Mikä siinä opettajan työssä on muka niin rankkaa?

Vierailija kirjoitti:

Aina, kun puhutaan jonkun työn raskaudesta, pitää kysyä, kenelle se on raskas ja kenelle ei. Eri ihmiset sopeutuvat erilaisiin tehtäviin. Varmasti on myös töitä, jotka ovat kenelle tahansa raskaita työn sisällön, työn järjestelyjen tai työyhteisön vuoksi. Kuitenkin niihinkin joku sopii toista paremmin.

Minulla on kalpea aavistus opettajan työn raskauden yhdestä syystä. Miettikääpä: opettajaksi valikoituvat ihmiset, jotka eivät ole kenties ikinä tehneet muuta kuin olleet koulussa. Seitsenvuotiaana peruskouluun, kuusitoistavuotiaana lukioon ja lukiosta ehkä suoraan yliopistoon. Ja sieltä sitten opettamaan ja kasvattamaan lapsia ja nuoria, joista huomattava osa nimenomaan ei halua olla ikäänsä koulussa - ei oppilaana eikä töissä. Sanoisin, että meillä valitaan ainakin osin väärät ihmiset opettajan työhön.

Mistä tulee tämä usein toistuva näkemys, että opettajat eivät ole olleet koskaan muualla kuin koulussa? Onko sinulla jotain tilastotietoa tms. aiheesta?

Opettajat ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Erittäin monella on kokemusta myös muista ammateista. Tulee mieleen tuntemistani opettajista ainakin tutkijat, suunnittelijat, projektityöntekijät, insinöörit, eräs entinen työvoimaneuvoja ja yksi kampaaja. Lisäksi monet ovat tietenkin elättäneet itsensä opintojen aikana kassoina, siivoojina, toimistotöissä, raksalla, taksikuskeina , freelance-toimittajina jne.

Harvaan ammattikuntaa suhtaudutaan yhtä ennakkoluuloisesti kuin opettajiin. Emme me elä sen kummemmin umpiossa kuin muutkaan. Sitä paitsi on aivan eri asia olla koulussa oppilaana kuin opettajana. Lisäksi koulu myös muuttuu jatkuvasti. Ei se ole enää samanlainen kuin esimerkiksi oman urani alussa.

Kyllä moni muu elää paljon pahemmin omassa kuplassaan kuin ope. Tässä työssä, jos missä, tulee tutuksi koko elämän kirjo. Olen opettanut tuhansia oppilaita, jotka kaikki ovat erilaisista perheistä ja taustoista. Monenlaisia ihmiskohtaloita on tullut seurattua. Opettajuus on näköalapaikka siihen, miten nuorilla menee ja mitä yhteiskunnassa liikkuu. Miten ihmeessä juuri opettaja on mielestänne se, joka ei voi tietää oikeasta elämästä mitään?

Voi, ap. Menehän sinne luokkaan, pidä hyvässä hallinnassa koko heterogeeninen joukko erityislapsineen. Mieti huolella ennen luokkaan astumista oppitunnin tavoite ja keinot, miten tavoitteeseen päästään. Huolehdi, että jokainen opiskelee myönteisellä asenteella, joko yhteistyössä tai työrauhan toisilleen antaen. Käy opastamassa hitaimpia, anna sitä ennen nopeimmille lisätyötä.

Motivoi haluttomat, hillitse levottomat. Muista huumori, ole kärsivällinen. Pidä yllä myönteistä vuorovaikutusta tasapuolisesti ryhmä- ja yksilötasolla. Arvioi oppitunnin päätteeksi, miten tavoite toteutui, miten korjaat ja säädät eri tekijöitä tavoitteeseen päästäksesi. Arvioi oppilaan oppimista, rohkaise häntä itsearviointiin, arvioi itse omaa työtäsi. Teepä se, ap. Tunti toisensa jälkeen, päivä toisensa jälkeen. Niin, ja palavereita piisaa, niin kuin joka työssä. Tule sitten uudestaan kertomaan käsityksesi opettajan työstä.

Tähän sanon, että parhaat opettajat ovat niitä jotka eivät ole päivääkään opetustyötä tehneet.

Parhaat lastenkasvattajat ovat niitä joilla ei itsellä ole lapsia.

Tarkennukseksi, siis omasta mielestään.

