Voisitko elää talossa jossa on murhattu joku?
Tai muuta vastaavaa! Miksi/miksi et? Jos olisi pakko, niin mitkä olis tunnelmat?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Foliohattu kirjoitti:
En usko haamuihin minäkään. Mutta eikö kuitenkin tule vähän ikävä tunne kun mietit sitä uhria? Seisot ehkä siinä kohtaa missä se on vuotanut kuiviin? Ja kaikki se, mitä seinät ovat nähneet. Miettikää nyt.
Joka paikkaan on joku kuollu. Suomessa on murhattu ihmisiä pitkin mettiä satoja vuosia.
Nimenomaan, ei sillä. Mutta mieti kun joutuisit vaikka nukkumaan tai syömään siinä huoneessa. Kyllä tähänkin minunkin talon kohdalle on tasan tarkkaan joku varmaan kuollut raa'asti, mutta ajatus että näiden seinien sisällä, minun makkarissa, jotenkin kylmää. Onhan se vähän tyhmästi ajateltu mutta jotenkin vaan se inhottaa. Parempi kun ei tietäisi siitä.
Suomessa ei taida edelleenkään olla velvoitetta kertoa asuntoa/taloa myydessään siellä tapahtuneista henkirikoksista. Esim Yhdysvalloissa on, mutta ymmärtääkseni yli 5 vuotta sitten tapahtuneita murhia ei tarvitse ilmoittaa. Täytyy kyllä sanoa, että ostajana olisin mieluummin tietämättä! Kyllähän jokaiseen vähänkään vanhempaan taloon liittyy kaikenlaista kohtaloa.
Tämä asia oli ajankohtainen yli vuosikymmen sitten kun myimme itsemurhan tehneen vanhempani kotia. Tarkistimme tällöin erikseen, onko tätä velvollisuutta kertoa, ei ole. Silti jäi vähän kaivelemaan onko tämä kertomatta jättäminen moraalisesti oikein, mitä mieltä av-raati on? Suuren surun keskellä meni myös niin sumussa, että näitä juttuja ryhtyi pohtimaan vasta pitkän ajan päästä jälkikäteen. Myyntitilanteessa toimi by the book ja autopilotilla.
Itse en siis tosiaankaan haluaisi ostajana asiasta tietää. Mainittakoon, että itsemurha tapahtui sotkuttomasti lääkkeillä eivätkä edes naapurit asian oikeaa laitaa tiedä / osaa siten uudelle asukkaalle kertoa.
Eipähän se talon vika ole. Asuin ihan iloisesti ok-talossa missä tätini ampui itsensä. Omistan sen nykyisin. Toisen mökkini verannalle on puukotettu ihminen. Ns. vittumainen luonne ja pontikkakauppias. Perikunta möi mökin ja kyllä se meille kelpas. Rempattu on lattiasta kattoon kumpikin torppa.
En usko, että sellainen minua vaivaisi. En usko mihinkään hyviin tai pahoihin energioihin, jotka jäävät rakennuksiin leijumaan. Enemmän minua pelottaa kosteusvauriot ja homeet.
Vierailija kirjoitti:
Asun talossa jossa edellinen asukas teki itsemurhan.
Talo on varmaan tosi viihtyisä asua ,piristävällä tavalla.
Appiukon naapurissa poika hirtti itsensä saunaan ja appi kertoo sen aina uusille asukkaille muuton jälkeen. Naapurit vaihtuu siinä tiuhaan mutta en tiedä johtuuko tapauksesta vai appiukosta?
Voisitteko asua talossa jonne ruumis on ehtinyt muumioitua tai mädäntyä ennen poiskuljetusta?
Asuin vuosia talossa, jossa oli tehty murha. Tapausta ei ole saatu selvitettyä eli tekijä on edelleen vapaalla.
Hämmästytti, kun multa jokunen ihminen kysyi, miten uskallan asua siellä. Miksi en? Murhattu ihminen on kuollut, ruumis viety pois ja asunto siivottu. Tekijä taas on poistunut paikalta tätäkin liukkaammin, ja pidä aika epätodennäköisenä, että palaisi samoille paikoille murhailemaan lisää.
Vierailija kirjoitti:
Appiukon naapurissa poika hirtti itsensä saunaan ja appi kertoo sen aina uusille asukkaille muuton jälkeen. Naapurit vaihtuu siinä tiuhaan mutta en tiedä johtuuko tapauksesta vai appiukosta?
Kiva appi sulla:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin kämpässä, jossa edellinen asukas oli ampunut haulikolla päänsä kattoon ja jäljet olivat näkyvissä - maalattu vain kerros lateksia päälle. Joskus ajatus hieman kylmäsi, mutta ei se arkielämää isommin haitannut.
Hyi! Siis eikö jälkiä oltu edes pesty? Teillä oli verta katossa?
Varmasti on pesty.. Hän nyt haluaa värittää tarinaa. Se veri alkaisi haista siellä lopulta eikä koskaan mitään roiskeita jätetä pesemättä. Kaveri noita siivouskeikkoja tekee
Jos joku tekee vuokrakämpässä murhan tai itsarin, sitä ei kerrota. Eri asia kun myydään taloa, on velvollisuus kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Asuin vuosia talossa, jossa oli tehty murha. Tapausta ei ole saatu selvitettyä eli tekijä on edelleen vapaalla.
Hämmästytti, kun multa jokunen ihminen kysyi, miten uskallan asua siellä. Miksi en? Murhattu ihminen on kuollut, ruumis viety pois ja asunto siivottu. Tekijä taas on poistunut paikalta tätäkin liukkaammin, ja pidä aika epätodennäköisenä, että palaisi samoille paikoille murhailemaan lisää.
Kuuluisia viimeisiä sanoja.
En usko aaveisiin, joten ei haittaisi. Se voisi haitata, jos joku esim. naapuri haluaisi mässäillä asialla, kertoa likaisia yksityiskohtia jne.
Kuolema on luonnollinen osa elämää, ja väkivalta on Suomessa todella yleistä. Asutustahan täällä on ollut tuhansien vuosien ajan, joten murhia on kerennyt olemaan ihan jokaisen talon ja huoneen kohdalla. Jos aaveita olisi, törmäisimme niihin koko ajan.
En kummituksia pelkää, mutta en usko, että pystyisin asumaan esim. siinä Ulvilan surmatalossa ihan siitä syystä, että asia olisi varmaan jollain tavalla mielessä kaiken aikaa enemmän tai vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun talossa jossa edellinen asukas teki itsemurhan.
Talo on varmaan tosi viihtyisä asua ,piristävällä tavalla.
Minä myös asun talossa jossa eräs asukas on hirttänyt itsensä. En ole tälle paljon ajatuksia uhrannut. En tuntenut häntä. Varmasti surullinen juttu, mutta historiaa.
Asun paikassa jossa on satoja ihmisiä surmattu 100 vuotta sitten. Entinen naapuri kertoi näiden ihmisten joskus puhuvan hänelle, mutta minä en ole mitään kuullut. Vaikka joskus olen öisin kuullostellut.
Joka paikkaan on joku kuollu. Suomessa on murhattu ihmisiä pitkin mettiä satoja vuosia.