ex-kumppani haluaa esitellä uuden naisystävänsä lapsellemme
Minullahan ei siis ole tähän asiaan mitään päätäntävaltaa, mutta silti asia ahdistaa varsinkin siksi, että ex-mieheni ei ota minun tai lapseni tunteitani yhtään huomioon. Tuntuu, että hän ajattelee vain itseään.
Haluaisin vielä kuulla mielipiteitä täältä, että mitä mieltä olette tilanteesta?
Me olemme eronneet mieheni kanssa puoli vuotta sitten. Ero tuli, koska mieheni valehteli vuosia ja myös petti minua 13 vuotta nuoremman naisen kanssa.
Ei mennyt aikaakaan kun mies löysi eron jälkeen uuden naisen ja alkoi tapailla tätä. Nyt he ovat seurustelleet 3 kuukautta. Mies on ottanut esille, että hän haluaisi esitellä uuden kumppanin lapsellemme ja se tuntuu pahalta.
Ensinnäkin, en ole vielä käsitellyt eroa loppuun. Uuden elämän opettelussa on vielä paljon kesken. En usko, että lapsenikaan on vielä päässyt yli erosta.
Minusta mieheni kiirehtii liikaa. En todellakaan ymmärrä, mikä kiire hänellä on. Lisäksi loukkaa, että hän haluaa vetää tähän kolmannen osapuolen mukaan, vaikka erosta on kulunut vasta puoli vuotta.
Tiedän. En pysty vaikuttamaan ex-mieheni päätökseen mitenkään ja hän tekee mitä tekee. Silti tilanne ahdistaa. Mietin myös, miten ihmeessä ex-mieheni selvisi niin nopeasti erosta? Vielä maaliskuussa hän oli sitä mieltä, että haluaa elää loppuelämänsä kanssani.
Miten tästä selviää?
Lisäksi ex-mieheni on käyttänytynyt vime aikoina todella tökerösti minua kohtaan. Hän kehuu minulle uutta puolisoaan ja antaa ymmärtää, että hän on minua parempi. Ex on myös uhkaillut huoltajuuskiistalla, vaikka en ole missään vaiheessa puuttunut eksän ja lapsen välisiin asioihin. Lapsi näkee säännöllisesti isäänsä.
Ahdistunko ihan turhasta? Pitäisikö minun olla valmis tähän? Mitä mieltä olette?
Kommentit (55)
Oletpa itsekäs. Mies ei saa mennä elämässään eteenpäin, koska SINÄ et ole valmis? Nyt jumalauta lopeta se omaan napasn tuijottaminen. Mies ei ole sulle mitään velkaa. Lapsilleen ehkä, mutta ei sinulle. Hyvä luoja, jos olisin ko. mies niin pitäisin sinua tossukka a, vässykkänä, riippukana, joka ei osaa mennä eteenpäin. Että älä nyt ainakaan miehelle sano että SINÄ et ole vielä valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatteletko että exäsi, hän ei ole enää miehesi, pitäisi elää sinun tunteidesti mukaan? Ja tehdä asioita elämässään vasta kun ne ovat sinulle ok? Tuollaisia miehet usein ovat, suuri osa ei uskalla edes lähteä ennen kuin on uusi katsottuna. Kun suhde on päättynyt, exäsi ei ole sinulle mitään velkaa, vaan sinun pitää itse ottaa vastuu itsestäsi, selvittää asiasi ja hakea itsellesi tukea. Varsin keino pilata asiat onyrittää kontrolloida ja katkeroitua siitä, ettei exä tee niinkuin sinun mielestäsi kuuluisi. Kun itseerosin, eräs vanhempi nainen sanoi minulle tilittäessäni mitä kaikkea exäni tekee väärin, että päästä irti. Irti ja irti. Se oli todella viisas neuvo. Nenä toiseen suuntaan ja irti. Vain niin uudet asiat saavat tilaa. Roikkumalla miehessä pitkität eroa ja ongelmia. Ero sattuu, niin se on, se pitää vaan hyväksyä, roikkumalla miehessä et myöskään suostu kohtaamaan omia haasteitasi, se on siis pakokeino. Ja roikkumista on kuvitella, että miehen pitäisi kohdella sinua silkkihansikkain, tai sinulla pitäisi olla oikeus siihen ja tähän hänen elämässään. Hän on mennyt, hyväksy se. Hänellä on oma elämänsä, se ei kuulu sulle. Ei edes siksi että teillä on yhteinen lapsi. Lapsen käyttäminen toisen kontrollointiin on alhaisista alhaisinta.
