Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen nainen asuu kotona
22.10.2017 |
Onko ok että 26v nainen asuu vanhemmillaan vieläkin? Käy normaalisti töissä ja ulkona kavereiden kanssa. Harrastuksiakin on. Mielestäni hiukan outoa... Vanhemmat asuvat vuokralla ja nainen asuu nurkissa.
Kommentit (48)
Tunsin ennen suurinpiirtein samanikäisen naisen, joka asui vanhempiensa luona. Muutti kuitenkin ennen kolmekymppisiään kunnan sossuluukkuun. Oli hieman hidas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisätäkseni vielä että siskoni on asunut koko ikänsä vanhemmilla eikä puhettakaan että omilleen muuttaisi. Mietin vain että mitä sitten kun vahvemmat muuttaa vanhainkotiin muuttaako sisko mukana myös? Vanhempani eivät ota muuta kantaa kuin sen että ketään ei pitäisi heittää ulos kotoaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien pitäisi muuttaa vanhempien luota 19-vuotiaina ja alkaa nostaa vuokratukea. Eikö niin?
Aika harva kun pystyy vielä silloin omaa kämppää ostamaan. Vuokran maksu edellyttää, että on riittävät työtulot.
Jos saa työttömyyspäivärahaa, on yhteiskunnan elätti, asuipa sitten vanhempiensa luona tai ei.
Vaikka ne rahat tulisi sossulta tms, kyllä yksin asuessa itsenäistyy ja on pakko ottaa vastuuta elämästä eri lailla. Vielä jos vanhemmat eivät joka kk laittele satasia tilille, oppii vähän rahankäyttöäkin.
Kyllä on yliopisto-opetuksen taso laskenut, herra 6. Jos olisit poikani, olisin heittänyt sinut pellolle jo varhain, sillä tuollaista kielenkäyttöä en suvaitse. Häpeä, jos osaat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisätäkseni vielä että siskoni on asunut koko ikänsä vanhemmilla eikä puhettakaan että omilleen muuttaisi. Mietin vain että mitä sitten kun vahvemmat muuttaa vanhainkotiin muuttaako sisko mukana myös? Vanhempani eivät ota muuta kantaa kuin sen että ketään ei pitäisi heittää ulos kotoaan.
Ap
Ongelma on siis sisarkateus.
Sinuna kysyisin asiaa vanhemmiltani. Miksi siskoni saa asua luonanne ilmaiseksi, mutta minä en?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkevä likka. Rahaa säästyy.
Niin... peräkammarintyttö-käsitettä kun ei ole olemassa.
vanhapiika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap, Oot siis kateellinen kun siskosi saa asua ilmaiseksi ja sä et. Tai sitten on niin että siskollasi on ne rahat säästössä sulla ei. Saat kaiken sossusta, mutta et silti oo tyytyväinen. Muuta takas kotio niin saat mielenrauhan. En jaksa uskoa että vanhempasi nyt kieltävät sua kotona asumasta jos noin kade oot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vähän ärsyttää kun kyse on siskostani joka on vanhempi minua. Ei osallistu asumiskustannuksiin millään tavalla ja säästössä hänellä on 30t kun itse käyn työssä ja maksan vuokrat ja asumisen itse. Ihmettelen vaan että onko tuollainen normaalia lusmuillq vanhempien nurkissa eikä kykene itsenäistymään. Muutenkin siskoni on itsekäs ja ostelee vaan uusia vaatteita kokoajan.
Ap
Niin eli olet kateellinen siskolle, joka on päättänyt asua lapsuudenkodissa, kunnes saa säästöön asuntoa (tms. isompaa hankintaa) varten rahaa? Itse asustelet vuokralla ja säästöön ei jää mitään? Tuo keskustelu tästä "epätasa-arvoisesta" kohtelusta pitäisi käydä vanhempiesi kanssa, eikä olla katkera siskolle. Ehkä vanhemmat olisivat suostuneet samanlaiseen ratkaisuun sinunkin kanssa, jos olisit sitä ehdottanut. Mutta halusitko sitä edes? Olisitko ollut valmis asumaan vielä vanhempiesi luona ja elämään heidän ehdoillaan, jotta olisit voinut säästää rahaa? Vai oliko oma koti ja itsenäisyys säästämistä tärkeämpää? Jos näin, niin sinähän olet omat valintasi tehnyt ja elät sen mukaista elämää. Sisko teki taas omat valintansa ja elää sen näköistä arkea tällä hetkellä. Molemmissa ratkaisuissa on puolensa, mutta myös haittansa.
