.
On hyvä muistaa että monet mamut kyllä omaavat omasta takaa koulutukset. Rahalla sieltä kotimaasta on pois tultu eli ne oikeasti köyhät ovat siellä kotimaassaan edelleen, ne oikeasti täällä olevat köyhät ja huonoista oloista tulleet mamut ovat äärimmäisen harvassa. Se näkyy mm. nöyryytenä ja kiitollisuutena siitä että ovat päässeet tänne. Tiedän vaikka kuinka monia "syrjäytyneitä" jotka ovat lusmuja sekä niitä huonoista oloista tulleita ja sieltä ylös nousseita.
Itsestä on tässä maassa moni asia kiinni toisin kuin monessa muussa paikassa ja sitä tulisi käyttää hyödyksi. Sukulaiseni eivät aio ottaa askeltakaan parempaan koska eivät viitsi, ovat niin itse ilmaisseet. Yksi tuttuni taas on koko lapsuutensa elänyt köyhyydessä, saanut pelätä lähteekö koti alta ja onko ruokaa kaapissa. Oli yksin eikä ollut kavereita. Hän silti päätti että ei aio aikuisena elää näin. Hän kirjoitti lukiosta huippupaperit, kannusti siskoaan samaan ja vaihtoehtona ei koskaan ollut tippua yhteiskunnan kyydistä. Nyt opiskelee yliopistossa, hänellä on tyttöystävä ja elämä kunnossa.
Haluan painottaa että monesti eli suurin osa näistä syrjäytyneistä eivät ole valmiita antamaan kaikkea sen paremman tulevaisuuden eteen. Jo yläasteella sai aina kuulla että ei kiinnosta/en tee tällä tiedolla mitään/ihan sama yhteiskunta elättää. Ei osattu muuta kuin sanoa ei kiinnosta. Sekö on sinusta vaikeaa elämää ja että heillä ei ole helppoa? Jos ei kerta ole helppoa, miksi ihminen jäisi sinne? Ihmisellä on luontainen taistele - pakene ominaisuus ja monia muita. Jokainen ottaa vastaan paremman jos sitä tarjotaan ellei se oma elämä tyydytä tarpeeksi.
Tätä ongelmaa ei ole ollut ennen, ei ole sattumaa että se on tullut vasta hyysäysyhteiskunnan myötä.
Et viitsisi sotkea sun omia sukulaisia kohtaan tuntemia katkeruuksias tähän keskusteluun. Ensinnäkään et tiedä 100℅ varmasti miten heitä todellisuudessa on kohdeltu ja mitä he on kokeneet, et vaikuta kovin empaattiselta joten tuskin moni haluaa sinulle avautua. Ja voihan se olla että suvussasi on jotain heikkolahjaisuuden tapaista etteivät sen takia kykene töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Siksi sanoinkin suurin osa. Te olette pihalla jotka luulette että syrjäytyminen johtuu vain ja ainoastaan niistä todellisista huonoista oloista. Suurin osa masentuneiksi diagnosoiduista ei varmasti pode sitä todellista masennusta. En mitenkään halua loukata niitä jotka oikeasti ovat kokeneet kovia, kuten ilmeisesti sinä.
Lähtökohdistahan pääosin on kyse. Se että on rikkaasta perheestä ei todellakaan kerro sitä millaiset lähtökohdat ovat. Ihan yhtälailla rikkaasta perheestä tullut voi syrjäytyä ei rahalla osteta yhteiskuntakelpoisuutta yksinään.
Täytyy vaan muistaa, että nykypäivänä ei ole samanlaista "pakkoa" nousta sieltä itsesäälin koukeroista. Joillakin on todellisuudessa vaikeaa, mutta ei todellakaan kaikilla syrjäytyneillä. Itse voin verrata esim. omassa suvussani olevia syrjäytyneitä nuoria. Lähtökohdat kutakuinkin nämä: hyysätty, annettu elää miten lystää eikä koskaan vaadittu mitään. Lopputuloksena on avuttomuus ja yllättyneisyys elämän perusasioista ja sen jälkeen sortuminen omaan kuoreensa että ei jaksa/kiinnosta/pysty. Näitä on myös omassa ikäluokassani saanut nähdä.