Tuota noin. Olen hyväksynyt, että hän on mennyt. Tässä nyt ei nyt siitä ollut kyllä kysymys.
Et varmaan taida olla hyväksynyt. Kirjoitit hänestä sinun miehenäsi alkutekstissä.
Et voi määritellä milloin on sopiva aika lapselle tavata uusi äitipuoli. Voit vain vaikuttaa omalla käytökselläsi miten lapsi ottaa asian. Taitaa olla sinulla itseesi menemisen paikka, jotta voit tukea lastasi oikealla tavalla asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatteletko että exäsi, hän ei ole enää miehesi, pitäisi elää sinun tunteidesti mukaan? Ja tehdä asioita elämässään vasta kun ne ovat sinulle ok? Tuollaisia miehet usein ovat, suuri osa ei uskalla edes lähteä ennen kuin on uusi katsottuna. Kun suhde on päättynyt, exäsi ei ole sinulle mitään velkaa, vaan sinun pitää itse ottaa vastuu itsestäsi, selvittää asiasi ja hakea itsellesi tukea. Varsin keino pilata asiat onyrittää kontrolloida ja katkeroitua siitä, ettei exä tee niinkuin sinun mielestäsi kuuluisi. Kun itseerosin, eräs vanhempi nainen sanoi minulle tilittäessäni mitä kaikkea exäni tekee väärin, että päästä irti. Irti ja irti. Se oli todella viisas neuvo. Nenä toiseen suuntaan ja irti. Vain niin uudet asiat saavat tilaa. Roikkumalla miehessä pitkität eroa ja ongelmia. Ero sattuu, niin se on, se pitää vaan hyväksyä, roikkumalla miehessä et myöskään suostu kohtaamaan omia haasteitasi, se on siis pakokeino. Ja roikkumista on kuvitella, että miehen pitäisi kohdella sinua silkkihansikkain, tai sinulla pitäisi olla oikeus siihen ja tähän hänen elämässään. Hän on mennyt, hyväksy se. Hänellä on oma elämänsä, se ei kuulu sulle. Ei edes siksi että teillä on yhteinen lapsi. Lapsen käyttäminen toisen kontrollointiin on alhaisista alhaisinta.
Tuota noin. Olen hyväksynyt, että hän on mennyt. Tässä nyt ei nyt siitä ollut kyllä kysymys.
Miksi hänen sitten pitäisi omassa rakkauselämässään ottaa huomioon sinun eroprosessisi- joka siis liittyy teidän menneeseen parisuhteeseen? Minusta se on aika paljon pyydetty. Että et saa tehdä sitä tai tätä koska minusta tuntuu pahalta. Lapsetsa et voi tietää. Jos itse suhtaudut negatiivisesti asiaan, vaikeutat lapsen tutustumista. Lapsi tarvitsee äidiltään hyväksynnän sille, että saa tutustua ja tykätä isän uudesta puolisosta. Sinä et voi siihenkään vaikuttaa millainen parisuhde tai perhe-elämä siellä isällä tulee olemaan. Eiväthän hekään voi tietää, kaikki rakentuu, pikku hiljaa. MInä tapasin mieheni lapset ihan samantien. Se oli hyvä, pikku hiljaa tutustuttiin ja lapsetkin saivat tuoda esille omia tunteitaan sitä mukaa kun niitä tuli. Tutustuminen alkoi hyvin, kiintymyskin, mutta lasten äiti on iditootti joka omalla käytöksellään pilasi kaiken mihin vain mitenkään pystyi. Tänä päivänä minulla on ihan ok suhteet lapsiin, mutta he myös muistuttavat minua aina siitä idiootista joka siellä taustalla yrittää tehdä kiusaa. Yritän parhaani, mutta se silti vaikuttaa minun ja lasten suhteeseen. Kuin myös heidän ja isänsä suhteeseen, kun koko ajan pitää olla varuillaan siitä, mitäs kurjuutta mutkan takana taas odottaa. Ja koko ajan on jännitteitä ilmassa. Vielä vuosienkin jälkeen tuo nainen roikkuu kiinni miehessäni vihallaan ja katkeruudellaan. Ja siihen kohtaan sitä rajaa saa olla koko ajan sitten tekemässä. Tyhmä ihminen.