Nynnyjä kirjoitti:
Vittu, ei tuon ikäinen voi enää asua vanhemmillaan. Minä lähdin 19-vuotiaana armeijaan ja sieltä yliopistoon enkä lapsuudenkodissani ole sen jälkeen kuin vieraillut. Kaikenlaisia nynnyjä sitä onkin.
Entä sitten ? Armeijassa olevista kavereistahan suurin osa asuu siinä vaiheessa 'lapsuudenkodissaan', ja tulee sinne aina lomillaan. Mahdollisuus hankkia oma se ensimmäinen oma asuntonsa viivästyy juuri sen takia nuorilta miehiltä, KOSKA joutuvat vieläkin täällä puolustuspolitiikan antiikkimaassa menemään palvelukseen, eli suorittamaan pakollista asevelvollisuuttaan.
Se opiskeluaikojen asuminen on sekin aika tilapäisluonteista, joten kyllä toisella paikkakunnalla opiskelevakin todennäköisesti pitää vielä sitä omaa huonettaan siellä vanhempiensa asunnon yhteydessä kuitenkin enemmän kotinaan , kuin sitä jotain solu-tai kimppakämppää jossain, esim. H:gin paikallisliikenneratayhteyden päässä sijaisevassa lähiössä.
Muutenkin minusta tuo 'lapsuudenkoti' on nykyisin jo vähän sellainen leimaava sana.
Onhan (jo asumisen hinnoista ja kustannuksistakin johtuen ) nykyisin melko luonnollista, että esim. ne vielä teini-ikäiset lukiolaiset asuvat vanhempiensa kotona, mutta yleensä omassa huoneessaan toki ja heillähän on silti myös oma elämänsä, mahdollisesti seurustelukumppaninsa, harrastuksensa ja omat menonsa jo kavereittensa kanssa.
Eli eihän heidänkään kohdallaan sentään ole kysymys enää mistään kotona asuvista pikkulapsista, tai leikki-ikäisistä kotonaan.
On muuten myös niitä omakotiasujiakin ( kaikki eivät siis sentään asu kerrostaloissa)
Jos kyseessä sellaisen omistajana on esim. leskeksi jäänyt, tai eronnut naisihminen , niin hänellä saattaa olla hyvinkin paljon apua ja taloudellista tukeakin vaikka esim. kahdesta talossa asuvasta pojastaan, jotka käyvät työssä ja hankkivat normaaliin tapaan kuin muutkin ja jopa suorastaan mahdollistavat äidilleen sen,että tämä voi vielä ikääntyessäänkin asua rakastamassaan omakotitalossa (jonka on itsekin saattanut periä vanhemmiltaan.)
Talossa, joissa yleensä on ylä- ja alakerta, joten kummankin asukkaat voivat (kohtuullisesti toisensa huomioonottaen) elää kumpikin myös sitä omaa itsenäistä elämäänsä.
Eli jonkun aivan ulkopuolisen leimaava ja niputtava toteamus "hän(-hän) elää vielä lapsuudenkodissaan...", on kyllä lievästi sanottuna aika ahtaaseen käsitykseen ihmisten asumismuodoista (ja -järjestelyistä) perustuva.
Ikäänkuin tässä asiassa ei olisi kuin kaksi, toisensa ehdottoman jyrkästi poissulkevaa vaihtoehtoa.
Vaihtoehtojen moninaisuus unohtuu ja tuosta toteamuksesta tulee vain ihmisten sosiaalisen niputtamisen leima.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on näitä pullamössö lapsia, joita ei ole opetettu omillaan pärjäämään.
Huokaus kirjoitti:
Tämä on näitä pullamössö lapsia, joita ei ole opetettu omillaan pärjäämään.