On hyvä muistaa että monet mamut kyllä omaavat omasta takaa koulutukset. Rahalla sieltä kotimaasta on pois tultu eli ne oikeasti köyhät ovat siellä kotimaassaan edelleen, ne oikeasti täällä olevat köyhät ja huonoista oloista tulleet mamut ovat äärimmäisen harvassa. Se näkyy mm. nöyryytenä ja kiitollisuutena siitä että ovat päässeet tänne. Tiedän vaikka kuinka monia "syrjäytyneitä" jotka ovat lusmuja sekä niitä huonoista oloista tulleita ja sieltä ylös nousseita.
Itsestä on tässä maassa moni asia kiinni toisin kuin monessa muussa paikassa ja sitä tulisi käyttää hyödyksi. Sukulaiseni eivät aio ottaa askeltakaan parempaan koska eivät viitsi, ovat niin itse ilmaisseet. Yksi tuttuni taas on koko lapsuutensa elänyt köyhyydessä, saanut pelätä lähteekö koti alta ja onko ruokaa kaapissa. Oli yksin eikä ollut kavereita. Hän silti päätti että ei aio aikuisena elää näin. Hän kirjoitti lukiosta huippupaperit, kannusti siskoaan samaan ja vaihtoehtona ei koskaan ollut tippua yhteiskunnan kyydistä. Nyt opiskelee yliopistossa, hänellä on tyttöystävä ja elämä kunnossa.
Haluan painottaa että monesti eli suurin osa näistä syrjäytyneistä eivät ole valmiita antamaan kaikkea sen paremman tulevaisuuden eteen. Jo yläasteella sai aina kuulla että ei kiinnosta/en tee tällä tiedolla mitään/ihan sama yhteiskunta elättää. Ei osattu muuta kuin sanoa ei kiinnosta. Sekö on sinusta vaikeaa elämää ja että heillä ei ole helppoa? Jos ei kerta ole helppoa, miksi ihminen jäisi sinne? Ihmisellä on luontainen taistele - pakene ominaisuus ja monia muita. Jokainen ottaa vastaan paremman jos sitä tarjotaan ellei se oma elämä tyydytä tarpeeksi.
Tätä ongelmaa ei ole ollut ennen, ei ole sattumaa että se on tullut vasta hyysäysyhteiskunnan myötä.
Ikävän nuoria syyllistävä asenne, joka ei auta ketään, vaikka jossain määrin tuossa piilee totuuden siemen. On totta, että pumpulissa kasvaminen ja lapsuudessa myös epämukavien asioiden tekemättä jättäminen ja vanhempien kasvatuksessa asettamattomat rajat voivat olla hyvin vahingollisia.
Ei ole kuitenkaan nuoren oma vika, että hyvää tarkoittavat vanhemmat ovat "hyysänneet".
Usein näin kasvaneet eivät myöhemmin pysty edes itse ymmärtämään omaa käytöstään ja vaikeuksia elämässä. Heillä ei ole keinoja pakottaa itseään epämiellyttäviin tehtäviin, he tuntevat itsensä siitä syystä laiskoiksi, huonommiksi ja vialliseksi, syyttävät siitä itseään ja siinä alkaakin olla jo otollinen maaperä masennukselle, toivottomuudelle ja lamaantumiselle.
Vierailija kirjoitti:
"Syrjäytyminen" on vasemmistolainen sana heidän aiheuttamalleen ilmiölle. Talous matelee, töitä ei ole, joten vähemmän aktiiviset jäävät työttä ja taidoitta. Tekevät yhä kaikkensa lisätäkseen työttömien määrää, vaikka sitten ulkomailta tuomalla.
Kokoomushan tässä on ollut tekemässä päätöksiä.
Yritysten yhteisövero alemmaksi, jotta työpaikkoja tulisi, katos vaan menivätkin ne rahat osinkoihin.
Ruuan alvia nostettu.
Työttömille karensseja, samalla kun ei suitsita isojen firmojen veroparatiisitoimintaa.
Yritysten maksamatta jääneet verot ovat monta kertaa suurempia, kuin ihmisten nostamat tuet.
Bonuksia maksellaan ja sitouttamisrahoja valtion yrityksissä, samalla kun ihmisiä laitetaan pihalle.
Sotea puuhataan, jotta saadaan itselleen rahakkaat tulevat duunipaikat ja nekin maksetaan veroista suoraan sinne veroparatiisiin.
Opiskelijoilta leikataan, mutta ei poisteta tulorajoja ja ajatellaan että valmistuvat nopeammin työpaikkoihin, joita ei vielä ole edes olemassa. Lainaa pitäisi nostaa enemmän, sekös nordealle käy ja siksi lampsi takaisin suomeen, kun päättäjät ovat mielinkielin.
