En kehtaa pyytää suosittelijoita työhakemukseen
Olen hakenut jo monta työpaikkaa, ja tuntuu kiusalliselta ajatus, että työnantajat koko ajan häiritsisivät yhteydenotoillaan niitä ex-työnantajiani. En varmaan mikään ihan surkea työntekijä ole ollut, jossakin paikassa on jopa kehuttu, mutta en siltikään haluaisi olla häiriöksi. Enkä ole työpaikalla edes kaveroitunut sillä tavoin kenenkään kanssa, että kehtaisin kaveriperustalta jotakuta pyytää - monihan kehuu kaveriaan, vaikkei edes olsii aihetta.
Onko ne suosittelijat tosiaan tarpeen? Luottavatko työnantajat heidän sanomisiinsa? Mitä minusta kertoo työnhakijana, jos minulla ei ole niitä nimettynä? Onko siitä paljon vaivaa suosittelijalle, kun työnantaja ottaa yhteyttä?
Miksei asiaa voi hoitaa niin, että saa suosittelijalta kerralla suosituksen, ikään kuin toisen työtodistuksen, ja voi sen pistää liitteeksi joka paikkaan?
Todellisuudessa olen siis vain ujo ja epävarma, enkä halua häiritä ketään. Työni hoidan mielelläni hyvin, ja asiakkaat ovat kehuneet. Tarvitaanko tällaista työntekijää enää missään? Työtön siis olen ja töitä haen.
Kommentit (7)
Yleensä ihmiset ovat mielissään kun heiltä kysytään mielipidettä. Enstisiä pomoma, työkavereita tai opettajia kannattaa käyttää suosittelijana ja kyllä sillä on työntekijää hakevalle merkiystä. Ei hän välttämättä soita kenellekkään, mutta jos on mahdollisuus soittaa, niin sekin on jo plussaa.
Kannattaa laittaa suosittelijat. Ei ex-pomoasi/pomojasi mitenkään jatkuvasti pommiteta. Itse hain juuri töitä, eikä suosittelijoille soitettu kertaakaan, vaikka olin ehdolla useaan paikkaan ja tulin valituksikin yhteen. Minulla on myös kuvailemiasi suosituskirjeitä, jota käytän työtodistusten asemasta, sillä niissä ilmenee myös perustiedot työsuhteesta.
Suosittelijoiden olemassaolo on myös mielikuva-asia: Antaa hyvän kuvan, jos ne on näkyvillä. Jossain tapauksissa suosittelijoihin ollaan yhteyksissä, ei läheskään aina. Joten älä huoli, rohkeasti ne cv:hen vaan!
Ps. Teen työkseni rekrytointia.
Itse kirjoitan aina kohtaan "toimitan suosittelijoiden tiedot tarvittaessa" tai vastaavaa. Jos pyydän jotakuta suosittelemaan minua, haluan olla varma että häneen myös otetaan yhteyttä ja että minua aidosti kyseiseen tehtävään harkitaan. Luultavasti suosittelijoille kuitenkin soitetaan vasta loppuvaiheessa esimerkiksi haastattelun jälkeen, ei kukaan rekrytoija jaksa kaikkien hakijoiden sousittelijoita alkuvaiheessa kontaktoida läpi.
Fiksu tapa on laittaa joku maininta tyyliin "suosittelijan/suosittelijoiden yhteystiedot" annetaan haastattelun yhteydessä. Nämä suosittelijathan saattavat olla kiireisiä ja korkeassa asemassa, jolloin heidän puhelinnumeroitaan ei tule kevytmielisesti jakaa kaiken maailman rekryfirmojen saataville.
Vierailija kirjoitti:
Joten älä huoli, rohkeasti ne cv:hen vaan!
Siis kyllä minä ne cv:hen uskallan laittaa, jos ne on. Mutta en uskalla pyytää ketään suosittelijaksi! Ainakaan enää. Kuinka pitkään se pyyntö on voimassa? En kehtaa enää ex-pomoltani kysyä, suositteletko minua vaikka eläkeikään asti. Ja sitten minunhan pitäisi pysyä myös selvillä suosittelijan yhteystiedoista - voivathan he vaikka vaihtaa työpaikkaa.
Olkoot. Ollaan sitten liian luusereita työelämään, käyhän se niinkin. Harmittaa kun osaaminen menee hukkaan ja elämäkin vähän ohi rahanpuutteen takia, ja opiskellakin haluaisin mutten nyt saa. Kai minulla on tässä jokin ylittämätön psyykkinen ongelma, joka tekee yleiskelpaamattomaksi mihinkään.
Ei ne rekryfirmat oikeasti kysy suosituksia kuin shortlistatuista. Eli häirintä ei ole kovin tiheää. Toinen asia on, että niille entisille pomoillesi maksetaan edelleen siitä, että he ovat entisiä pomojasi. Toisin sanoen, suositukset kuuluvat heidän työhönsä.
En mäkään kehtaa/halua.
Introverteillä on tätä ongelmaa.
Fiksu hr henkilö antaa mahdollisuuden muutenkin.
Paljon kehutaan ja suosotellaan tyhjästä.