”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

No olipas rumia vaatteita. Ainoa joka oli edes hiukan kiva oli se yksisarvis/sateenkaari -kuosi enkä siitäkään kyllä maksaisi noin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/perhe/art-2000005386768.html

Niin, kyllähän tämä selvästi on enemmänkin status- kuin ekologisuusjuttu. Taitavasti brändätty tuote.

Tuossa nyt ei ole mitään ihmeellistä että löytyy julkkisten päältä. Osa tavallista markkinointiahan on se että näitä lähetetään ilmaiseksi kaikille silmäätekeville ja rukoillaan että kuvia päätyisi julkisuuteen.

Kun aikuisella on kalliit, uudet farkut, hän vähän varoo niitä. Mutta lapsi tahtoo leikkiä lätäkössä ja mennä ympäri asuntoa kontaten. Ei pieni lapsi ymmärrä mitään, että ovatko hänen housunsa maksaneet 6 vai 60 euroa. Arkikäytössä ei varo ja minua pelottaisi, että kalliille vaatteelle sattuu jotain. Juhlavaatteita ei käytetä usein, niin niistäkään en ole valmis maksamaan maltaita. Tärkeää on myös että on helppo puhdistaa ja saa laittaa koneeseen.

Ostan omat vaatteet enimmäkseen kirppikseltä ja kierrätyskeskuksesta kenkiä lukuun ottamatta. Lasten vaatteet voivat käydä nopeasti pieneksi niin voi olla että edellinen omistaja ei ole ehtinyt käyttää niitä pitkään. Ostan käytettyä kun ekologisuus on tärkeä mutta budjetti on pieni. Kun mm. vaatteista säästyy rahaa voidaan viedä lapsia eri paikkoihin tai kokeilemaan uutta harrastusta. Lasten jutut on minulle tärkeitä vaikka en pienistä tuloista pysty maksamaan lapsen paidasta 40 euroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kunnioitan ja kannustan firman perustajaa, koska hän on tehnyt omasta intohimostaan menestyvän yrityksen ja on selkeästi älykäs ihminen. En kuitenkaan jaa hänen mielipiteitään. En haluaisi että lapseni olisivat minuuteni jatke, koska he ovat omia pieniä ihmisiään joilla on oma minuus ja tahto. En myöskään halua lasteni pukeutumisen kautta viestiä itsestäni, koska voin tehdä sen itse omalla pukeutumisellani ja omalla äänelläni.

Tiedätkö, jokaisella kulutusvalinnallasi viestit ulkopuoliselle joka tapauksessa jotakin. Parivuotias ei vielä itse vaatteitaan valitse, joten hän on täysin vanhempien päätösvallan alla. Jokuhan se periaate on, jolla lapsesi vaatteet valitset. Jos ostat aina alesta edellisvuoden malliston vaatteen, on tämäkin sinun arvomaailmastasi viestimistä, samoin jos lapsi kulkee serkun vanhoissa haalareissa. Myös muodikkaiden merkkien käyttämättä jättäminen on kannanotto ja ideologinen valinta.

Jotkut vaatteet on oltava. Jos ei ole varaa muuhun kuin alevaatteisiin, se on pakko, ei kannanotto. Jos ostaa aletuotteita vaikka olisi varaa muuhun, se voi olla kannanotto, mutta aina se ei ole. Jotkut ostaa kirpparilta pakon edessä, toiset oman valintansa tahdosta.

Voin vaan kuvitella miten ensi vuonna tiiraillaan Niinistö-Haukion jälkikasvun vaatteita ja rättifirmat kilvan yrittävät saada lapsirukkaa mannekiinikseen.

Surullista kuinka hän alistaa viattomat lapset egoististen aikuisten kulutusyhteiskunnan maskoteiksi :(

Enää ei ole samantekevää millaisissa vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa...

Aha. Jaahas.

Mutta vanhempi voi edelleen kulkea vaikka mustaraitapyjamassa , samantyylisessä kun Marjutilla jutun kuvassa?

Vierailija kirjoitti:

Voin vaan kuvitella miten ensi vuonna tiiraillaan Niinistö-Haukion jälkikasvun vaatteita ja rättifirmat kilvan yrittävät saada lapsirukkaa mannekiinikseen.

Jennin ei kauheasti tarvitse lastenvaatteita tai -tarvikkeita ostaa, koska yritykset, kansalaiset ja valtiovierailijat tuovat kaikki, ja vähän ylikin.

Miten toisen päällä olevat vaatteet voi herättää toistuvasti näin paljon tunteita ja vieläpä sitä paheksuntaa? Ja siis vieläpä sen lapsen päällä olevat vaatteet? Mitä sillä on sulle väliä mitä mun lapsella on päällä? Ihan vilpitön kysymys.