Opiskelijat katsotaan kimppakämpissä avopareiksi väkisin. Nyt alennetaan kimppa-asujienkin tukia, ihan kuin eivät olisi jo luopuneet riittävästi mukavuuksista asumalla tuntemattomien kanssa.
Eikö lapsilisistäkin leikattu? Mites sitten lapsiperheiden kuluttaminen muuttuu?
Terrafamelle kyllä on löytynyt rahaa.
Miksei silläkin rahalla olisi voinut uudelleenkouluttaa syrjäytyneitä nuoria miehiä koodareiksi, jos kerran niitä tarvitaan?
Sitten vielä nää Anne Bernerin ideat erikseen.
Vassareiden valittaminen ja puuhastelu on aika pientä siihen verrattuna, miten veronmaksajien rahoja suunnataan isojen lääkärifirmojen tileille. Se raha ei tule ikinä tänne takaisin.
Vassarit lykkää rahaa jollekkin alkoholisoituneelle Pertille, mutta ainakaan se Pertti ei sitten lähde kirves kädessä ryöstämään sitä viinaa ja tapa paria asiakaspalvelijaa. Ja raha palaa alkolle takaisin. Tämäkään ei tuota mitään eikä paranna alkoholistia, mutta raha pyörii systeemissä. Pertti ei niitä ranskalaisia viinejä ostele.
Sitten muistetaan se, että Arhinmäki antoi kulttuuriministerinä rahaa Bassolle ja jollekkin saamelaislehdelle. Kun jokainen kulttuuriministeri häntä aikaisemmin ja jälkeen on antanut rahaa niille omille jutuille, eli oopperalle, baletille, sinfoniaorkesterille yms. Eikö välillä pitäisikin jaella eri ryhmille sitä rahaa eikä aina samoille? Sehän työllistää ihmisiä laajemmalla kädellä.
Onhan Suomessa syrjäytetty paljon 45+ikäisiä ihmisiä joilla on työkokemusta yli 20 vuotta mutta eivät kelpaa palkkatyöhön enää. Siinä ei auta koulutus tai työkokemus paskan vertaa, tästä ei haluta Suomessa edes keskustella jukisesti.
Suomi on täysin paska maa jonka voisi myydä ryssille eurolla.
Vierailija kirjoitti:
Ignorantteja mänttejä olette jos ajattelette että enemmistö syrjäytyneistä ei halua normaalia elämää ja tehdä töitä. Olen itse osakseen ollut syrjäytynyt mutta sanon "osakseen" koska olen kynsin ja hampain yrittänyt pysyä siellä missä muutkin. Miksi ette mieti miksi nuorilla on huono olo? Te aikuiset jätätte kaiken nuorten kontolle? Eikä vanhempien, opettajien ja muutenkin "viisaampien" ole syytä valvoa ja jakaa tietouttaan ja apuaan nuoremmille joilla elämässä on rankkaa että saavat tukea ja hyvät eväät elämään? Täällä sitä vaan syytellään kuinka "laiskoja" ovat syrjäytyneet, masentuneet ja työttömät nuoret. En ihmettele miksi meitä on niin monta joilla on huono olo, koska kukaan ei auta, ei kuuntele, ei välitä. Ainoa mitä ihmiset sanovat meille on että "olet laiska"/"ota itseäs niskasta kiinni". Vain tyhmä ei tajua ettei noilla kommenteilla ole mitään vaikutusta paitsi pelkästään negatiivista.
Itse olen ollut kiusattu yläasteen ajan. Olen yksinäinen, minulla ei ole töitä eikä ystäviä(paitsi internetissä). Opettajat näkivät etten voi hyvin, niin myös muutama muut meidän luokalla eivät voineet hyvin. Luokkahenkeä ei ollut syntynyt, oli häiriköitä, kiusattuja ja neutraaleita sivusta katsojia(joihin kuului myös opettajat). Äiti pyysi minulle koulun vaihtoa koska kiusaajat vainoavat. Opettaja sanoi ei se ole mahdollista...niin miks ei? Opettajia ei kiinnostanut, kuraattori nauroi ongelmilleni. Anyway tässä olen, vihaan teitä lyhytnäköisiä aikuisia suomalaisia jotka rypevät omissa kehuissaan kuinka fiksuja te olette vaikka ette osaakaan auttaa, vain valittaa ja ihmetellä.