Kymmenen vuotta opettajuutta takana. Muitakin ammatteja olen työkseni tehnyt.

Suosittelen aloittajaa hakeutumaan opettajan tehtäviin ja kokeilemaan minkälaista työtä se oikeasti on.

Sijaisuuksia voi saada vaikka on epäpätevä, niin minäkin aloittaessani olin. Opettajan työ on paras uravalintani ja syyt ovat muita kuin loma-ajat.

No itse työ, se OPETTAMINEN!

Palkallisia lomapäiviähän opettajalla ei ole. Opettaja on urakkatyöläinen. Samalla tavalla kuka tahansa voi tehdä vaikka puoli vuotta urakkatöitä, ja väittää olevansa puoli vuotta palkallisella lomalla. Opettajille maksetaan pidettyjen oppituntien mukaan.

Pitkät lomat, joulu- ja kesäloma uuvuttavat, ugh!

Vierailija kirjoitti:

Palkallisia lomapäiviähän opettajalla ei ole. Opettaja on urakkatyöläinen. Samalla tavalla kuka tahansa voi tehdä vaikka puoli vuotta urakkatöitä, ja väittää olevansa puoli vuotta palkallisella lomalla. Opettajille maksetaan pidettyjen oppituntien mukaan.

Minkä laatuinen urakka on opettajalla, joka palaa perhevapailta kesäksi "töihin"?

Jospa opettajat pantaisiin joskus ns. asiantuntijatyöhön yhdeksi vuodeksi eli:

- olet perillä alan viimeisimmästä tiedosta

- olet idearikas/kehittämis/kehittymiskykyinen

- pystyt myymään työsi/työryhmäsi työn asiakkaalle

- pysyt aikataulussa ja budjetissa (tarkoittaa yli 40 tunnin työviikkoja "peruspalkalla")

- siedät luonnehäiriöisiä  tai muuten hankalia asiakkaita muutenkin stressaavissa tilanteissa (esim. ongelmat projektin suorittamisessa tms.) ja tulostavoitteita vahtivia esimiehiä

mm. noita - niin tervetuloa kokeilemaan - veikkaan, että koulutyö on melkoista lomailua tämän jälkeen.

Oppilaiden häiriökäyttäytyminen kertoo kyllä osaltaan opettajan kyvyttömyydestä. Turha sitä on työn vaatimuksia syyllistää siitä jos ei itse osaa.

Kyllä vaan - tuttavapiirissä on sekä opettajia että asiantuntijatyössä olevia.

Vierailija kirjoitti:

Voi, ap. Menehän sinne luokkaan, pidä hyvässä hallinnassa koko heterogeeninen joukko erityislapsineen. Mieti huolella ennen luokkaan astumista oppitunnin tavoite ja keinot, miten tavoitteeseen päästään. Huolehdi, että jokainen opiskelee myönteisellä asenteella, joko yhteistyössä tai työrauhan toisilleen antaen. Käy opastamassa hitaimpia, anna sitä ennen nopeimmille lisätyötä.

Motivoi haluttomat, hillitse levottomat. Muista huumori, ole kärsivällinen. Pidä yllä myönteistä vuorovaikutusta tasapuolisesti ryhmä- ja yksilötasolla. Arvioi oppitunnin päätteeksi, miten tavoite toteutui, miten korjaat ja säädät eri tekijöitä tavoitteeseen päästäksesi. Arvioi oppilaan oppimista, rohkaise häntä itsearviointiin, arvioi itse omaa työtäsi. Teepä se, ap. Tunti toisensa jälkeen, päivä toisensa jälkeen. Niin, ja palavereita piisaa, niin kuin joka työssä. Tule sitten uudestaan kertomaan käsityksesi opettajan työstä.

Onko tuossa jotenkin erityisen vaativaa - näin akateemisella alalla muuten työskentelevän näkökulmasta arvioiden. Erilaista toki kuin itselläni, mutta yhtä lailla monia asioita pitää kyetä huolehtimaan yhtä aikaa.

No mä olen kai erityisen surkea ope, mutta mulla ei aika riitä kaikkeen mitä haluaisin tehdä. Menen työpaikalle aina kuudelta aamulla, olen usein iltakymmeneen. Ruuhka-aikoina teen töitä myös öisin.