Pilasit itse välisi lasten äitiin. Totta kai hän vanhempana haluaa tietää, että hänen lastensa elämään tulevat uudet henkilöt ovat luotettavia. Sinä et antanut mitään mahdollisuuksia hänelle muodostaa sinusta tällaista kuvaa. Olit itsekäs ja halusit nopean itsellesi sopivan pikaratkaisun. Ehkä äiti ei käyttäytyisi kuin "idiootti" (sinun tapasi puhua hänestä muuten kertoo jo paljon, kuinka itsekäs olet ja kykeneväinen näkemään asian vain omalta kantiltasi), jos olisit malttanut antaa luottamuksen rakentua sinuun ja tutustunut lapsiin vasta kun olet todistanut, että tulet olemaan pysyvä ja lasten parasta ajatteleva henkilö heidän elämässään.
Sinä se taidat tietää elämäni paremmin kuin minä itse. Miten siis pilasin välini lasten äitiin? Hän ei ole halunnut kommunikoida kanssani ollenkaan. Miestä hän sen sijaan on pommittanut omilla katkeruuksillaan vuosia ja vaatinut sitä ja tätä, eikä lapsilleen, vaan itselleen. Välillä on uhannut hylkäävänsä lapset jos mies ei tottele. Kohdatessamme hän ei katso minua edes silmiin, olen ajatellut että häntä hävettää oma käytöksensä ja asioiden (valheiden) huuteleminen ympäriinsä miehen sukulaisia myöten. Lasten takia odotimme 2 vuotta ennen kuin muutimme yhteen. Minulle on ihan sama luottaako äiti minuun vai ei- en minäkään sellaista ole oman lapseni äitipuolelta odottanut. Ja minä en todellakaan luota tuohon miehen lasten äitiin. Näiden vuosien kokemuksella minulla näyttäisi olevan paljon paremmat vanhemmuuden taidot kuin hänellä, tästä tilanteesta huolimatta. Ja kyllä vaan, hänen käytöksensä on idioottihommaa, kiusaamista ja valheita. En tietääkseni ole niistä vastuussa. Ja viranomaisapuakin hänen kanssaan on tarvittu. Lapset tapasin samantien, koska ystävystyimme miehen kanssa ensin, ennen kuin suhteemme alkoi. Joten kun aloimme kulkea yhdessä, lapset jo tunsivat minut. Ja lopuksi, minua ei todellakaan kiinnosta tuon äidin elämä pärkän vertaa, ei siis yhtään. Miksi edes pitäisi. Olkoon sitten kuinka itsekästä tahansa.
Sano ex-miehelle asiallisesti, mutta tiukasti, ettet halua keskustella lainkaan mistään vertailusta sinun ja tuon uuden naisen välillä. Että haluat vain ja ainoastaan keskustella aiheista, jotka liittyvät lapseen. Kaikki muu on ohi välillänne.
Kysy mieheltä ja pyydä myös perusteluita, miten hän kokee lapsen olevan valmis isän uuden kumppanin tapaamiseen ja keskustelkaa SIITÄ, ei kumppanin hienoista ominaisuuksista verrattuna sinuun. Tee tämä hänelle selväksi.