Jos se yksi äiti valitsee mielestään söpöä halpaketjusta ja se toinen äiti mielestään söpöä jostakin lastenvaateliikkeestä, niin miksi vain tämä jälkimmäinen pönkittää egoaan ja pukee lapsensa itsensä jatkeeksi?

Tiedän monta "lastenvaatehullua", jotka ostavat kuukausittain läjän söpöjä vaatteita halpaketjuilta, iso osa vaatteista käy päällä kerran jos ollenkaan. Ja vaatteet ostetaan mieluiten uutena, koska ne on liki saman hintaisia kuin kirpparilla. Ja ihan poikkeuksetta nämä äidit paheksuu merkkivaatteiden hintoja (ja siis nyt puhutaan näistä ihan tavismerkeistä, joita edustaa nämä kotimaiset brändit ja hinnat ovat vielä maltillisia) ja merkkivaatteiden ostajia.

Itse ostan uutta, kun vaatteet käy pieneksi. Uutena ja käytettynä. Lapsilla on vaatteita noin viikoksi, eli jokainen arkivaatekappale käy päällä ainakin kerran viikossa. Vaatteet kiertää mahdollisuuksien mukaan sisarukselta toiselle.

Ja sitte se pahin: Ostan niitä merkkejä! Ja tämän perusteellahan voi vetää ainakin nämä johtopäätökset : Olen vähän yksinkertainen, olen ylimielinen, luulen olevani vähän parempi kuin muut, en ajattele muuta kuin vaatteita, käytän kauheasti aikaa ja rahaa vaatteisiin, elän yli varojeni, ostan velaksi, pönkitän egoani, lapsi on minun egoni jatke, lapsi on minun pieni mannekiinini, lapsi ei saa itse päättää, lapsi joutuu varomaan vaatteitaan, lapsi ei saa olla lapsi, saan raivareita likaantuvista vaatteista jne. Ja vain sen takia, että siinä lapsen vaatteessa on se joku merkki, jonka kummallisesti kaikki tunnistavat, vaikka eivät tietenkään ole yhtään kiinnostuneita mistään merkeistä.

Mun lapsella on suunnilleen joka kerta ne samat "merkkivaatteet" päällä kerhossa, mutta niillä toisten äitien lapsilla on melkein joka kerta joku uusi söpöihanuus asukokonaisuus, joka tuli taas ostettua viikonloppuna lindexiltätaijostain, ja joita kuorossa ihastellaan. Mutta niitä minun lapsen 2v vanhoja sisarukselta perittyjä vaatteita katsotaan pitkin nenänvartta, koska niissä on the merkki, mutta sen toisen lapsen vaatteet ovat pelkästään järkipäisen äidin järkiostos, joka ei kyllä mihinkään merkkihömpötykseen lähde.

Ihan oikeasti kun vain lopetettaisiin se toistemme kyräily pelkkien vaatteiden perusteella! Voisi katsoa ja kuunnella sitä lasta ja äitiä siellä vaatteiden sisällä. Itse näin teen, mutta on hieman hankala olla, jos se vastapuoli on tehnyt jo omat päätelmänsä.

Minä tykkää pukea lapseni merkkivaateisiin, mutta myös perus lindexiin. Lapset on kotihoidossa joten "valitettavasti" ei päästä niitä juurikaan esittelemään. Ja miksi kaikki olettaa että kotiäiti on köyhä. Mulla on ainakin isot säästöt ajalta ennen lapsia. Eli ei kaadu talous noihin. Puen lapsen vaateisiin jotka miellyttää silmää. Harmin paikka jos se nyt sattuu olemaan vaikka se teidän halveksima gugguu.

Vierailija kirjoitti:

Minä tykkää pukea lapseni merkkivaateisiin, mutta myös perus lindexiin. Lapset on kotihoidossa joten "valitettavasti" ei päästä niitä juurikaan esittelemään. Ja miksi kaikki olettaa että kotiäiti on köyhä. Mulla on ainakin isot säästöt ajalta ennen lapsia. Eli ei kaadu talous noihin. Puen lapsen vaateisiin jotka miellyttää silmää. Harmin paikka jos se nyt sattuu olemaan vaikka se teidän halveksima gugguu.

Juuri näin!

T. Tuon edellisen vuodatuksen kirjoittaja

Vierailija kirjoitti:

Kuka niitä vaatteita siellä pk:ssa katsoo? Lapset ei toivottavasti vielä ymmärrä. Kiinnostaako hoitajia? Ehtiikö vanhemmat muka miettiä vieraiden lasten vaatemerkkejä, kun tuo/hakee lapsen?

Kamalaa, jos pk olisi joku näyttäytymispaikka.