Lomista käytän ainakin 1/3 työntekoon. Oppilaat ärsyttää ja haastaa. No ei se muuten haittaa mutta silloin haittaa kun on 3 yötä mennyt parin tunnin yöunilla kokeitten korjaamisen takia. Tykkään silti tästä. Tää on mun projkti ja saan tästä tavattomasti tyydytystä. En siis valita yhtään mitään. Mutta ne lomat tarvitaan kyllä ehdottomasti. Kesälomalla menee se eka kuukausi nukkuessa ennen kuin pystyy yhtään mihinkään. Ja lyhyemmät lomat menee työruuhkan purkamiseen. Näi. Eikä oo provo vaikka kohta sitä joku kumminkin huutaa.

Vierailija kirjoitti:

Voi, ap. Menehän sinne luokkaan, pidä hyvässä hallinnassa koko heterogeeninen joukko erityislapsineen. Mieti huolella ennen luokkaan astumista oppitunnin tavoite ja keinot, miten tavoitteeseen päästään. Huolehdi, että jokainen opiskelee myönteisellä asenteella, joko yhteistyössä tai työrauhan toisilleen antaen. Käy opastamassa hitaimpia, anna sitä ennen nopeimmille lisätyötä.

Motivoi haluttomat, hillitse levottomat. Muista huumori, ole kärsivällinen. Pidä yllä myönteistä vuorovaikutusta tasapuolisesti ryhmä- ja yksilötasolla. Arvioi oppitunnin päätteeksi, miten tavoite toteutui, miten korjaat ja säädät eri tekijöitä tavoitteeseen päästäksesi. Arvioi oppilaan oppimista, rohkaise häntä itsearviointiin, arvioi itse omaa työtäsi. Teepä se, ap. Tunti toisensa jälkeen, päivä toisensa jälkeen. Niin, ja palavereita piisaa, niin kuin joka työssä. Tule sitten uudestaan kertomaan käsityksesi opettajan työstä.

Tee tämä ylläoleva kuten minä tänään, kahdeksan kertaa päivän aikana. Välissä on ollut kaksi välituntivalvontaa, jolloin ajoin kiroilevia teinejä pakkaseen seisomaan sekä yksi 10min tauko, jolloin kävin vessassa, selvitin yhden oppilasriidan, kuuntelin kolleegan valitusta valvontaluokkani oppilaiden huonosta käytöksestä ja avasin yhden jumittuneen oppilaskaapin.

Työpäivän jälkeen sitten pohdit ja teet innokaasti vielä näitä asioita:

Minun työni sisältää tietojen ja taitojen välittittämisen lisäksi seuraavaa:

-Vuosisuunnittelu

-Tuntisuunnittelu

-Materiaalihankinnat (ajankohtaisuus, lasten kokoemusmaailman läheisyys, oppilaista nousevat kiinnostuksen kohteet)

-Eheyttäminen, oppiainerajat ylittävä ilmiöpohjainen oppiminen (uuden opsin tuomat muutokset)

-Oppilaiden ryhmäyttäminen (lapsille turvallinen ja hyvä ympäristö)

-Ylös- ja alaspäin eriyttäminen

-Erilaiset muutostyö- ja yhteistyöryhmät

-Moniammatillinen yhteistyö

-Koulun ja kodin välinen yhteistyö

-Edistymisen seuraaminen ja arviointi

-Muutos- ja nivelvaiheissa tukeminen

-Kokeiden teko ja tarkistaminen

-Kiusaamisen (ja rasismin) vastainen työ

-Työrauhan ylläpito

Jnejne... Joskus rankkaa, joskus helppoa, mutta huomattavasti monipuolisempaa kuin vain "opettaminen"=tiedon siirto

Että tosissaanko olet sitä mieltä, että opettajan homma on helpoin ammatti mitä löytyy? 

Mitä omaan normipäivääsi kuuluu? Voisimme vertailla.

Vierailija kirjoitti:

Jospa opettajat pantaisiin joskus ns. asiantuntijatyöhön yhdeksi vuodeksi eli:

- olet perillä alan viimeisimmästä tiedosta

- olet idearikas/kehittämis/kehittymiskykyinen

- pystyt myymään työsi/työryhmäsi työn asiakkaalle

- pysyt aikataulussa ja budjetissa (tarkoittaa yli 40 tunnin työviikkoja "peruspalkalla")

- siedät luonnehäiriöisiä  tai muuten hankalia asiakkaita muutenkin stressaavissa tilanteissa (esim. ongelmat projektin suorittamisessa tms.) ja tulostavoitteita vahtivia esimiehiä

mm. noita - niin tervetuloa kokeilemaan - veikkaan, että koulutyö on melkoista lomailua tämän jälkeen.