Kuulostaa jotenkin lapselliselta mieheltä, joka tarvitsee edelleen sinun huomiotasi, jota hakee ilkeilemällä. Tasapainoinen mies pitäisi uudet tapailut ihan hänen ja tämän tapailemansa henkilön kahdenkeskisenä asiana. Tasapainoinen mies ei myöskään uhkailisi huvin vuoksi millään huoltajuuskiistoilla. Hän tietää, miten tärkeä lapsi sinulle on ja siksi yrittää saada huomiota huolestuttamalla. Älä anna hänelle tätä huomiota. Toivon, että pääset erosta yli pian.
Kiitos kaikille vastauksista. Olen päättänyt, että en jatkossa puutu mitenkään siihen, milloin ja miten ex esittelee naisensa lapselleni. Tajusin nimittäin myös sen, että mies saa jotain kiksejä siitä, että pidän häneen yhteyttä. Hän myös haluaisi kuulla suustani, että minua haittaa hänen seurustelu. Sitä lausetta hän on minun suuhuni monesti yrittänyt asettaa. Hän todella taitaa kaivata sitä, että itkisin hänen peräänsä. Kerroin hänelle, että en halua enää olla hänen kanssaan tekemisissä muuta luin lapsen asioissa. Ja kerroin, että olen loukkaantunut ja vihainen kaikesta. Mies ei ymmärrä mistä olen loukkaantunut.
Antaa eksän tehdä ihan itse omat virheensä. Kun en ole tekemisissä, minua ei voi ainakaan syyttää mistään.
Silti pakko sanoa, että tuntuu pahalta kun lapseni tulee hengailemaan tämän uuden naisen kanssa. Ehkäpä siihen tottuu.
Miehen luonne kuulostaa aika pikkumaiselta, että ensin petti avioliitossa ja nyt vielä erikseen kehuu uutta kumppaniaan antaen ymmärtää, että ap on jotenkin tätä "huonompi". Kypsä ihminen ei kokisi tarvetta retostella uudesta kumppanistaan mitään yksityiskohtaista tietoa eksälleen, tuohan on aivan lapsellista käytöstä. Luulen, ettei mieskään ole todellisuudessa käsitellyt eroa, vaan uudella laastarisuhteellaan, piikittelyllään ja huoltajuuskiistoilla uhkailemisessa koettaa kostaa jotain omaa kokemaansa/kuvittelemaansa loukatuksi tuloa ap:lle.
Oikeasti, ap, elämäsi muuttuu vielä niin paljon parmmaksi kun olet päässyt tuollaisesta tyypistä eroon. Sure nyt aikasi ja käsittele rauhassa tunteesi vaikka ammattilaisen avulla. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
"en ole vielä käsitellyt eroa loppuun " ... mikä klisee :-)
siis kolmen kuukauden jälkeen - mitä käsittelemistä siinä on???
jatka elämää ja hyväksy uusi tilanne, johon kuuluu ex-miehesi uudet naisystävät. Miksi et voisi suhtautua kuten kehen tahansa uuteen ihmiseen. Annat lapsillesi huonoa mallia kiukuttuelemalla - vai oletko mustasukkainen ja omistushaluinen. Miehesi on nyt omillaan ja sinä omillasi. Lapsilla on oikeus elää myös miehesi/isänsä elämää kaikilla niillä tavoilla ja niiden ihmisten kanssa keitä mukana on. Sama koskee sinua. Vai aiotko pyytää mieheltäsi luvan ennen kuin raahaat jonkun sängynlämmittäjän kotiisi lasten ihmeteltäväksi.?
Et taida olla niitä penaalin terävimpiä kyniä? No toivottavasti sinulla ei ainakaan ei ole omia lapsia. Avioerotilanteessa etusijalla nimittäin on lapsen etu. Kummankaan puolison ei tarvitse raahata kaikkia uusia kumppaneitaan sen lapsen seuraan, vaan antaa lapsen totutella uuteen elämäntilanteeseensa kaikessa rauhassa. Tämä voi kestää aikaa, eikä sitä kannata yrittää kiirehtiä. Aikuiset voivat tahoillaan rauhassa tapailla ketä haluavat ilman, että se jälkikasvu on pakko ottaa siihen leikkimään uusperhettä.