Siksi vihaan suomalaista yhteiskuntaa, kaikki ovat omillaan, kehenkään ei voi todella luottaa. Kaikilla ei ole yhtä hyvä olo kuin teillä, olette saaneet työt tuosta vaan, ette ikinä ole taistelleet siitä mikä on tärkeää ja oikein.
Mitä sinä tiedät siitä mitä me muut ollaan käyty läpi? Kiusaaminen on arkipäivää niin koulussa kuin työelämässäkin, ikävää että sinua on kiusattu kolme vuotta yläasteella monia meitä on kiusattu ensimmäiseltä luokalta lukion loppuun asti. Mukava että sinulla on ollut ystäviä internetissä meillä kaikilla ei ole ollut edes niitä. Se ei silti tarkoita sitä, että kaikki masentuisi ja syrjäytyisi.
Eläminen on jatkuvaa taistelua ja selviytymistä äläkä sano ettei täällä ole taisteltu... "Olette saaneet työt tuosta vaan" ? Näin korkeastikoulutettuna jouduin laittamaan satoja ja satoja ja satoja ja satoja hakemuksia! Soitin perään, kävin viilaamassa CV:n ilmaisella kurssilla kuntoon. Samalla tein työtä josta sain saman verran rahaa kuin työttömät.. joten älä tuu perkele sanomaan ettei täällä ole taisteltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Siksi sanoinkin suurin osa. Te olette pihalla jotka luulette että syrjäytyminen johtuu vain ja ainoastaan niistä todellisista huonoista oloista. Suurin osa masentuneiksi diagnosoiduista ei varmasti pode sitä todellista masennusta. En mitenkään halua loukata niitä jotka oikeasti ovat kokeneet kovia, kuten ilmeisesti sinä.
Lähtökohdistahan pääosin on kyse. Se että on rikkaasta perheestä ei todellakaan kerro sitä millaiset lähtökohdat ovat. Ihan yhtälailla rikkaasta perheestä tullut voi syrjäytyä ei rahalla osteta yhteiskuntakelpoisuutta yksinään.
Täytyy vaan muistaa, että nykypäivänä ei ole samanlaista "pakkoa" nousta sieltä itsesäälin koukeroista. Joillakin on todellisuudessa vaikeaa, mutta ei todellakaan kaikilla syrjäytyneillä. Itse voin verrata esim. omassa suvussani olevia syrjäytyneitä nuoria. Lähtökohdat kutakuinkin nämä: hyysätty, annettu elää miten lystää eikä koskaan vaadittu mitään. Lopputuloksena on avuttomuus ja yllättyneisyys elämän perusasioista ja sen jälkeen sortuminen omaan kuoreensa että ei jaksa/kiinnosta/pysty. Näitä on myös omassa ikäluokassani saanut nähdä.
On hyvä muistaa että monet mamut kyllä omaavat omasta takaa koulutukset. Rahalla sieltä kotimaasta on pois tultu eli ne oikeasti köyhät ovat siellä kotimaassaan edelleen, ne oikeasti täällä olevat köyhät ja huonoista oloista tulleet mamut ovat äärimmäisen harvassa. Se näkyy mm. nöyryytenä ja kiitollisuutena siitä että ovat päässeet tänne. Tiedän vaikka kuinka monia "syrjäytyneitä" jotka ovat lusmuja sekä niitä huonoista oloista tulleita ja sieltä ylös nousseita.
Itsestä on tässä maassa moni asia kiinni toisin kuin monessa muussa paikassa ja sitä tulisi käyttää hyödyksi. Sukulaiseni eivät aio ottaa askeltakaan parempaan koska eivät viitsi, ovat niin itse ilmaisseet. Yksi tuttuni taas on koko lapsuutensa elänyt köyhyydessä, saanut pelätä lähteekö koti alta ja onko ruokaa kaapissa. Oli yksin eikä ollut kavereita. Hän silti päätti että ei aio aikuisena elää näin. Hän kirjoitti lukiosta huippupaperit, kannusti siskoaan samaan ja vaihtoehtona ei koskaan ollut tippua yhteiskunnan kyydistä. Nyt opiskelee yliopistossa, hänellä on tyttöystävä ja elämä kunnossa.
