Voiko "ei uskovaisen" perheen lapsi mennä kristilliseen kouluun? Miten pärjää/suhtaudutaan siellä?
Olemme muuttamassa ja huomasin, että tulevan asuinpaikan lähistöllä olisi pieni kristillinen koulu. Koulu houkuttaisi koska se olisi aivan lähellä kotia, ja siellä olisi tulevalle ekaluokkalaiselle myös iltapäiväkerho. Kunnan kouluun taas tulee melkein 3 km matkaa, ja iltapäiväkerhoa ei ole.
Eli onko kellään kokemusta kristillisestä koulusta jos ei ole uskovainen, kirkkoon kuulutaan kyllä.
Pidetäänkö esim huonompina, ja miten saa kavereita.Ja kuinka paljon sitä uskontoa noissa kouluissa opetetaan.
Kommentit (23)
Miksi haluat viedä väkisin aivopestäväksi lapsesi sinne? Ei tuo kolme kilometriä niin pitkä matka ole etteikö lapsi voisi mennä normaaliin kouluun.
Voi mennä, ja ihan kivasti suhtaudutaan. Mutta itse pitää sietää sitten se, että jotkut opettajat ja jotkut vanhemmat ovat hyvin avoimia uskostaan, ja osa kuuluu vapaisiin suuntiin, jolloin tyyli puhua uskosta voi kuulostaa hieman ’hihhulimaiselta’. Toisaalta erilaisuuden sietämistä on hyväkin oppia.
Kouluina ovat hyviä, eli oppimisen taso on ainakin isommissa kaupungeissa hyvä. Ja muutenkin sellaisia positiivisessa mielessä kyläkouluja keskellä kaupunkia. Eivät mitään paratiiseja, eli ihan tavallisia iloja ja suruja on oppilailla.
Vierailija kirjoitti:
Biologian tunnilla opetetaan luomiskertomusta ja älykästä suunnittelua ja kerrotaan, kuinka Darwin palaa helvetissä. Galilei pääsee hänen seuraansa litteän maan tiedon tunnilla.
Älä valehtele.
Se kristillisyys on siellä vain osa normaalia kouluelämää, ei mitenkään korostettua, kaikessa läpitunkevaa aivopesua.
Jos kuulutte kirkkoon, niin te olette "uskovaisia".
Ei tietenkään ole mitään ongelmaa ainakaan hakemisessa. Se on sitten eri juttu että millä perusteella valikoivat oppilata tai valikoivatko niitä.
Mikään ei varmaan estäisi kirkkoon kuulumatontakaan hakeutumasta kouluun. Koulunhan on pakko järjestää lain mukaista perusopetusta ja noudattaa opetussuunnitelmaa ja tuskinpa voivat valikoida koululaisia uskonnon mukaan, koska se on laissa kiellettyä. Kysehän ei ole seurakunnan uskonnon harjoittamisesta, johon voivat asettaa haluamiiaan ehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Se kristillisyys on siellä vain osa normaalia kouluelämää, ei mitenkään korostettua, kaikessa läpitunkevaa aivopesua.
Jos koulussa toimitaan lakien mukaan, niin siellä ei saa harjoittaa uskontoa.
"Kristillisen" ja muun koulun on lähinnä siinä että uskonnonopetus on ensiksimainitussa enemmän tunnustuksellista ja virsiä ei arkailla koulun juhlissa.
Käytännössä aprikoit laitatko lapsesi aikakoneella kunnan kouluun vuoteen 1977 vaiko kunnan kouluun 2017.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kristillisyys on siellä vain osa normaalia kouluelämää, ei mitenkään korostettua, kaikessa läpitunkevaa aivopesua.
Jos koulussa toimitaan lakien mukaan, niin siellä ei saa harjoittaa uskontoa.
Mikäs laki kieltää uskonnon harjoittamisen koulussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kristillisyys on siellä vain osa normaalia kouluelämää, ei mitenkään korostettua, kaikessa läpitunkevaa aivopesua.
Jos koulussa toimitaan lakien mukaan, niin siellä ei saa harjoittaa uskontoa.
Kristillisen koulun toimiluvan ehtona on se, että kristillisyyden pitää näkyä koulussa. Peruskoulua korvaavan koulun statusta ei Suomessa saa ilman erityistä syytä, ettei synny yksityisiä eliittikouluja.
Julkiset koulut ovat eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kristillisyys on siellä vain osa normaalia kouluelämää, ei mitenkään korostettua, kaikessa läpitunkevaa aivopesua.
Jos koulussa toimitaan lakien mukaan, niin siellä ei saa harjoittaa uskontoa.
Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Tällaiset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin.
Perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta. Sen tarkoituksena on ensisijaisesti suojata henkilöä omantuntonsa vastaiselta uskonnon harjoittamiselta.
Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai ei. Ilmoituksen voi tehdä kertaluonteisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti. Ilmoituksen muodon päättää opetuksen järjestäjä. Ilmoituksen jälkeen koulu huolehtii siitä, että oppilaan osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen taikka siihen osallistumatta jättäminen toteutuu huoltajan ilmoituksen mukaisena.
Aika erikoista että kirkkoon kuuluvat pohtii voiko lastaan laittaa kristilliseen kouluun.
Miksi kuulutte kirkkoon jos oikeasti olettekin ateisteja?
Vierailija kirjoitti:
"Kristillisen" ja muun koulun on lähinnä siinä että uskonnonopetus on ensiksimainitussa enemmän tunnustuksellista ja virsiä ei arkailla koulun juhlissa.
Käytännössä aprikoit laitatko lapsesi aikakoneella kunnan kouluun vuoteen 1977 vaiko kunnan kouluun 2017.