Eronneena naisena tässä jäin miettimään että miksi tässä nyt pitäisi vielä puolen vuoden jälkeenkin odotella että tää jätetty nainen joskus saisi kasattua itsensä kuntoon että voisi ihminen, joka ei asu saman katon alla ja joka on hänestä tieten tahtoen eronnut, voisi esitellä elämänsä uuden ihmisen?
Asia olisi eri jos erosta olisi 3 kk ja naisystävä joku just tavattu. Mutta kyllä ne miehetkin ehtii kolmen kuukauden aikana jo oppimaan pitävätkö jostain naisesta vai ei, erityisesti kun etävanhempana on mahdollisuus tavata uutta naisystävää useammin kuin joka toinen viikonloppu.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille vastauksista. Olen päättänyt, että en jatkossa puutu mitenkään siihen, milloin ja miten ex esittelee naisensa lapselleni. Tajusin nimittäin myös sen, että mies saa jotain kiksejä siitä, että pidän häneen yhteyttä. Hän myös haluaisi kuulla suustani, että minua haittaa hänen seurustelu. Sitä lausetta hän on minun suuhuni monesti yrittänyt asettaa. Hän todella taitaa kaivata sitä, että itkisin hänen peräänsä. Kerroin hänelle, että en halua enää olla hänen kanssaan tekemisissä muuta luin lapsen asioissa. Ja kerroin, että olen loukkaantunut ja vihainen kaikesta. Mies ei ymmärrä mistä olen loukkaantunut.
Näin arvelinkin. Lapsellinen mies, joka rankaisee sinua ylistämällä nykyistä naistaan ehkä enemmän kuin edes on tunnetta, pääasia, että saa ärsytettyä ja loukattua sinua.
Kerkesit jo sanomaan hänelle, mutta itse en olisi alentunut edes tunnustamaan vihaisuuttani, vaan näyttelisin vaikka viimeiset voimarippeeni käyttäen, että ei vois vähempää kiinnostaa mies ja tämän uusi naisensa.
Jos hän alkaa taas jankuttaa, sano, että "eikö sulla ole ketään muuta, jolle avautua, mulla kun ei ole oikein aikaa kuunnella tällaisia, sorry, mutta juttusi ei ole hirveän kiinnostaviakaan. Pitää mennä, moikka."
Vierailija kirjoitti:
Miehen luonne kuulostaa aika pikkumaiselta, että ensin petti avioliitossa ja nyt vielä erikseen kehuu uutta kumppaniaan antaen ymmärtää, että ap on jotenkin tätä "huonompi". Kypsä ihminen ei kokisi tarvetta retostella uudesta kumppanistaan mitään yksityiskohtaista tietoa eksälleen, tuohan on aivan lapsellista käytöstä. Luulen, ettei mieskään ole todellisuudessa käsitellyt eroa, vaan uudella laastarisuhteellaan, piikittelyllään ja huoltajuuskiistoilla uhkailemisessa koettaa kostaa jotain omaa kokemaansa/kuvittelemaansa loukatuksi tuloa ap:lle.
Oikeasti, ap, elämäsi muuttuu vielä niin paljon parmmaksi kun olet päässyt tuollaisesta tyypistä eroon. Sure nyt aikasi ja käsittele rauhassa tunteesi vaikka ammattilaisen avulla. Tsemppiä!
Ja mehän emme nyt kuitenkaan tiedä onko tuo kehuskelu oikeasti tapahtunut vai onko se vain ääni ap:n päässä. Kun ei tää ap vaikuta mitenkään vahvimmalta ihmiseltä jos edellen puolen vuoden päästä erosta on noin raunioina, niin oletettavasti on se ja sama mitä ex-puoliso uudesta naisystävästään sanoo niin tää ap kääntää sen arvosteluksi itseään kohtaan.
Jos joku asia on varmaa, niin huonolla itsetunnolla varustetut ihmiset kuvittelevat kaikkien aina puhuvan heistä ja tarkoittavan vain heille pahaa jne.
Todellisuuttahan se ei ole.