Haluan painottaa että monesti eli suurin osa näistä syrjäytyneistä eivät ole valmiita antamaan kaikkea sen paremman tulevaisuuden eteen. Jo yläasteella sai aina kuulla että ei kiinnosta/en tee tällä tiedolla mitään/ihan sama yhteiskunta elättää. Ei osattu muuta kuin sanoa ei kiinnosta. Sekö on sinusta vaikeaa elämää ja että heillä ei ole helppoa? Jos ei kerta ole helppoa, miksi ihminen jäisi sinne? Ihmisellä on luontainen taistele - pakene ominaisuus ja monia muita. Jokainen ottaa vastaan paremman jos sitä tarjotaan ellei se oma elämä tyydytä tarpeeksi.
Tätä ongelmaa ei ole ollut ennen, ei ole sattumaa että se on tullut vasta hyysäysyhteiskunnan myötä.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Nuorella pitää olla omaakin yritystä tehdä asioilleen ja elämälleen jotakin, mikä vie eteenpäin. Olen itsekin tosi vaatimattomista oloista lähtöisin. Tiesin heti, kun jotakin aloin ymmärtää, että ainoa tie pois siitä ankeudesta, on opiskelu ja itsensä kehittäminen. Opintolainalla ja kesätöillä rahoitin akateemiset opinnot. Kotiväen suhtautuminen oli enempi vähättelevää ja oudosti kateuden sävyttämää. Ajattelivat kai, että luulee jotain olevansa. Eli ei se aikanaankaan helppoa ollut poiketa kaavasta mihinkään suuntaan. Mutta saavutin sen minkä halusin ilman tukea ja kannustustakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästy liian helpolla ja pienet vastoinkäymiset koetaan maailmanloppuna ja masennutaan. Ennen työttömyyttä hävettiin nykyisin halutaan olla yhteiskunnan elättinä julkisesti ja tätä oikein iltasanomissa mainostetaan. Ennen paiskittiin töitä, sodittiin, syötiin sitä mitä oli tarjolla ja pienestä oltiin kiitollisia. Nykypäivänä mikään ei riitä, pitää olla sitä ja tätä sormia napsauttamalla ja jos näin ei tapahdu on elämä niin vaikeeta ja on rankkaa masennutaan.
Pullamössöä suurin osa sanon minä. Kyllä sitä välillä tulee mietittyä mistä kaikesta ennen on jouduttu selviämään ja asiat saatiin silti hoidettua vaikka oli ihan oikeasti vaikeaa. Myönnän itsekin sortuvani valittamaan mutta kyllä sitä aina herää ja hävettää jälkikäteen kun miettii kuinka hyvin meillä asiat oikeasti on ja kuinka paljon huonommin voisi olla. Itse olen huomannut että ne joilla on oikeasti vaikeaa ja ovat kokeneet kovia eivät valita ja syö masennuslääkkeitä eivätkä romahda pienistä asioista. Se että joku viitsii puhua kuinka ei voisi elää ilman toista rintaa tai puhutaan oikeasti kuolemansairaalle ihmiselle kuinka vaikeaa on kun ei saa omia kynsiään ja hiuksiaan laitettua niin kyllä täytyy olla pipi päästään.
Miten tyhmä ja pihalla oleva ihminen voi olla? Oiskohan asia just päinvastoin. Luuletko että syrjäytyneillä on oikeasti liian HELPPOA? Käytä nyt vähän niitä aivojasi. Se että sä et ole syrjäytynyt ja olet pullamössöä ei tarkoita että tietäisit syrjäytyneiden elämistä yhtään mitään. Onko niiden maahanmuuttajienkin elämä ollut kotimaassaan vaan liian helppoa? Mä ainakin olen meinannut kuolla monet kerrat ja kuolemansairaskin olen ollut. T. Nätti rikkaan perheen syrjäytynyt. Ps. Kaikki ongelmat ei liity rahaan tai ulkonäköön :OOO
Siksi sanoinkin suurin osa. Te olette pihalla jotka luulette että syrjäytyminen johtuu vain ja ainoastaan niistä todellisista huonoista oloista. Suurin osa masentuneiksi diagnosoiduista ei varmasti pode sitä todellista masennusta. En mitenkään halua loukata niitä jotka oikeasti ovat kokeneet kovia, kuten ilmeisesti sinä.
Lähtökohdistahan pääosin on kyse. Se että on rikkaasta perheestä ei todellakaan kerro sitä millaiset lähtökohdat ovat. Ihan yhtälailla rikkaasta perheestä tullut voi syrjäytyä ei rahalla osteta yhteiskuntakelpoisuutta yksinään.