Tuntemani kristillisen koulun opettajat ovat aika etunenässä opettelemassa uusia menetelmiä ja toimintamalleja. Virsiä ei muuten hirveästi lauleta, kristilliset laulut ovat nykyaikaisia hengellisiä lauluja rumpuineen ja sähkökitaroineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kristillisyys on siellä vain osa normaalia kouluelämää, ei mitenkään korostettua, kaikessa läpitunkevaa aivopesua.
Jos koulussa toimitaan lakien mukaan, niin siellä ei saa harjoittaa uskontoa.
Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Tällaiset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin.
Perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta. Sen tarkoituksena on ensisijaisesti suojata henkilöä omantuntonsa vastaiselta uskonnon harjoittamiselta.
Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai ei. Ilmoituksen voi tehdä kertaluonteisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti. Ilmoituksen muodon päättää opetuksen järjestäjä. Ilmoituksen jälkeen koulu huolehtii siitä, että oppilaan osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen taikka siihen osallistumatta jättäminen toteutuu huoltajan ilmoituksen mukaisena.
Kun kristilliseen kouluun haetaan, lupa tähän kysytään. Ihan normikäytäntö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kristillisyys on siellä vain osa normaalia kouluelämää, ei mitenkään korostettua, kaikessa läpitunkevaa aivopesua.
Jos koulussa toimitaan lakien mukaan, niin siellä ei saa harjoittaa uskontoa.
Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Tällaiset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin.
Perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta. Sen tarkoituksena on ensisijaisesti suojata henkilöä omantuntonsa vastaiselta uskonnon harjoittamiselta.
Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai ei. Ilmoituksen voi tehdä kertaluonteisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti. Ilmoituksen muodon päättää opetuksen järjestäjä. Ilmoituksen jälkeen koulu huolehtii siitä, että oppilaan osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen taikka siihen osallistumatta jättäminen toteutuu huoltajan ilmoituksen mukaisena.
...ja koska kenenkään ei ole pakko laittaa lastaan kristilliseen erikoiskouluun missä uskontoa harjoitetaan niin kyseinen koulu voi harjoittaa uskontoa vapaasti, vanhempi antaa siihen suostumuksensa sijoittaessaan lapsensa kyseiseen kouluun. Kitinät uskonnonvapauksista ei sitten enää auta, jos koulun toiminta ei miellytä niin laittaa lapsensa johonkin toiseen kouluun.
Miksi ihmeessä ei-uskovainen perhe laittaisi lapsensa kristilliseen kouluun? Ihan kuriositeettina kyselen.
3 km:n koulumatka on aika normaali koulumatka, ekaluokkalaisellekin.
En ole huomannut omieni koulussa mitään täällä mainittua aivopesua. Aamunavaukset on uskonnollisia ja ne pitää aina pappi, juhlissa on enemmän virsiä ja luokissa sanotaan ruokarukous ennen, kuin lähdetään syömään. Opetus seuraa kuitenkin ihan opetussuunitelmaa eikä mitään jätetä opettamatta uskonnon varjolla. Omani ovat viihtyneet hyvin eikä heitä kiusata vaikka ollaankin tapakristittyjä ja kirkossa käydään häissä ja hautajaisissa.
Lähinnä kai siihen miten menee vaikuttaa sun oma asenne. Jos pidät uskovaisia hihhuleina ja uskonnon opetusta turhana melko varmasti lapsilla on kurjempaa kuin jos sinä suhtaudut uskontoon vähintään neutraalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kristillisen" ja muun koulun on lähinnä siinä että uskonnonopetus on ensiksimainitussa enemmän tunnustuksellista ja virsiä ei arkailla koulun juhlissa.
Käytännössä aprikoit laitatko lapsesi aikakoneella kunnan kouluun vuoteen 1977 vaiko kunnan kouluun 2017.
Tuntemani kristillisen koulun opettajat ovat aika etunenässä opettelemassa uusia menetelmiä ja toimintamalleja. Virsiä ei muuten hirveästi lauleta, kristilliset laulut ovat nykyaikaisia hengellisiä lauluja rumpuineen ja sähkökitaroineen.
En väittänytkään että 1977 opettajat olisivat olleet huonoja. Silloin vain tunnustuksellinen uskonnonopetus ja kristinuskon näkyminen aamunavauksissa, koulujuhlissa yms oli ihan normaalia, ainakin meidän pienessä kyläkoulussa.
Kuulutte kirkkoon. Eli olette mm. liittäneet lapsenne uskonnollisen yhteisön jäseneksi häneltä kysymättä ja maksatte sen toiminnalle osuuden palkastanne. Aika uskonnolliselta kuulostaa kyllä.
Eli eiköhän se koulu sovi teille oikein hyvin.
Ei kai siellä nyt kukaan kysele ollaanko perheessä ns. tapakristittyjä vai oikeasti uskovia. Toki se ei-uskovaisuus saattaa tulla ilmi jos vaikka jotkin kristilliseen perinteeseen kuuluvat asiat on lapselle vieraita, mutta tuskin opettajat siihen sen kummemmin huomiota kiinnittää. Tuon ikäiset lapset taas ei varmasti välitä yhtään siitä onko joku uskovainen vai ei, joten kavereiden saamista tuskin haittaa (tietty jos vanhemmat on oikein kiihkouskovaisia, eivät välttämättä halua lastensa pyörivän vääräuskoisten kanssa).
Nimim. Lapsena seurakunnan kerhossa kirkkoon kuulumattomana, enkä missään vaiheessa edes tajunnut että poikkesin jotenkin joukosta..
Biologian tunnilla opetetaan luomiskertomusta ja älykästä suunnittelua ja kerrotaan, kuinka Darwin palaa helvetissä. Galilei pääsee hänen seuraansa litteän maan tiedon tunnilla.