Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

HELSINKILÄISELLÄ Paula Vuotilalla, 61, oli töitä Helsingin kaupungilla ja kolme tutkintoa, kun hän jäi asunnottomaksi keväällä 2015.

Taustalla oli parisuhde alkoholiongelmaisen miehen kanssa. Vuotila kertoo muuttaneensa turvakotiin, kun avomies kävi hänen kimppuunsa fyysisesti ja henkisesti.

”Asuin sen jälkeen usean tuttavan luona ja välillä rappukäytävässä.”

Vuotila jatkoi työssä käymistä Helsingissä ja Vantaalla sijaisuuksilla erikoissairaanhoitajana ja psykoterapeuttina eikä kertonut töissä olevansa koditon. Hän piti parin viikon sairausloman kuormituksen takia ja palasi töihin.

”Olen ajatellut, että häpeä kodittomuudesta oli niin kauhea.”

ASUNNOTTOMILLE neuvontapalveluja tarjoavan Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen mukaan yhä useampi asunnoton on työssä käyvä.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli yli 6 600 yksin elävää asunnotonta. Heistä hieman yli puolet oli helsinkiläisiä. Tiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen selvitykseen.

Vajaa viidesosa asunnottomista käy samalla töissä, kertoo VVA:n asuntoneuvoja Ulla Pyyvaara.

”Kun aloitin VVA:ssa yksitoista vuotta sitten, yhteyttä ottavissa asunnottomissa oli paljon eronneita keski-ikäisiä miehiä.”

Nyt moni asunnoton on Pyyvaaran mukaan töissä käyvä tai opiskelija, joka ei pysty maksamaan vuokraa. Usealla on taustalla luottotietojen menetys.

YLI 80 prosenttia asunnottomista asuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona, kuten Paula Vuotilakin teki. Tämän takia asunnottomuuden laajuutta ei näy kadulla.

Vuotilan perhe ei ole Helsingissä, joten hän majoittui tutuilla eikä hänellä ollut aina mahdollisuutta pitempään oleskeluun. Tämä on VVA:n mukaan yleinen ongelma – kodittoman majoittuminen tuttaville kestää harvoin pitkään.

Vuotila syntyi Kuopiossa ja opiskeli Oulussa. Hänellä on neljä lasta kahdesta edellisestä avioliitosta, joista viimeinen päättyi vuonna 2005. Kaikki lapset asuvat Helsingin ulkopuolella.

Kodittomuuden syynä olivat Vuotilan mukaan mittavat velat, joista merkittävä osa oli peräisin opiskeluajoilta.

”Avioliiton jälkeisen väkivaltaisen parisuhteen aikana minulle kehittyi myös huolestuttava alkoholiongelma. Hain apua, kun huomasin, että se karkasi käsistä.”

Ennen kaikkea tätä Vuotila eli omien sanojensa mukaan koulutetun eliittielämää, jossa häneltä ei puuttunut mitään. Hänellä on taustalla 30 vuoden aktiivinen ammattiura terveydenhoitoalalla.

Vuotila muun muassa työskenteli päihdeosastoilla Helsingissä ja Vantaalla hoitaen päihdeongelmaisia asunnottomia. Ajatus oman kodin puuttumisesta tuntui silloin kaukaiselta.

TASAN vuosi sitten lokakuussa Vuotila lyyhistyi Malmin sairaalan pihalle haettuaan kuntoutusjaksolle alkoholiongelman takia.

Valtimossa tapahtunut pullistuma johti laajaan aivoverenvuotoon.

”Sisukkaasti kuntoutin itseäni Laaksossa. Vasen puoleni oli toimintakyvytön.”

Nyt esimerkiksi puhe kulkee Vuotilalla täysin vailla ongelmia. Kuntoutuksen jälkeen Vuotila eli taas sohvilla ja rappukäytävissä.

”Kaupungista esimerkiksi kerrottiin, että Hietaniemenkadun tilapäiseen asumiskeskukseen pääsee jonottamalla kello viideltä. Sanoin, että käyn töissä enkä ehdi jonottaa. Jos VVA:ta ei olisi, en tietäisi, missä olisin nyt.”

VAILLA vakinaista asuntoa -yhdistyksen Ulla Pyyvaaran mukaan yhdistykseen ottaa kuukausittain yhteyttä noin 60 uutta asunnotonta.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005411781.html?utm_campaign=tf-HS&ut…