Entä jos tuo mies ei enää parane?

Huimaus, säryt ja nielemisvaikeudet voivat olla ihan psyykkisiäkin oireita. Niitä aiheuttaa muun muassa jatkuva stressi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et haluaisi vähän tarkentaa tilannetta. Onko mielessä, tukielinvaivaa, vatsavaivaa, koska voihan niitä hoitaa omatoimisesti tiettyyn rajaan asti.

Nielemisvaikeuksia, huimausta, yskää.[/quote

Traumaattista stressiä? Pirttihirmu nainen.

Toivotaan että mies paranee.

Mutta jos ei, tiedät oman tilanteesi pohjalta, että sairauksien kanssakin voi viettää ihan normaalia elämää. Ei töissä käynti ole ainoa autuaaksi tekevä asia.

Ajattele positiivisesti. Jos mies lopettaa työnteon, se on sitten sun kanssasi aina, eikä sun tarvitse alituiseen täällä haikailla ettei mies ole ikinä kotona.

Etkös sä ollut sitä seksiä vailla? Joten nyt on tilaisuus hoidella sitä puolta, kun lapsi koulussa. Ei tietysti mikään yllätys, että siitäkin mariset, että hän on kotona eikä töissä tienaamassa sulle rahaa.

Onnellinen olla saa kun saa lihaa ja perunaa :)

Kiukuttelun syytä tuskin löytää minkäänlainen lääkäri.

Ne muut oireet on toinen asia. Mutta varmaan aika monta sairautta on tutkimuksissa jo suljettu pois, jos kerran monta lääkäriä on jo tutkinut.

Sitten ei auta kuin odottaa taas oireiden menoa ohi. Niinhän ne meni viime kerrallakin ja mies palasi taas töihin. Ja eiköhän oireilullekin lopulta joku selvyys tule. Kyllä ne sieltä paikallisesta sairaalasta lähettävät tarvittaessa keskussairaalaan tarkempaan syyniin.

Kiukutteluko sua siis ensisijaisesti huolestuttaa? Sitä se mies tuskin lopettaa ikinä tai ainakaan niin kauan kuin on sun kanssasi naimisissa.  Varmaan olette molemmat sitä mieltä, että olisitte onnellisempia yksin kuin yhdessä.

Kiukuttelusta ja komentelusta eroon pääsemiseen sulla on siis ihan helppo keino. Jos vain haluat hyödyntää sen.

Jos taas on miehen sairaudesta kyse, siitä tietävät parhaiten lääkärit. Ei täällä osaa kukaan mitään siihen sanoa, ei edes mahdollinen nettilääkäri potilasta näkemättä.

Tässä asiassa ei voi tehdä muuta kuin että mies kysyy niiltä hoitavilta lääkäreiltään. Kyllä ne varmasti jotain suuntaa antavaa osaavat sanoa, vaikkeivat täsmällistä diagnoosia ole pystyneet tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Kiukuttelun syytä tuskin löytää minkäänlainen lääkäri.

Ne muut oireet on toinen asia. Mutta varmaan aika monta sairautta on tutkimuksissa jo suljettu pois, jos kerran monta lääkäriä on jo tutkinut.

Sitten ei auta kuin odottaa taas oireiden menoa ohi. Niinhän ne meni viime kerrallakin ja mies palasi taas töihin. Ja eiköhän oireilullekin lopulta joku selvyys tule. Kyllä ne sieltä paikallisesta sairaalasta lähettävät tarvittaessa keskussairaalaan tarkempaan syyniin.

Ehkä ne löytää jonkun syyn ja voihan se sitä nuoruuden ensimmäistä ammattia harjoittaa. Se kun on siistiä istumatyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiukuttelun syytä tuskin löytää minkäänlainen lääkäri.

Ne muut oireet on toinen asia. Mutta varmaan aika monta sairautta on tutkimuksissa jo suljettu pois, jos kerran monta lääkäriä on jo tutkinut.

Sitten ei auta kuin odottaa taas oireiden menoa ohi. Niinhän ne meni viime kerrallakin ja mies palasi taas töihin. Ja eiköhän oireilullekin lopulta joku selvyys tule. Kyllä ne sieltä paikallisesta sairaalasta lähettävät tarvittaessa keskussairaalaan tarkempaan syyniin.

Ehkä ne löytää jonkun syyn ja voihan se sitä nuoruuden ensimmäistä ammattia harjoittaa. Se kun on siistiä istumatyötä.

No niin. Keksit itse ratkaisun.

Mutta löytyykö sieltä teidän kylästä hommia? Suostuuko mies lähtemään muualle siistin istumatyön perässä?

Vierailija kirjoitti:

Mutta löytyykö sieltä teidän kylästä hommia? Suostuuko mies lähtemään muualle siistin istumatyön perässä?

