Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sairaalloinen matkiminen. Miten saan serkkuni lopettamaan?

Vierailija
20.10.2017 |

Jo lapsena ihmettelin, miksi serkku matkii minua kaikessa. Jos sain punaisen Minni-paidan, serkku kärtti samanlaista tädiltä ja sai sellaisen. Kyseli syksyisin, mitä aion toivoa joululahjoiksi ja toivoi samat. "Tykkäsi" samoista kouluaineista kuin minä ja halusi välttämättä harrastaa täsmälleen samoja asioita kuin minä. Enkä kuvitellut tätä, vaan kaikki tämä oli aina ensin minun toimintaani, jota serkku matki.

Teini-iän jälkeen tavattiin vain pari kertaa vuodessa, lähinnä jouluisin ja joissain perhejuhlissa. Sama matkiminen tuntui jatkuvan ja se häiritsi todella paljon. Serkku pyrki jopa yliopistoon samoille linjoille kuin minä (koska minä hölmö kerroin, mihin pyrin). Minä pääsin, serkku ei, mutta serkku opiskeli sitten pääainetta avoimessa yliopistossa cumuun asti ja teki alaa liippaavan ammattikorkeakoulututkinnon.

Aikuisena Facebook muutti jo melkein normalisoituneet suhteet täysin. Serkku alkoi hankki samanlaisia vaatteita ja huonekaluja kuin mitä minulla kuvissa oli, käydä samoissa tapahtumissa ja kertoa samanlaisia juttuja. Joskus jotkut yhteiset kaverit jopa kommentoivat, että ollaanko me koko ajan yhdessä, kun tehdään samanlaisia juttuja. No ei.

Piilotin omat tekemiseni serkulta Facebookissa, mutta ilmeisesti se kävi stalkkaamassa tekemisiäni siskonsa Facebook-tilin kautta, eikä hommaan tullut parannusta.

Jotenkin olen vain antanut olla, vaikka tämä on häirinnyt elämääni aina. Välillä olen sanonutkin hänelle tästä, mutta ei tunnu menevän perille. Omien sanojensa mukaan me vaan ollaan tosi samanlaisia. Ja kun ei edes olla!

Viimeinen niitti tuli tänään, kun serkku ilmoitti tulevansa asuntonäytölle naapuriimme tulevana sunnuntaina. Siis aivan seinänaapuriin! En voi estää serkkua muuttamasta tuohon, mutta pää räjähtää, jos se siihen muuttaa!

Ollaan siis jo 38- ja 40-vuotiaita. Kummatkin yllätys yllätys naimisissa ja kolme lasta ja samanlainen auto ja samanlaiset hiukset ja samanlaiset silmälasit ja harrastetaan kumpikin samoja asioita ja kummallakin on laktoosi-intoleranssi ja anemia (öö..) ja kumpikin oli viime kesänä Itävallassa lomalla - sattumoisin samaan aikaan samalla paikkakunnalla ja ja ja ja..

Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
26.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos naapuri on hyvä tuttusi, niin voithan pyytää häneltä, ettei hän myy asuntoa serkullesi, koska hän stalkkaa teidän perhettä. Itse en ainakaan myisi asuntoani tyypille, joka stalkkaisi naapuriani.

Riippuu toki naapurista, mutta moni myyjä voisi jättää myymättä.

Vierailija
22/25 |
26.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin että

Stalkkaa sua siskonsa fasesta vaikka hänel on isoveli? Ei vaan muuten ihan hyvin keksitty juttu.

Kyllä kai ihmisellä voi olla sisko ja veli, mullakin on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
26.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sano serkulle että harrastat benjihyppyä ilman köyttä.

No ei vaineskaan.

Serkkusi on varmaan katsonut että haluaa olla samanlainen kuin sinä. Miksi se haittaa sinua? Ymmärrän kyllä että raskasta ihmistä ei halua naapuriksi, mutta anna serkun matkia jos siltä tuntuu.

Vierailija
24/25 |
26.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloitus kuulostaa uskomattomalta, vaikka tottahan tuo voi olla. Onkohan serkkusi autisti? Luin joskus jostain, että autisteilla on tapana matkia muita ihmisiä ympärillään.

Mun luokalla oli aikoinaan tyttö, joka kopioi mua kaikessa. Jos mulla oli otsatukka, hän leikkasi, jos mulla oli musta paita, hänelläkin oli seuraavana päivänä. Sama juttu kaikkien meikkien kanssa, hän alkoi käyttämään aina samoja meikkejä ja yritti näyttää samalta mitä minä. Kyseli jatkuvasti miten pukeudun ja mitä shampoota käytän yms. Tällä samaisella henkilöllä oli myös sairaalloinen kiinnostus ruokavaliooni :D. Hänellä oli hirveä tarve tietää mitä syön ja jossain vaiheessa hän taisi keksiä, että syön pekonia joka päivä aamupalaksi :D

Vierailija
25/25 |
26.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yksi ystävä, jossa on vähän näitä samoja piirteitä, mutta ei onneksi ihan noin äärimmäisyyksiin vietynä. Mutta hänkin tuntuu innostuvan aina samoista harrastuksista, jos erehdyn kertomaan jostain - on kuulemma itsekin aina juuri siitä ollut kiinnostunut ja nyt pitää kyllä hänenkin kokeilla. Hiukset tuntuvat lyhenevän ja pitenevän samaa tahtia ja kovasti on haaveillut saman alan urasta ja miettii, pitäisikö vielä aikuisiällä lähteä kouluttautumaan. Jotenkin tuo on vähän spookya, mutta toisaalta tuntuu, että kyseinen ystävä ei ole missään vaiheessa löytänyt itseään ja kokeilee, josko voisi olla sitten joku sellainen kaverinsa, joka vaikuttaa ainakin ulkoisesti onnelliselta tai kiinnostavalta tai tasapainoiselta - ja sitten muuttuisi itsekin sellaiseksi. Eli toisaalta tuo on ehkä ihan imartelevaakin, mutta enimmäkseen vain rasittavaa. Etenkin, kun ei niillä ulkoisilla asioilla oikeasti voi sitä sisintä muuttaa/rakentaa. 

Pahinta on se jos vielä ystävyys on ollut tai on semmoinen jossa esiintyy jonkinlaista kilpailua tai kadehtimista. Silloin ärsyttää entistä enemmän jos on löytänyt jotain itselle tärkeää ja ystävä ikäänkuin astuu varpaille matkiessaan.