Oppilaiden häiriökäyttäytyminen kertoo kyllä osaltaan opettajan kyvyttömyydestä. Turha sitä on työn vaatimuksia syyllistää siitä jos ei itse osaa.

Kyllä vaan - tuttavapiirissä on sekä opettajia että asiantuntijatyössä olevia.

ÖÖ.. kyllä opettajan työ ainakin isompien nuorten kanssa on just asiantuntijatyötä joka sisältää ihan tota kaikkea jota luettelit.

- Totta kai opettajan pitää olla perillä opettamastaan ja kehittyä siinä koko ajan.

- Minä ainakin teen kaikki opetusmateriaalini ihan itse. Ja keksin koko ajan uusia tapoja toimia.

- Yritäpäs vaan itse myydä se ideasi haluttomalle teinille.

- Opettajan työssä on jatkuva kilpajuoksu sen aikataulun kanssa. Eikä 40 tuntia työtä riitä.

- Mistä sä luulet että ne luonnehäiriöiset ja hankalat yhtäkkiä ilmaantuu sinne aikuisten maailmaan? Opettajalla on luonnehäiriöisten lasten lisäksi bonuksena niitten vielä pahemmat vanhemmat.

- Pitäiskö sun kyvyttömyyttäsi syyttää siitä jos sulla on joku hankala asiakas nenän edessä?

Vierailija kirjoitti:

Jospa opettajat pantaisiin joskus ns. asiantuntijatyöhön yhdeksi vuodeksi eli:

- olet perillä alan viimeisimmästä tiedosta

- olet idearikas/kehittämis/kehittymiskykyinen

- pystyt myymään työsi/työryhmäsi työn asiakkaalle

- pysyt aikataulussa ja budjetissa (tarkoittaa yli 40 tunnin työviikkoja "peruspalkalla")

- siedät luonnehäiriöisiä  tai muuten hankalia asiakkaita muutenkin stressaavissa tilanteissa (esim. ongelmat projektin suorittamisessa tms.) ja tulostavoitteita vahtivia esimiehiä

mm. noita - niin tervetuloa kokeilemaan - veikkaan, että koulutyö on melkoista lomailua tämän jälkeen.

Oppilaiden häiriökäyttäytyminen kertoo kyllä osaltaan opettajan kyvyttömyydestä. Turha sitä on työn vaatimuksia syyllistää siitä jos ei itse osaa.

Kyllä vaan - tuttavapiirissä on sekä opettajia että asiantuntijatyössä olevia.

Noita asiantuntijoita on kyllä nähty, jotka ovat tulleet liike-elämästä kouluun kuvitellen pääsevänsä helpommalla. Ovat säännöllisesti kaikonneet ensimmäisen vuoden jälkeen, kun ovat huomanneet, että ei se opettaminen olekaan niin helppoa ja kevyttä puuhaa.

Parkkipaikka perjantai-iltapäivisin on aika hyvä indikaattori...

Vierailija kirjoitti:

Jospa opettajat pantaisiin joskus ns. asiantuntijatyöhön yhdeksi vuodeksi eli:

- olet perillä alan viimeisimmästä tiedosta

- olet idearikas/kehittämis/kehittymiskykyinen

- pystyt myymään työsi/työryhmäsi työn asiakkaalle

- pysyt aikataulussa ja budjetissa (tarkoittaa yli 40 tunnin työviikkoja "peruspalkalla")

- siedät luonnehäiriöisiä  tai muuten hankalia asiakkaita muutenkin stressaavissa tilanteissa (esim. ongelmat projektin suorittamisessa tms.) ja tulostavoitteita vahtivia esimiehiä

mm. noita - niin tervetuloa kokeilemaan - veikkaan, että koulutyö on melkoista lomailua tämän jälkeen.

Oppilaiden häiriökäyttäytyminen kertoo kyllä osaltaan opettajan kyvyttömyydestä. Turha sitä on työn vaatimuksia syyllistää siitä jos ei itse osaa.