Miehillä nyt vähän tuppaa olemaan tollanen tapa, että erolle ei anneta aikaa vaan heti otetaan joku laastarimamma siihen. Mun exän kans ihan sama juttu, tosin lapsia ei ollut. Minä halusin päästä jaloilleni ja käsitellä kaiken painamaan jääneen tunnemoskan, mies otti tyyliin ensimmäisen naisen jonka baarista löysi ja lesotti sillä sitten. No eihän se suhde kauaa kestänyt.
Ehkä miehellä otti ylpeyden päälle se, että sinä jätit ja sen takia yrittää nyt muka pelastaa kasvojaan, että eihän se edes kummoinen ollut se nainen, paremman löysin? Säälittävää ja inhottavaa, mutta tollasta se miehen "tunteiden käsittely" on :D
Vierailija kirjoitti:
P***a jätkä. Taputa itseäsi olkapäälle. Laita itsesi kuntoon ja ala kukoistaa. Hanki parempi, vastuullisempi mies. Siihen voi mennä aikaa. Mutta ajattelepa miten makoisa tilanne: Sinä elät sitten ihanaa rakkauden aikaa ja ex-miehesi suhde on siinä vaiheessa jo arkiintunut. Kyllä hän sitten tuntee kouraisun.
Nyt mielummin kannattais pyrkiä unohtamaan exä kokonaan kun ruveta elättelemään mitään kosto fantasioita häntä kohtaan. Silloinhan se mies hallitsee vieläkin ap:n ajatuksia. Rakkautta ja onnea kannattaa etsiä mutta itsensä takia ei siksi että pääsisi näyttämään exälle. Sitäpaitsi paljon mahdollista etteivät ap:n touhut todella enää exää kouraise. Joten sen varaan on turha tehdä mitään.
Onko jo kerottu minkä ikäinen lapsi kyseessä?
Sano seuraavan kerran huvittuneesti: " Hei miksi sinun pitää noin kauheasti todistella tuota suhdettanne niin hienoksi? Hmmm." ja siirry puhumaan lapsesta, vain ja ainoastaan lapsesta. Ole vahva, tai näyttele sellaista, exäsi edessä. Ei tee omanarvontunnollesi hyvää selostaa exällesi, miten hajalla olet. Nyt selkärankaa!
Vierailija kirjoitti:
Sano seuraavan kerran huvittuneesti: " Hei miksi sinun pitää noin kauheasti todistella tuota suhdettanne niin hienoksi? Hmmm." ja siirry puhumaan lapsesta, vain ja ainoastaan lapsesta. Ole vahva, tai näyttele sellaista, exäsi edessä. Ei tee omanarvontunnollesi hyvää selostaa exällesi, miten hajalla olet. Nyt selkärankaa!
Että ihan repliikit pitäis opetella? Eikös olis parempi olla ihan vaan oma itsensä, rehellisesti tunteineen kaikkineen? Lapsellekin kiva, ettei elämä ole näytelmää vaan totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen luonne kuulostaa aika pikkumaiselta, että ensin petti avioliitossa ja nyt vielä erikseen kehuu uutta kumppaniaan antaen ymmärtää, että ap on jotenkin tätä "huonompi". Kypsä ihminen ei kokisi tarvetta retostella uudesta kumppanistaan mitään yksityiskohtaista tietoa eksälleen, tuohan on aivan lapsellista käytöstä. Luulen, ettei mieskään ole todellisuudessa käsitellyt eroa, vaan uudella laastarisuhteellaan, piikittelyllään ja huoltajuuskiistoilla uhkailemisessa koettaa kostaa jotain omaa kokemaansa/kuvittelemaansa loukatuksi tuloa ap:lle.
Oikeasti, ap, elämäsi muuttuu vielä niin paljon parmmaksi kun olet päässyt tuollaisesta tyypistä eroon. Sure nyt aikasi ja käsittele rauhassa tunteesi vaikka ammattilaisen avulla. Tsemppiä!
Ja mehän emme nyt kuitenkaan tiedä onko tuo kehuskelu oikeasti tapahtunut vai onko se vain ääni ap:n päässä. Kun ei tää ap vaikuta mitenkään vahvimmalta ihmiseltä jos edellen puolen vuoden päästä erosta on noin raunioina, niin oletettavasti on se ja sama mitä ex-puoliso uudesta naisystävästään sanoo niin tää ap kääntää sen arvosteluksi itseään kohtaan.