Oma lapsi pieni ja vielä kotihoidossa, mut kun hoitoon menee, aion katsoa vain, että lapsella on mukavat, puhtaat, ehjät ja sopivankokoiset asialliset vaatteet. Ja jos vain mahdollista, yritän vielä katsoa, että niiden värit sointuvat keskenään...  :)

Ikävä kyllä nykyään lasten vanhemmat iskostavat merkkiuskovaisuuden pikkulapsiin. Oma lapseni joutui vaatteidensa vuoksi kiusatuksia päiväkodissa vaikka hänellä olivat puhtaat, ehjät ja toisiinsa sointuvat ja oman sukupuolensa vaatteet päällä. Häntä kiusattiin koska hänellä ei ollut merkkivaatteita. Pääkiusaaja oli tietenkin brändimamman lapsi.

Väitätte mitä väitätte, niin vaatteet kertoo paljon. Yleensä köyhät vanhemmat haluaa yrittää pukea lapset kuten rikkaat, jottei näitä kiusattaisi. Tutkittua tietoa on, että vanhemmat luopuvat omista tarpeistaan vaikka saadakseen lapsille kalliita vaatteita. Mutta raha menee rahan luo ja kyllähän sitä perheen ulkoasusta ja habituksesta päättelee paljon. Kaikki oudoimpia ovat nämä jotka hokevat, että rahaa on, muttei kiinnosta miltä näytetään. Uskomatonta laiskuutta ja uusavuttomuutta.

132 valitettavasti joku muu syy kiusaamiseen oli. Lapsilla, jotka ovat viehättäviä, hauskoja, kiinnostavia ja "siistejä" voi olla vaikka jätesäkit päällä. Ala-asteella sama juttu, kyllä se kiusaaminen johtuu persoonasta, ei vaatteista. Siksi samat lapset joutuvat kiusatuksi, vaikka vaihtaisivat koulua. Myös se, että on fyysisesti ruma, on yksi kiusaamisen syy, aivan kuin meillä aikuidillakin. Valitettavaa, mutta totta. T. Ope

Aika kamalaa jos ihan tietoisesti yritetään ulottaa ulkonäkö- ja muodikkuuspaineet jo alle kouluikäisiin lapsiinkin. Kyllä ne sitten teininä viimeistään oppivat kuitenkin tajuamaan olevansa epäkelpoja ihmisinä, jollei päällä ole viimeisen muodin mukaiset vermeet. Jotenkin tuntuu, että pikkulapsia voitaisiin silti yrittää suojella tällaiselta. Eikö lasten voi antaa olla rauhassa lapsia, vapaita ulkonäköpaineista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka niitä vaatteita siellä pk:ssa katsoo? Lapset ei toivottavasti vielä ymmärrä. Kiinnostaako hoitajia? Ehtiikö vanhemmat muka miettiä vieraiden lasten vaatemerkkejä, kun tuo/hakee lapsen?

Kamalaa, jos pk olisi joku näyttäytymispaikka.

Oma lapsi pieni ja vielä kotihoidossa, mut kun hoitoon menee, aion katsoa vain, että lapsella on mukavat, puhtaat, ehjät ja sopivankokoiset asialliset vaatteet. Ja jos vain mahdollista, yritän vielä katsoa, että niiden värit sointuvat keskenään...  :)

Ikävä kyllä nykyään lasten vanhemmat iskostavat merkkiuskovaisuuden pikkulapsiin. Oma lapseni joutui vaatteidensa vuoksi kiusatuksia päiväkodissa vaikka hänellä olivat puhtaat, ehjät ja toisiinsa sointuvat ja oman sukupuolensa vaatteet päällä. Häntä kiusattiin koska hänellä ei ollut merkkivaatteita. Pääkiusaaja oli tietenkin brändimamman lapsi.

Tämä on kyllä todella, todella surullista ja toivoisin, että on aika marginaalista. Olen pahoillani teidän puolesta.

Mun lapsilla taaperoista koululaisiin on merkkivaatteita, mutta ei heistä kukaan tätä tiedä. En tee vaatteista numeroa, en kuvaa niitä someen. Koululaisista vanhempi on kolmannella eikä vieläkään ole erityisen kiinnostunut vaatteista saatikka muodista. Kunhan vaate tuntuu hyvältä päällä, on helppo pukea, värit tai kuviot miellyttää. Mistään muusta ei välitä. Sama pätee pienempäänkin koululaiseen, päiväkoti-ikäisistä puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka niitä vaatteita siellä pk:ssa katsoo? Lapset ei toivottavasti vielä ymmärrä. Kiinnostaako hoitajia? Ehtiikö vanhemmat muka miettiä vieraiden lasten vaatemerkkejä, kun tuo/hakee lapsen?

Kamalaa, jos pk olisi joku näyttäytymispaikka.

