Lue keskustelun säännöt.
Jennin, 16, ura uhkaa katketa: Kelalta ei tukea
23.10.2017 |
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710162200463732_u0.shtml
Kaupassa hän joutuu miettimään hyvin tarkkaan, mitä voi ostaa...Tervetuloa aikuisuuteen!
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710162200463732_u0.shtml
Kaupassa hän joutuu miettimään hyvin tarkkaan, mitä voi ostaa...Tervetuloa aikuisuuteen!
Niin, aikuinenhan saisi tuossa tilanteessa opintotukea ja asumistukea, töitäkin helpommin kuin 16v.
Ja 16-vuotiaan elatusvelvollisuus on vanhemmilla. Yksinkertaista, eikö?
Jossain elämän vaiheessa ne haaveet kaatuu ja tulee eteen se todellisuus ja urheilun sijaan on opiskeltava se ammatti johon on varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jennin, 16, ura uhkaa katketa: Kelalta ei tukea"
Ura? Mikä ura? Voidaanko lukio-opiskelusta puhua urana?
Vierailija kirjoitti:
"Jennin, 16, ura uhkaa katketa: Kelalta ei tukea"
Ura? Mikä ura? Voidaanko lukio-opiskelusta puhua urana?
Ura ykkösdivisioonan koripallon pelaajana. Kuinka moni teistä av-mammoista pitää lapsen harrasteuraa niin tärkeänä, että se jo uhkaa koulunkin käyntiä?
Vanhemmat on hyvä vaan ja ottavat itse vastuunsa omista arvovalinnoistaan.
Urheiluharrastus on kyllä ihan hyvä harrastus ja siinä oppii paljon sellaista, mistä on hyötyä muussakin elämässä. Ja urheilulukiossa sille täysipainoiselle urheiluharrastukselle on tilaa ja hyvät mahdollisuudet. Voi urheilla täysillä ja silti saada sen lukion suoritettua. Usein ne opinnot toki venyvät neljään vuoteen, mutta lukion jälkeen voi jatkaa sitten muihin opintoihin. Pojilla on mahdollisuus saada urheilustipendi USA:n yliopistoihin, mutta en tiedä miten hyvin tämä pelittää, jos onkin tyttö. Tuo urheilustipendi on kuitenkin jees, vaikkei sitten tulisi värvättyäkään ammattilaiseksi. Stipendiin saattaa sisältyä ilmainen opiskelu ja myös ylläpito, siinä tulee suoritettua Bachelor-tason tutkinto ja samalla pääsee urheilemaan todella kovalla tasolla.
Sitä hieman ihmettelen, että tyttö on muuttanut jonnekin "pienemmälle" paikkakunnalle koripallolukioon. Jos kerran tähtäin on niin korkealla, miksei mennyt Mäkelänrinteen urheilulukioon? Eikö se nyt ole kuitenkin Suomessa se koriksen ykköslukio, josta noustaan USA:n yliopistoihin ja jopa NBA:han, kuten Lauri Markkanen.
Ja ilman muuta tuo majoitus pitäisi järjestyä koripalloverkostojen kautta, ei Kelan tuella. Olisi paljon parempi että tyttö saisi asua jossain perheessä. Yksin asuminen tuossa tilanteessa kun on uudella paikkakunnalla ja uudessa koulussa ei varmasti ole herkkua. Koulupäivät treeneineen ovat todella pitkiä ja väsyttäviä. Siinä pitäisi sitten jaksaa vielä itsenäisesti hoitaa ruuanlaitto ja pyykinpesu (jota urheilijalla on paljon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni lähti aikoinaan Sveitsiin urheilemaan ekan lukio vuoden jälkeen. Seura hoiti koulut, asumiset, työpaikat, jne sikäläisen seuran kanssa. Nyt pitäisi heittää palloa tämän tytön seuralle, jos niitä eväitä kansainväliseen uraan on.
Mun tyttö aikoo ammattiviulistiksi, pitäisi saada tarpeeksi hyvä, (lue mahdollisimman kallis) viulu kuitenkin minimissään 10000e. Kai Kela tukee viulun hankintaa. Muusikkona on kuitenkin paremmat uramahdollisuudet Suomessa kuin naiskoripalloilijana. Ei kai meidän vanhempien tarvitse sitä viulua ihan omista rahoistamme kustantaa, tai ottaa pankista lainaa!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina ei saa, mitä haluaa. Ei edes se aikuinen työssäkäyvä ihminen.
Jennin olisi pitänyt mennä lähilukioon ja asua vanhempiensa nurkissa, jos ei kerran ole varaa muuhun. Ilmeisesti rahat riittävät kuitenkin kurssikirjoihin.