Varmasti suostuu. Onhan siinä työssä ihan hyvä palkka.

Ihan turhaa vittuilua. Hän teki pitkään sisätöitä ja on opiskellut paljon mutta se kun vittuilevat vaan.

Mun muistaakseni sun ongelmana on aina ollut se, että mies kieltäytyy jyrkästi lähtemästä pois sukutalosta ja kotikylästä. Ikinä. Minnekään.

Mikä sen nyt sitten sai suostumaan muuttamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Mun muistaakseni sun ongelmana on aina ollut se, että mies kieltäytyy jyrkästi lähtemästä pois sukutalosta ja kotikylästä. Ikinä. Minnekään.

Mikä sen nyt sitten sai suostumaan muuttamiseen?

Mikä sukutila? Äidiltään se tämän on kalliilla ostanut. Onhan se vuosia asunut ja opiskellut toisessa isommassa kaupungissa. Tiedän että heti lähtisi jos vanhaan ammattiinsa pääsisi.

Sukutalohan se on. Isoisän rakentama, siirtynyt sitten isoisän tyttärelle eli miehen äidille ja sitten lapsenlapselle eli miehelle. Olet kertonut sata kertaa. Ei sillä ole merkitystä, onko mökki siirtynyt perintönä vai kaupan kautta.

Mutta hienoa tietysti sinänsä, jos mies nyt onkin niin halukas lähtemään. Muistelen vaan sinun kertoneen, että mies mieluummin ryhtyi insinöörihommien loputtua kotikylän nuohoojaksi lähti insinöörintöihin muualle.

Mutta toki sinä tiedät asiat paremmin kuin minä, joka vain olen lukenut täällä kirjoituksiasi muutaman vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa vittuilua. Hän teki pitkään sisätöitä ja on opiskellut paljon mutta se kun vittuilevat vaan.

Sinun näkökulmastasi Teknillisen opiston käyminen varmaan tekeekin ihmisestä "paljon opiskelleen".

Mutta oletko ihan varma, että niillä ammoisilla papereilla enää nykyaikana on käyttöä? Hyvä toki, jos on.

Vierailija kirjoitti:

Sukutalohan se on. Isoisän rakentama, siirtynyt sitten isoisän tyttärelle eli miehen äidille ja sitten lapsenlapselle eli miehelle. Olet kertonut sata kertaa. Ei sillä ole merkitystä, onko mökki siirtynyt perintönä vai kaupan kautta.

Mutta hienoa tietysti sinänsä, jos mies nyt onkin niin halukas lähtemään. Muistelen vaan sinun kertoneen, että mies mieluummin ryhtyi insinöörihommien loputtua kotikylän nuohoojaksi lähti insinöörintöihin muualle.

Mutta toki sinä tiedät asiat paremmin kuin minä, joka vain olen lukenut täällä kirjoituksiasi muutaman vuoden.

Onhan siinä merkitystä että on joutunut tämän ostamaan ja pankista lainaa ottamaan yhtä paljon kuin jos olisi vieraalta ostanut. Potkut edellisistä hommista tuli niin äkkiä tuotannollisista ja taloudellisista syistä ettei silloin huonon taloustilanteen me takia älytty muuttaa ja hakea vanhan ammatin töitä. Mutta vittuilevat vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa vittuilua. Hän teki pitkään sisätöitä ja on opiskellut paljon mutta se kun vittuilevat vaan.

Sinun näkökulmastasi Teknillisen opiston käyminen varmaan tekeekin ihmisestä "paljon opiskelleen".

Mutta oletko ihan varma, että niillä ammoisilla papereilla enää nykyaikana on käyttöä? Hyvä toki, jos on.

Ammattikorkean inssipuolen hän on käynyt ja voihan hän opintoja jatkaa.

Ihan hyvä jos "vittuilu" sai sinut vähän ärhäköitymään. Ehkä tuo energiabuusti saa teihin oikeasti vauhtia ja etsitte uuden asuinpaikkakunnan ja uuden työn tai opiskelupaikan miehelle. Toivotan tähän onnea ihan vilpittömästi.

Vierailija kirjoitti:

Toivotaan että mies paranee.

Mutta jos ei, tiedät oman tilanteesi pohjalta, että sairauksien kanssakin voi viettää ihan normaalia elämää. Ei töissä käynti ole ainoa autuaaksi tekevä asia.

Ajattele positiivisesti. Jos mies lopettaa työnteon, se on sitten sun kanssasi aina, eikä sun tarvitse alituiseen täällä haikailla ettei mies ole ikinä kotona.

Alko naurattaa :D käy kyllä sääliksi miestä jos menettää työkyvyn ja joutuu olemaan niin iloisen ja elämänmyönteisen vaimonsa kanssa kotona päivät pitkät