Voiko hurjan villistä näykkivästä koiranpenturiiviöstä oikeasti kasvaa
yhteiskuntakelpoinen perheenjäsenien sormia ja varpaita kunnioittava yksilö?! Mikä on mielestänne the Pahin vaihe pentuiässä? Muutenhan tuo on valloittava ja mainio tapaus, ikää reippaat kolme kuukautta. Ja painoa kaksi kiloa (täyttä iloa).
Kommentit (13)
Kyllä voi! Kaksi kolmesta koirastani on ollut tuollaisia pentuna. Puremisesta täytyy johdonmukaisesti kieltää ja juurikin tuolla vinkaisulla minkä joku jo neuvoikin, sain pahimman purijapennun ruotuun.
Sellaisia ne koirat on! Kannattaisi pysyä Vekona! ;D
Kaikki pennut puree. Kolmekuinen on ihan vauva, eikä vielä pitkään aikaan puremista lopeta. Odottele kärsivällisesti. Ehkä viiden kuukauden kohdalla alkaa helpottaa.
Kummalliselta kuulostaa ettei ole tuommosistakaan otettu selvää ennen koiran hankkimista. Yli vuoden ikäiseksi asti koiranpennuilla on erilaisia vaiheita. Suosittelen googlettamaan jo nyt esim koiran murrosikä, mörkövaihe jne niin ei tule yllätyksenä sitten. Pahin vaihe yleensä murrosikä. Eli ei muuta kuin ohjaat pennun leikkimään omalla lelulla jos sormet kiinnostaa.
Meillä on ollut useita koiria ja kuvittelin aina, että pentu on helppo opettaa pois näykkimisestä. Sitten meille tuli yksi pikkuinen pentu, joka sai kuvitelmani osoittautumaan aivan vääriksi. Vuosi meni ja sitten vasta loppui näykkiminen.
Heips! No kutoselle tiedoks, että on ollut koiria ennenkin :D Mutta isompia rotuja! Ovat olleet "pehmoisempia" yksilöitä, ja ihan tämmöistä riiviöintivaihetta en muista, tosin aika kultaa muistoja. Mutta tämä on pieni ja pippurinen tapaus :) Rotu on kääpiövillakoira.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi! Kaksi kolmesta koirastani on ollut tuollaisia pentuna. Puremisesta täytyy johdonmukaisesti kieltää ja juurikin tuolla vinkaisulla minkä joku jo neuvoikin, sain pahimman purijapennun ruotuun.
Ja meillä taas vinkaisusta on jyrsijät vaan innostuneet :P Kieltäminen ja toiminnan välitön lopettaminen/täysi huomiotta jättäminen välittömästi silloin jos näykkää auttoi pikkuhiljaa. Nyt viimeisin kahdeksankuisena ei enää haukkaile kuin vaan silloin kun pitää päästä ulos eikä meinata tajuta viedä ajoissa. Silloinkin lähinnä vaan ottaa varpaan suuhun hellästi :D
Mutta the pahin vaihe omasta mielestä; ehdottomasti useamman pentusen kokemuksella 3kk-5kk (/6kk). Joten ei muuta kuin huumorintajua ja pitkiä hermoja nyt vaan ap.lle :D
Kolmikuinen on ihan vauva ja tutkii kaiken suulla. Minun riiviöni (chihuahua) on nyt vuoden vanha ja näykkii vielä valjaita poistaessa, muutoin säännönmukainen kieltäminen/kiljahtelu on vähentänyt näykkimistä. Anna puruluita ja revittäviä putkiloita että on sallittua pureskeltavaa.
Näissä varmaan rotukohtaisia eroja
Voi. Muista aina vinkaista, kun pentu näykkää. Näin se oppii, että se sattuu ja kasvaa tavasta pois.