Täytyy vaan muistaa, että nykypäivänä ei ole samanlaista "pakkoa" nousta sieltä itsesäälin koukeroista. Joillakin on todellisuudessa vaikeaa, mutta ei todellakaan kaikilla syrjäytyneillä. Itse voin verrata esim. omassa suvussani olevia syrjäytyneitä nuoria. Lähtökohdat kutakuinkin nämä: hyysätty, annettu elää miten lystää eikä koskaan vaadittu mitään. Lopputuloksena on avuttomuus ja yllättyneisyys elämän perusasioista ja sen jälkeen sortuminen omaan kuoreensa että ei jaksa/kiinnosta/pysty. Näitä on myös omassa ikäluokassani saanut nähdä.
On hyvä muistaa että monet mamut kyllä omaavat omasta takaa koulutukset. Rahalla sieltä kotimaasta on pois tultu eli ne oikeasti köyhät ovat siellä kotimaassaan edelleen, ne oikeasti täällä olevat köyhät ja huonoista oloista tulleet mamut ovat äärimmäisen harvassa. Se näkyy mm. nöyryytenä ja kiitollisuutena siitä että ovat päässeet tänne. Tiedän vaikka kuinka monia "syrjäytyneitä" jotka ovat lusmuja sekä niitä huonoista oloista tulleita ja sieltä ylös nousseita.
Itsestä on tässä maassa moni asia kiinni toisin kuin monessa muussa paikassa ja sitä tulisi käyttää hyödyksi. Sukulaiseni eivät aio ottaa askeltakaan parempaan koska eivät viitsi, ovat niin itse ilmaisseet. Yksi tuttuni taas on koko lapsuutensa elänyt köyhyydessä, saanut pelätä lähteekö koti alta ja onko ruokaa kaapissa. Oli yksin eikä ollut kavereita. Hän silti päätti että ei aio aikuisena elää näin. Hän kirjoitti lukiosta huippupaperit, kannusti siskoaan samaan ja vaihtoehtona ei koskaan ollut tippua yhteiskunnan kyydistä. Nyt opiskelee yliopistossa, hänellä on tyttöystävä ja elämä kunnossa.
Haluan painottaa että monesti eli suurin osa näistä syrjäytyneistä eivät ole valmiita antamaan kaikkea sen paremman tulevaisuuden eteen. Jo yläasteella sai aina kuulla että ei kiinnosta/en tee tällä tiedolla mitään/ihan sama yhteiskunta elättää. Ei osattu muuta kuin sanoa ei kiinnosta. Sekö on sinusta vaikeaa elämää ja että heillä ei ole helppoa? Jos ei kerta ole helppoa, miksi ihminen jäisi sinne? Ihmisellä on luontainen taistele - pakene ominaisuus ja monia muita. Jokainen ottaa vastaan paremman jos sitä tarjotaan ellei se oma elämä tyydytä tarpeeksi.
Tätä ongelmaa ei ole ollut ennen, ei ole sattumaa että se on tullut vasta hyysäysyhteiskunnan myötä.
Ikävän nuoria syyllistävä asenne, joka ei auta ketään, vaikka jossain määrin tuossa piilee totuuden siemen. On totta, että pumpulissa kasvaminen ja lapsuudessa myös epämukavien asioiden tekemättä jättäminen ja vanhempien kasvatuksessa asettamattomat rajat voivat olla hyvin vahingollisia.
Ei ole kuitenkaan nuoren oma vika, että hyvää tarkoittavat vanhemmat ovat "hyysänneet".
Usein näin kasvaneet eivät myöhemmin pysty edes itse ymmärtämään omaa käytöstään ja vaikeuksia elämässä. Heillä ei ole keinoja pakottaa itseään epämiellyttäviin tehtäviin, he tuntevat itsensä siitä syystä laiskoiksi, huonommiksi ja vialliseksi, syyttävät siitä itseään ja siinä alkaakin olla jo otollinen maaperä masennukselle, toivottomuudelle ja lamaantumiselle.
Mitä lapselle pitää tehdä, ettei hyysää? Saako tehdä ruuan ja pestä pyykkiä? Saako ostaa mopon?
Alue: Aihe vapaa
Niin kuten sanoin, kaikki ongelmat ei liity aina rahaan... Sota itsessään ei ole traumatisoivaa?