Helvetti, mitä porukkaa kassajonossa!

Kyllä kauppojen kassajonoissa liikkuu mitä ihmeellisintä väkeä päiväsaikaan. Meikäläinen kun tuli eilen aamuvuorosta ja poikkesi kulmakunnan pikkukauppaan ihan vaan ostamaan askin tupakkaa, niin jo oli valikoitunut taas luomakunnan kruunuja asiakkaiksi.

Ensimmäisenä jonossa oli laihankuivakka nainen, habituksesta päätellen joku noin kuuskymppinen hippityttö, jonka käsitys tyylistä oli jäänyt Koijärvelle ja sinne oli varmaan jäänyt myös muisti. Ensin tietysti maksettiin vegaanisössöt pikkukolikoilla mutta se kaikki jäi vain 15 sentistä kiinni. Sitten kaiveltiin kassit ja taskut, minuuttitolkulla, jos löytyisi kolikkoja. Jotain löytyikin taskun pohjalta, mutta pisti ne takaisin - veikkaan, että kymmenpennisiä Kekkosen ajalta. Lopulta löytyi puuttuva summa.

Tällä välin oli sivusta härskisti kiilannut seuraavaksi ikivanha ukko. Tutilas vaappui kylmästi muiden ohi Iltasanomat kädessään ja taas kaiveltiin kolikkoja. Vähän ihmiset supisivat jonossa, mutta kukaan ei kehdannut sanoa ikälopulle horiskolle mitään. En itsekään, vaikka teki mieli sanoa, että "Ei se kuules oikeuta sinua kiilaamaan jonossa, vaikka oletkin juossut Kannaksen halki vihollista karkuun vuonna 1944."

Sitten tuli YH-äiti pikkupoikansa kanssa ja latoi kohtalaisen kärryllisen ruokaa hihnalle. Kun tuli maksamisen aika, ei lompakkoa löytynytkään. Muija totesi vaan, että "Voi vittu, nyt kävi niin et mul jäi lompakko kotiin! Emmä voikkaan ostaa näit!" ja luikki poikineen nolona ulos ovesta. Myyjä tietysti joutui palauttamaan tavarat paikalleen myöhemmin.

Tällaisesta koettelemuksesta kun selvisin, kuljettuani vielä parin peliautomaatin ohi, joilla notkui mielenterveyskuntoutujia ja mamuja hakkaamassa vähiä rahojaan mielenterveyskuntoutujien ja mamujen avustusjärjestöjen hyväksi, niin heti piti panna Nortti palamaan ulkona. Hermojen lepuuttamista jatkoin vielä kulmapubissa kolmella kaljalla. Harvoin tulee käytyä kaupassa keskellä päivää, mutta tulipa nähtyä, millaista sakkaväkeä notkuu kylillä päiväsaikaan. Kaikenlaisia se leipä elättää.