Itse puolestasi taidat lukeutua niihin, jotka eivät osaa keskustella, mutta osaavat kyllä nimitellä ja leimata ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minusta olisi jotenkin mukavaa jos olisin vaikka ikääntyvä rouva omakotitalossa että lapsi/lapset asuisivat kanssani. Ja jos asuisin vaikka lasten isän kanssa +aikuiset lapset niin olisi enemmän käsiä auttamassa eikä tuntuisi siltä että lapset lähtivät "maailmalle". Arvostan perhettä ja perhekeskeisyyttä. Mikäs sen parempaa kun jo aikuistuneet lapset kotosalla ei tarvitse enää perään katsoa mutta kiva olla yhdessä kuitenkin.
Edelleen olen aina ollut työssä en ole kertaakaan sossun asiakkaana. Mikä on vaikea ymmärtää? Etsin vain vertaistukea ja vastauksia jos jollain muulla on ollut sama tilanne. Kysyin äidiltäni asiaa ja tiuskaisi vain että hän on eri asia kun minä. Siskoni vain hyväksikäyttää vanhempiani eikä ole kiitollinen mistään mitä hän saa muilta. Siskoni myös haukkuu vanhempiani minkä ehtii kaikille ja aiheuttaa riitoja ihmisten välille koska nauttii siitä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkevä likka. Rahaa säästyy.
Niin... peräkammarintyttö-käsitettä kun ei ole olemassa.
vanhapiika
Vanhapiika voi asua kyllä omillaankin...
Vierailija kirjoitti:
Edelleen olen aina ollut työssä en ole kertaakaan sossun asiakkaana. Mikä on vaikea ymmärtää? Etsin vain vertaistukea ja vastauksia jos jollain muulla on ollut sama tilanne. Kysyin äidiltäni asiaa ja tiuskaisi vain että hän on eri asia kun minä. Siskoni vain hyväksikäyttää vanhempiani eikä ole kiitollinen mistään mitä hän saa muilta. Siskoni myös haukkuu vanhempiani minkä ehtii kaikille ja aiheuttaa riitoja ihmisten välille koska nauttii siitä.
Ap
Jotenkin vaikea uskoa, ettetkö olisi saanut jäädä lapsuudenkotiisi asumaan halutessasi? Toisaalta, jos sinulla on noin huonot välit siskosi ja äitisi kanssa, en ihmettele, että halusit muuttaa pois. Toisaalta, se ei liity siihen, että siskosi pystyy asumaan kotona. Eikä siskosi ilkeämielisyytensä siihen, asuuko hän vanhempiensa luona vai ei...
Mä olen 24v ja asun vanhemmillani. Todettiin yhdessä tuumin, että hittoako sitä maksamaan vuokraa vieraiden pussiin, kun voi säästää saman omaan asuntoon. Käyn töissä ja säästän paljon nopeammin kuin jos olisin vuokralla.
Toki auttelen tilan töissä minkä omalta duunilta joudan ja hoidan toisinaan koko paikan viikonlopun yli jotta vanhemmat pääsee helpommin reissuun :)
Ei vain 'joko/tai'... kirjoitti:
Nynnyjä kirjoitti:
Vittu, ei tuon ikäinen voi enää asua vanhemmillaan. Minä lähdin 19-vuotiaana armeijaan ja sieltä yliopistoon enkä lapsuudenkodissani ole sen jälkeen kuin vieraillut. Kaikenlaisia nynnyjä sitä onkin.
Entä sitten ? Armeijassa olevista kavereistahan suurin osa asuu siinä vaiheessa 'lapsuudenkodissaan', ja tulee sinne aina lomillaan. Mahdollisuus hankkia oma se ensimmäinen oma asuntonsa viivästyy juuri sen takia nuorilta miehiltä, KOSKA joutuvat vieläkin täällä puolustuspolitiikan antiikkimaassa menemään palvelukseen, eli suorittamaan pakollista asevelvollisuuttaan.
Se opiskeluaikojen asuminen on sekin aika tilapäisluonteista, joten kyllä toisella paikkakunnalla opiskelevakin todennäköisesti pitää vielä sitä omaa huonettaan siellä vanhempiensa asunnon yhteydessä kuitenkin enemmän kotinaan , kuin sitä jotain solu-tai kimppakämppää jossain, esim. H:gin paikallisliikenneratayhteyden päässä sijaisevassa lähiössä.
Muutenkin minusta tuo 'lapsuudenkoti' on nykyisin jo vähän sellainen leimaava sana.