Jos joku asia on varmaa, niin huonolla itsetunnolla varustetut ihmiset kuvittelevat kaikkien aina puhuvan heistä ja tarkoittavan vain heille pahaa jne.
Todellisuuttahan se ei ole.
Upeaa, että sinulla on niin tefloninen itsetunto ja tunne-elämä, että pitkässä avioliitossa petetyksi tuleminen ja perheen hajoaminen ei tunnu missään, saati sitten se, että se kaksinaamaiseksi paljastunut ex-puoliso uhkailee huoltajuuskiistoilla ja käyttää vielä yhteistä lasta oman nokittelunsa välineenä. Vau.
Olisiko empatia toisia, sinua mahdollisesti herkempiä ihmisiä kohtaan ihan mahdoton ajatus?
T. eri kuin kommentoimasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"en ole vielä käsitellyt eroa loppuun " ... mikä klisee :-)
siis kolmen kuukauden jälkeen - mitä käsittelemistä siinä on???
jatka elämää ja hyväksy uusi tilanne, johon kuuluu ex-miehesi uudet naisystävät. Miksi et voisi suhtautua kuten kehen tahansa uuteen ihmiseen. Annat lapsillesi huonoa mallia kiukuttuelemalla - vai oletko mustasukkainen ja omistushaluinen. Miehesi on nyt omillaan ja sinä omillasi. Lapsilla on oikeus elää myös miehesi/isänsä elämää kaikilla niillä tavoilla ja niiden ihmisten kanssa keitä mukana on. Sama koskee sinua. Vai aiotko pyytää mieheltäsi luvan ennen kuin raahaat jonkun sängynlämmittäjän kotiisi lasten ihmeteltäväksi.?
Et taida olla niitä penaalin terävimpiä kyniä? No toivottavasti sinulla ei ainakaan ei ole omia lapsia. Avioerotilanteessa etusijalla nimittäin on lapsen etu. Kummankaan puolison ei tarvitse raahata kaikkia uusia kumppaneitaan sen lapsen seuraan, vaan antaa lapsen totutella uuteen elämäntilanteeseensa kaikessa rauhassa. Tämä voi kestää aikaa, eikä sitä kannata yrittää kiirehtiä. Aikuiset voivat tahoillaan rauhassa tapailla ketä haluavat ilman, että se jälkikasvu on pakko ottaa siihen leikkimään uusperhettä.
Heh, jos tältä keskustelupalstalta nyt jotain oppii niin sen, että lapsen etu aina se, mikä nyt milloinkin parhaiten ajaa katkeran ex-puolison omia tarkoitusperiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano seuraavan kerran huvittuneesti: " Hei miksi sinun pitää noin kauheasti todistella tuota suhdettanne niin hienoksi? Hmmm." ja siirry puhumaan lapsesta, vain ja ainoastaan lapsesta. Ole vahva, tai näyttele sellaista, exäsi edessä. Ei tee omanarvontunnollesi hyvää selostaa exällesi, miten hajalla olet. Nyt selkärankaa!
Että ihan repliikit pitäis opetella? Eikös olis parempi olla ihan vaan oma itsensä, rehellisesti tunteineen kaikkineen? Lapsellekin kiva, ettei elämä ole näytelmää vaan totta.
Jos on henkisesti rikki ja emotionaalisesti stressaava tilanne, niin kannattaa etukäteen miettiä keinoja, joilla niistä tilanteista selviää, kun toinen yrittää hakemalla hakea heikkoa kohtaa ja aiheuttaa mielipahaa. Jotkut erot ovat sopuisampia kuin toiset ja tunteista voidaan yhdessä jopa keskustella, mutta ap:n mies on jo tehnyt käytöksellään selväksi, että hän haluaa tietoisesti loukata ap:ta. Silloin on ihan ok suojella itseään, vaikka sitten niillä etukäteen mietittyjen repliikkien avulla.
T. eri
Kivat aggressiot siellä. :D