Vierailija kirjoitti:
No hei. Me asutaan Piilaaksossa. Poika kyllä pelaa mutta Kela tuskin maksaa tänne asti mitään. Siitäkään huolimatta että mieheni kanssa ehdimme kumpikin maksaa yli 10 vuotta veroja Suomessa kalleimman veroluokan mukaan:) Voisimmeko periä takaisin jonkun verran Suomen valtiolta kun emme ole kuitenkaan itse koskaan olleet hyötymässä siitä kuinka hyviä veronmaksajia olimme? Lapsetkin tehty ja koulutettu ulkomailla.
Et siis koskaan ole Suomessa käynyt julkisella puolella lääkärissä, käynyt kouluja, käyttänyt kirjaston palveluita tai tieverkostoa, saanut itse lapsilisää (nehän on nimenomaan tarkoitettu lapselle) ja niin edelleen? Järki käteen hei. Ihan jokainen ihminen Suonessa hyötyy verovaroista jollain tavalla jossain vaiheessa elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kantsis tuon tytön vasn ahkerasti lähteä kyselemään töitä, vaikka keikkatöitä, ne hänen aikatauluihinsa parhaiten taitaisi sopiakin.
Rankkaa juu, mutta jos on kyse unelmasta, niin lyhyen aikaa jaksaaka vieläpä nuorena, tehdä kaikki mahdollinen tulevaisuutensa ja unelmiensa eteen. Kyllä se siitä helpottaa viimeistään ku tyttö täyttää 18v
Tervetuloa 60-luvulle, jolloin ei kukaan saanut ilman takauksia opintolainoja tai mitään opintotukea.
Omilla vanhemmilla ei ollut varaa maksaa lukio-opiskelua ja meninn sitten nuorena naimisiin ja iltalukioon 70-luvun alussa, jolloin sai valtion takaamaa opintolainaa ja mies elätti.
Silloin jo keskikoulun käyminen oli monille mahdontonta. Itse olin hyvä oppilas ja sain keskikoulussa aina vapaaoppilaspaikan.
Palataan vaan siihen kadehtittuun aikaan ja nykyinen yläaste maksulliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mun oo ainekaan koskaan tarvinnu miettiä mitä kaupasta ostan. T aikuinen
Koulut käymättä?
Peruskoulusta suoraan töihin. Päivääkään en ole ollut työttömänä sitten 80-luvun lopun. Olen paiskinut täyttä hönkää työtä samalla kun työpaikoilla lähes kaikki muut kokeneemmat ja koulutetummat ovat joutuneet kortistoon.
Peruskoulun jälkeinen kouluttamattomuus tulee jotenkin ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei. Me asutaan Piilaaksossa. Poika kyllä pelaa mutta Kela tuskin maksaa tänne asti mitään. Siitäkään huolimatta että mieheni kanssa ehdimme kumpikin maksaa yli 10 vuotta veroja Suomessa kalleimman veroluokan mukaan:) Voisimmeko periä takaisin jonkun verran Suomen valtiolta kun emme ole kuitenkaan itse koskaan olleet hyötymässä siitä kuinka hyviä veronmaksajia olimme? Lapsetkin tehty ja koulutettu ulkomailla.
Et siis koskaan ole Suomessa käynyt julkisella puolella lääkärissä, käynyt kouluja, käyttänyt kirjaston palveluita tai tieverkostoa, saanut itse lapsilisää (nehän on nimenomaan tarkoitettu lapselle) ja niin edelleen? Järki käteen hei. Ihan jokainen ihminen Suonessa hyötyy verovaroista jollain tavalla jossain vaiheessa elämäänsä.
Jätehuoltokin on järjestetty verovaroin. Sitä pitää itsestäänselvänä mutta jos matkustaa maahan jossa sellaista ei ole silmät avautuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei. Me asutaan Piilaaksossa. Poika kyllä pelaa mutta Kela tuskin maksaa tänne asti mitään. Siitäkään huolimatta että mieheni kanssa ehdimme kumpikin maksaa yli 10 vuotta veroja Suomessa kalleimman veroluokan mukaan:) Voisimmeko periä takaisin jonkun verran Suomen valtiolta kun emme ole kuitenkaan itse koskaan olleet hyötymässä siitä kuinka hyviä veronmaksajia olimme? Lapsetkin tehty ja koulutettu ulkomailla.
Et siis koskaan ole Suomessa käynyt julkisella puolella lääkärissä, käynyt kouluja, käyttänyt kirjaston palveluita tai tieverkostoa, saanut itse lapsilisää (nehän on nimenomaan tarkoitettu lapselle) ja niin edelleen? Järki käteen hei. Ihan jokainen ihminen Suonessa hyötyy verovaroista jollain tavalla jossain vaiheessa elämäänsä.