Kyllä vaan - tuttavapiirissä on sekä opettajia että asiantuntijatyössä olevia.

Mitähän noista ei opettaja tarvitse? Luuletko, että luonnontieteitä tai tietotekniikkaa voi opettaa seuraamatta aikaansa?

Ettei opetuksessa tarvitse ideoita/kehittyä? Ettei tulevissa ikäpolvesta ole lainkaan luonnehäiriöisiä, eikä luonnehäiriöisillä ole lapsia?

Sinulla taitaa olla hyvin outo kuva opetustyöstä, koska minusta siinä nimenomaan tarvitaan noita luettelemiasi asioita. Eikä 40 tuntia viikossa useinkaan riitä, jos opettaja haluaa tehdä työnsä hyvin.

Minä en kyllä valita työni raskautta. Minusta se on kivaa. Haastavaa, mutta kivaa. Juuri haastavuus ja vaihtelu tekevät työstä mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Parkkipaikka perjantai-iltapäivisin on aika hyvä indikaattori...

Minusta parempi indikaattori on ne koko viikonlopun yli jatkuvat wilmakedkusteluketjut, missä opettajien kesken pohditaan työasioita. Kun jokainen tahollaan suunnittelee tulevaa viikkoa tai tarkastaa kokeita edelliseltä viikolta, ja neuvotellaan yhdessä pisteytystä.

Jos joku luulee, että työtä nykymaailmassa tehdään parkkipaikalla, on muutenkin hieman ajastaan jäljessä.

Vierailija kirjoitti:

Jospa opettajat pantaisiin joskus ns. asiantuntijatyöhön yhdeksi vuodeksi eli:

- olet perillä alan viimeisimmästä tiedosta

- olet idearikas/kehittämis/kehittymiskykyinen

- pystyt myymään työsi/työryhmäsi työn asiakkaalle

- pysyt aikataulussa ja budjetissa (tarkoittaa yli 40 tunnin työviikkoja "peruspalkalla")

- siedät luonnehäiriöisiä  tai muuten hankalia asiakkaita muutenkin stressaavissa tilanteissa (esim. ongelmat projektin suorittamisessa tms.) ja tulostavoitteita vahtivia esimiehiä

mm. noita - niin tervetuloa kokeilemaan - veikkaan, että koulutyö on melkoista lomailua tämän jälkeen.

Oppilaiden häiriökäyttäytyminen kertoo kyllä osaltaan opettajan kyvyttömyydestä. Turha sitä on työn vaatimuksia syyllistää siitä jos ei itse osaa.

Kyllä vaan - tuttavapiirissä on sekä opettajia että asiantuntijatyössä olevia.

Tätähän ne opettajat koko ajan tekevät. Ovat perillä alansa viimeisimmästä tiedosta, ovat idearikkaita ja kehittämis- ja kehittymiskykyisiä, pysyvät minuuttiaikataulussa, myyvät asiansa päivittäin uhitteleville ja epämotivoituneille murrosikäisille, joita se asia ei voisi vähempää kiinnostaa, sietävät luonnehäiriöisiä ja muuten hankalia asiakkaita stressaavissa tilanteissa ja tulostavoitteita vahtivia esimiehiä. Sen lisäksi sitten on vielä niiden asiakkaiden vanhemmat sekä asiakkaiden väliset riidat sekä heidän itsetuntojensa ja epävakaan sielunelämänsä vahvistaminen.

Asiantuntijatyö kuulostaa niin helpolta toimistohommalta tämän rinnalla. Kun voisikin joskus keskittyä siihen asiaan.

Lomille lomps, sanoi lehtori, joka toinen kuukausi.

Ammatinvalintakysymys ap, siitä vaan hakeutumaan koulutukseen!

Olen amiksen opettaja. Raskainta on täydet 8h päivät. Vaikka 2 x 4 ryhmää. Innostavuus. Pitää itse olla kokoajan skarppina. Innostunut

Niitä on aina välillä viisi päivää viikossa. Silti pitää tehdä muutakin. Joskus on myös työssäoppimusen ohjausta tällaisina viikkoina. Työtä ei vaan pysty tekemään kunnola

Itse pärjään kyllä teinien kanssa ja saan heihin kontaktin