Oma lapsi pieni ja vielä kotihoidossa, mut kun hoitoon menee, aion katsoa vain, että lapsella on mukavat, puhtaat, ehjät ja sopivankokoiset asialliset vaatteet. Ja jos vain mahdollista, yritän vielä katsoa, että niiden värit sointuvat keskenään...  :)

Ikävä kyllä nykyään lasten vanhemmat iskostavat merkkiuskovaisuuden pikkulapsiin. Oma lapseni joutui vaatteidensa vuoksi kiusatuksia päiväkodissa vaikka hänellä olivat puhtaat, ehjät ja toisiinsa sointuvat ja oman sukupuolensa vaatteet päällä. Häntä kiusattiin koska hänellä ei ollut merkkivaatteita. Pääkiusaaja oli tietenkin brändimamman lapsi.

Ei nyt valitettavasti kuulosta ihan uskottavalta.

Ihan kivan näköinen tuo letti kuosi mutta en ikinä maksaisi leggingseistä 44e, kun ne on muutaman kuukauden päästä viimeistään polvesta puhki. Tytölle nuo vaatteet menisi, paitsi liian kalliita mutta poikani ei iki maailmassa laittaisi noita päälleen. Eli onko noille vaatteille tosiaan ostajia?

Vierailija kirjoitti:

132 valitettavasti joku muu syy kiusaamiseen oli. Lapsilla, jotka ovat viehättäviä, hauskoja, kiinnostavia ja "siistejä" voi olla vaikka jätesäkit päällä. Ala-asteella sama juttu, kyllä se kiusaaminen johtuu persoonasta, ei vaatteista. Siksi samat lapset joutuvat kiusatuksi, vaikka vaihtaisivat koulua. Myös se, että on fyysisesti ruma, on yksi kiusaamisen syy, aivan kuin meillä aikuidillakin. Valitettavaa, mutta totta. T. Ope

Höpö höpö. Mun pojan luokalla on tyttö, jonka kiusaamista on puitu. Minä olen kysynyt ihan suoraan tytön äidiltä onko poikani ollut kiusaajien joukossa ja onneksi kuulemma ei.

Tyttö on erittäin sievä, taatusti puhdas ja siisti. Perhe on ihan tavallinen, ei köyhä missään nimessä. Se mitä tyttöä olen nähnyt, hän on aivan tavallisissa näteissä vaatteissa.

Kiusaamisen ydin on että oletteko te toooosi köyhiä? Juttu lähti siitä, kun yksi tyttö oli tiennyt että tytön leggingssit tms. olivat Lidlistä ja hän julisti sen suureen ääneen. Puolet porukasta ei varmaan edes tienneet mikä hemmetti on Lidl, mutta tyttö avuliaasti kertoi sen olevan köyhien kauppa. Siitä juttu otti tietty tulta alleen: tytöllä ei ollut älypuhelinta - köyhä. Tytön äiti autteli vapaaehtoisena vanhusten päiväkahvilassa - köyhä. Tyttö leikkausi hiuksia - varmaan sun äiti leikkasi ku ootte köyhiä.

Yksi tyttö lietsoi kaikki muutkin tähän. Taatusti kotoa opittu ajatusmaailma, 3. luokkalainen ei muualta saa päähänsä jotain Lidl juttua. Tyttö itse on kaikkea muuta kuin viehättävä. Kalliisti puettu kyllä. Ja hintatietoinen. Olin koululla auttamassa yhdessä jutussa ja tyttö oli siinä: " onko sulla oikeesti iPhone 4??? Miks?" Ööö, koska se toimii.

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa keskustelua. Omat lapset jo isoja, joten merkit ovat ihan toiset..

- ostin hyvälaatuiset ja kalliit haalarit edellisen vuoden alesta. Pääasia käytettävyys, mukavuus ja lämpimyys ja kestävyys. Siksi esim Ticket oli ainakin aikaisemmin järkivalinta.

- pipoksi ostin jonkin tosi kivan ja käytännöllisen, vaikka maksoi.

- retro- ja Marimekko-tyyliset kuosit eivät miellytä

- HM löytyy välillä edellisesti tosi kestäviä vaatteita

-- jos vaatteita on vähän, edullisemmaksi saattaa tulla alesta ostettu merkkivaate. Kestää hyvin toistuvaa pesua ja saa vielä myytyä hyvään hintaan eteenpäin.

Ja kyllä päiväkodin tädit arvioivat ja keskustelevat lasten vaatteista. Muistan tämän jo 80-luvun Tet-harjoittelusta päiväkodissa

Päiväkodin tädit arvioivat lasten vaatteita lähinnä silloin, jos vaate on lapselle epäsopiva tai muuten hankala. Mitään muodikkuus- tai tyylikkyyskeskusteluja ei ole vastaan tullut kuin kerran urani aikana. Ja minä olen ollut useissa kymmenissä päiväkodeissa töissä melkein 30 vuotta.