Olen eri henkilö, kuin hän jolle vastasit, mutta sanoisin, että erittäin hyvin huomioitu, että verovaroilla on valtavasti käyttökohteita ja niiden pitää riittää kaikkeen mainitsemaasi ja paljon enempään, jotta yhteiskunta toimii.
Miksi siis joku olettaa, että hän ja hänen lapsensa ovat yhteiskunnalle niin tärkeitä uniikkeja lumihiutaleita, että juuri he ansaitsevat jotain paljon enemmän, kuin mihin varojen on laskettu jotakuinkin riittävän.
Eivätkä kerättävät verovarat edes tällä hetkelläkään riitä, sillä Suomen talous velkaantuu jatkuvasti lisää, koska yhteiskunnalla on jo nyt huomattavasti enemmän näitä erilaisia menoja kuin niitä verotuloja.
Yhteiskunnan tukia itselleen ilman mitään omaa panostaan vaativien kansalaisten määräkin tuntuu jatkuvasti vaan lisääntyvän, ja vaatimukset kasvavat sitä mukaa mitä vähemmän minkään saavutetun eteen itse on totuttu tekemään työtä.
Ikävä tilanne, eikä ihan ansaitsisi tänne kirjoitettuja kommentteja. Toisaalta aika vaikea tehdä myöskään sellaista linjausta, että koripalloharrastuksen takia pitäisi erityisesti saada yhteiskunnan tukia.
Ehkä tällaisia varten pitäisi olla jotain stipendejä tai muuta hyväntekeväisyyttä? Vaikka seuralla ei olisikaan varaa maksaa palkkaa, niin paria lahjakkuutta voisi tukea silti rahallisesti keräysvaroin?
Vaikea tilanne, pitäisi saada tukiaisia.
Kuinka todennäköistä on Suomessa elättää itsensä naiskoripalloilijana, vai onko kyse enemmänkin harrastuksesta, kuin ammattiin kouluttautumisusta ja uran luomisesta?
Itsekin jouduin menemään siihen lähilukioon, kun en olisi rahallisesti varmaankaan pärjännyt muualla, kun olisi vuokrakin pitänyt maksaa. Oli kyllä ikävä tilanne ja olen sitä monta kertaa katunut, että olisi vaan pitänyt lähteä ja yrittää pärjätä. Voisi olla mukavampia muistoja niiltä ajoilta. Jennin takia myös harmittaa sillä hänellä oli vielä hyvä syy lähteä muualle, kun harrastaa koripalloa. Itse olisin lähtenyt muuten vain ilman mitään harrastuksellista syytä. Toivon, että hänellä asiat järjestyvät, koska varmasti on sitten intoa käydä koulu hyvin ja hänestä voi tulla vielä todella hyvä urheilija. Tuntuu, että Suomessa on nämä tukiasiatkin ihan sekaisin. Toiset saa liikaa ja toiset ei mitään. Samaten aina saa olla raha kourassa, eikä koulu tai seurakaan anna apua. Toivottavasti asiat järjestyvät. Minulle ainakin tulisi todella surullinen olo jos kuulisin, että hän joutui keskeyttämään. Sillä voi olla huonoja vaikutuksia tulevaisuuteen ja hän on varmasti sellainen "avustuskohde" joka todella kävisi koulunsa hyvin ja voisi menestyäkin urheilijana. Eli rahat eivät menisi "hukkaan".
Samassa tilanteessa oli isänikin nuorena 70-luvulla eli hänkin joutui uransa urheilijana lopettamaan, vaikka olisi päässyt parempaan joukkueeseen mukaan. Silloinkaan seura ei ollut valmis avustamaan eli näköjään sama tilanne vielä vuosikymmenien jälkeenkin. Isälle tämä oli kova paikka ja vieläkin muistuu hänen mieleensä. Samalla hän on myös surullinen minun puolestani, kun ei ole pystynyt tarjoamaan minulla mitään "varakasta" elämää ja olemme olleet köyhiä. Toisaalta tiedän, että vanhempani ovat yrittäneet parhaansa, vaikka vaikeaa meillä on välillä ollut. Tällaisia ajatuksia tuli mieleen.
Kaffepulla kirjoitti:
Ihmettelen myös, miten nuo vanhemmat tuolla tavalla nostavat kädet pystyyn ja toteavat ettei ole varaa. Jos perheen yhteenlasketut tulot on 61 000 vuodessa, niin eihän tuo edes ole mitenkään erityisen vähän.
Tai sitten vanhemmat olisivat voineet vaan todeta, että Jenni ei nyt muuta kotoa. Miksi päästää tyttö tilanteeseen, jossa on pulassa, ja sitten valitella, että voivoi kun me ei nyt voida sua auttaa?
Jutussahan lukee että äidin tulot ovat puolta pienemmät kuin 2015, jonka mukaan tulot katsottiin ja jolloin hän teki kahta tai kolmea työtä työtä.
No, kun Jenni haluuu