Lue keskustelun säännöt.
Pelkään virheitä
19.10.2017 |
Löytyisikö täältä kohtalontovereita? Pelkään virheitä ja ahdistun, jos mokaan jotakin. Virheen ei tarvitse olla suuri ja pahimpina päivinä koen suurta ahdistusta pelkästään siitä, jos läikytän töissä kahvia pöydälle. Pelkään virheitä ja se rajoittaa elämääni: en uskalla koskaan kokeilla mitään uutta koska pelkään tekeväni virheen, jos menen esim. uuteen kahvilaan. Ahdistun virheistä suunnattomasti, häpeän niitä ja tunnen olevani niin typerä. Yritin hakea apua lukiossa, mutta hoitajan mielestä pitää vaan rohkeasti hyväksyä virheet. En uskalla soittaa terveyskeskukseen, koska pelkään soittavani väärään paikkaan tai että ongelmani ei ole tarpeeksi vakava saadakseni apua.
Kommentit (12)
Sinua ei sitten yhtään lohduttaisi hyväksyä tosiasia että jokainen tekee virheitä meistä?! Kahvin kaataminen pöydälle nyt ei ole niitä virheistä 'pahimipia' ja eiköhän sitä joskus läiky meiltä jokaiselta. Tietysti riippuen tilanteesta mutta inhimillisiä asioita tuollaiset. Se että tekee jotain samoja massiivivirheitä päivästä toiseen voi tietyillä aloilla olla ongelma jos puhutaan vaikka rakennusvirheistä tms mutta hyvin usein kaikki virheet ovat korjattavissa. Pitää vähän relata ja hyväksyä vain tosiasia ettei ole virheettömiä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla voisi kyseessä olla ihan oikeasti ahdistuneisuushäiriö. Ei muuta kun lääkäriin.
Minäkin pelkään ja ajattelen kaikkea että teenkö tämän oikein. Vaikka miten kädet heiluu kävellessä etten näytä tyhmälle.
"Sinua ei sitten yhtään lohduttaisi hyväksyä tosiasia että jokainen tekee virheitä meistä?!"
Tietenkin ymmärrän jokaisen tekevän virheitä, mutta silti jokainen tekemäni virhe tuntuu maailmanlopulta. Pelkään kiinnittäväni muiden ihmisten huomiota. Olen pienestä pitäen pelännyt virheitä, koska pienestäkin virheestä jouduin naurunalaiseksi. Tiedän, että voi olla vaikea ymmärtää miksi pidättele itkua, jos teen virheen. Tiedän sen olevan typerää, mutta en voi asialle mitään.
Minun virheistäni ahdistuvat muut enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin oon samanlainen. Elämä on siten aika rankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siitä pääse eroon kun totuttelemalla. Pitää tehdä virheitä, ja vaan sietää se. Miuta apua ei ole. Koska sähät et voi elää tekemättä virheitä. Jos oikein kovasti yrität ja vielä onnistut välttelemään niitä, teet juuri sen virheet, mitä itsekin kuvaat: jätät käyttämättä tilaisuuksia, opettelematta asioita ja ylipäätään tekemättä tarpeeksi.
Virheille on myös ihan ok nauraa. Voit ihan itsekin nauraa omillesi. Parempi ainakin kun itkeä.
Virheissä on se hyvä puoli, että tekijä ei ainakaan tee moraalisesti väärin. On eri asia pyrkiä hyvään lopputulokseen ja epäonnistua pyrkimyksessään kuin pyrkiä esim. itsekkäästä motiivista vääryyteen ja onnistua siinä hyötyä saaden.
Virhe on vahinko ja epäonnistuminen. Virhe, jos se on ihmisen itsensä omilla mittareilla merkittävä, saa ihmisessä aikaan pettymyksen ja häpeän kokemuksen. Ymmärtääkseni jotkut ovat erityisen häpeäherkkiä, ja tuo taipumus saattaa aiheuttaa estyneisyyttä, jota ap. kuvaili.
Kukaan meistä ei ole täydellinen siinäkään mielessä, että onnistuisi aina kaikessa. Ei ole perusteita asettaa ketään tiettyä yksilöä silmätikuksi, "jalkapuuhun", kokemaan häpeää. Ainakin muistutus kaikkien muidenkin epätäydellisyydestä voi kai viedä vähän voimia häpeältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu ongelma. Paljon jää tekemättä ja kokeilematta, kun pelkään epäonnistumiseni muille aiheuttamaa vahinkoa ja itselleni tulevaa häpeää. Jo aikanaan koulussa ahdisti, että koskaan ei saanut rauhassa opetella, harjoitella ja tehdä virheitä. Jokainen oppimistilanne tuntui kokeelta. Tuntuu yleisemminkin, että elämässä on lupa tehdä vain sellaista missä on luonnostaan hyvä.
En ihan noin vahvasti ole koskaan pelännyt, ennemmin kokenut vieraaksi astua mukavuusrajojeni ulkopuolelle. Josta syystä vältin yksin syömään tai kahvilaan menemistä, uusia liikuntalajeja jne. Jossain vaiheessa kyllästyin ja tajusin, että olen kuitenkin ihan toimikelpoinen ihminen, jos muut selviää uuden kahvilan kassalla niin miksen itse, näenhän mistä kahvia otetaan jne. Sitten vaan haastoin itseni uudestaan ja uudestaan kokeilemalla kaikkea uutta, no virheitä ei ole suuremmin sattunut ja ne mitä on sattunut, ovat saaneet mut tajuamaan, ettei ne maata kaada. =)