Onhan (jo asumisen hinnoista ja kustannuksistakin johtuen ) nykyisin melko luonnollista, että esim. ne vielä teini-ikäiset lukiolaiset asuvat vanhempiensa kotona, mutta yleensä omassa huoneessaan toki ja heillähän on silti myös oma elämänsä, mahdollisesti seurustelukumppaninsa, harrastuksensa ja omat menonsa jo kavereittensa kanssa.
Eli eihän heidänkään kohdallaan sentään ole kysymys enää mistään kotona asuvista pikkulapsista, tai leikki-ikäisistä kotonaan.
On muuten myös niitä omakotiasujiakin ( kaikki eivät siis sentään asu kerrostaloissa)
Jos kyseessä sellaisen omistajana on esim. leskeksi jäänyt, tai eronnut naisihminen , niin hänellä saattaa olla hyvinkin paljon apua ja taloudellista tukeakin vaikka esim. kahdesta talossa asuvasta pojastaan, jotka käyvät työssä ja hankkivat normaaliin tapaan kuin muutkin ja jopa suorastaan mahdollistavat äidilleen sen,että tämä voi vielä ikääntyessäänkin asua rakastamassaan omakotitalossa (jonka on itsekin saattanut periä vanhemmiltaan.)
Talossa, joissa yleensä on ylä- ja alakerta, joten kummankin asukkaat voivat (kohtuullisesti toisensa huomioonottaen) elää kumpikin myös sitä omaa itsenäistä elämäänsä.
Eli jonkun aivan ulkopuolisen leimaava ja niputtava toteamus "hän(-hän) elää vielä lapsuudenkodissaan...", on kyllä lievästi sanottuna aika ahtaaseen käsitykseen ihmisten asumismuodoista (ja -järjestelyistä) perustuva.
Ikäänkuin tässä asiassa ei olisi kuin kaksi, toisensa ehdottoman jyrkästi poissulkevaa vaihtoehtoa.
Vaihtoehtojen moninaisuus unohtuu ja tuosta toteamuksesta tulee vain ihmisten sosiaalisen niputtamisen leima.
Kylläpä vastauksessasi sekoitit aika paljon eri asioita, mutta yritetään nyt hieman purkaa.
Mitä leimaavaa on "lapsuudenkoti" nimityksessä. Se koti, jossa asui lapsena...? Mielestäni täysin neutraali ilmaus.
Opiskelija-asuminen on toki luonteeltaan tilapäistä, mutta niin voi olla moni muukin asuminen. Mitä tulee siihen omaan huoneeseen lapsuudenkodissa (anteeksi asenteellinen ilmaisu) eiköhän sellainen "museointi" ole tyypillistä lähinnä elokuvissa (lapsuuden baseballräpylä roikkuu seinällä samassa paikassa jne...) Itselläni ainakin huoneeni otettiin muuhun käyttöön jo armeija-aikana, nukuin lomilla olohuoneessa. Samoin vaimollanikin, kun hän muutti pois vanhempiensa luota.
Mitä tulee teini-ikäisten itsenäistymiseen, onhan heillä oma elämänsä vanhempien luona asuessaankin ja varmasti oppivat, tapauksesta riippuen, kotitöiden tekemisestä jne. Se ei kuitenkaan ole sama asia, kuin vaikka siinä soluhuoneessa asuessa, jolloin joutuu todellakin hoitamaan kaiken kotityön ja metatyön itse.
Ja se, että aikuiset lapset palaavat auttamaan ikääntyvää vanhempaansa lapsuudenkotiinsa ei sinänsä liity asiaan.
Ja vielä selvennyksenä, 26-vuotiaan asuminen vanhempien luona on täysin hänen ja vanhempiensa välinen asia. Itse kuitenkin toivoisin, että lapseni osaisi elää jo omillaan 26-vuotiaana, vaikka en häntä pois heittäisikään.
Kyllä se vähän ärsyttää kun kyse on siskostani joka on vanhempi minua. Ei osallistu asumiskustannuksiin millään tavalla ja säästössä hänellä on 30t kun itse käyn työssä ja maksan vuokrat ja asumisen itse. Ihmettelen vaan että onko tuollainen normaalia lusmuillq vanhempien nurkissa eikä kykene itsenäistymään. Muutenkin siskoni on itsekäs ja ostelee vaan uusia vaatteita kokoajan.
Ap