Lue keskustelun säännöt.
Konservatiivit voittamassa Itävallan parlamenttivaalit – 31-vuotias Sebastian Kurz kaappasi äärioikeiston keskeiset vaaliteemat ja on nousemassa EU:n kaikkien aikojen nuorimmaksi valtionjohtajaksi
15.10.2017 |
Heinz-Christian Strachen johtama Vapauspuolue on nousemassa Itävallan toiseksi suurimmaksi puolueeksi huomattavasti kannatusmittauksien arviota korkeammalla ääniosuudella.
Eurooppa on saamassa Itävallan parlamenttivaalit voittaneesta 31-vuotiaasta Sebastian Kurzista Euroopan unionin kaikkien aikojen nuorimman valtiojohtajan. Kun äänistä on laskettu 49 prosenttia, Kurzin rajulla kädellä uudistama konservatiivipuolue ÖVP on saamassa äänistä 30,5 prosenttia.
Kurzin vaalivoitto on aiempien kannatusmittauksien arvioita muutaman prosenttiyksikön niukempi, ja ensimmäisen tulosennusteen mukaan Heinz-Christian Strachen johtama äärioikeistolainen Vapauspuolue FPÖ on Itävallan toiseksi suurin puolue. Kun äänistä on laskettu 49 prosenttia, FPÖ on saa 26,8 prosenttia äänistä, mikä on enemmän kuin kannatusmittaukset puolueelle ennakoivat. Kyse on myös FPÖ:n kaikkien aikojen parhaasta vaalituloksesta.
Itävallan nykyisen kanslerin Christian Kernin johtamille sosiaalidemokraateille vaalit ovat tappio. Kun äänistä on laskettu 49 prosenttia, sosiaalidemokraattien ääniosuus on 26,2 prosenttia.
Kern on tehnyt vaalikampanjan viimeisinä päivinä hartiavoimin töitä sosiaalidemokraattien kannatuksen eteen, mutta se pelastanut puoluetta. Kern ja SPÖ joutuivat vain kaksi viikkoa ennen vaaleja keskelle skandaalia, kun kävi ilmi, että puolueen palkkaama vaaliasiantuntija oli toteuttanut Kurzia mustamaalanneen valesivukampanjan Facebookiin.
Kommentit (6)
"Kurz ei ole EU-vastainen, mutta ulkoministerinä hän teki hyvin kärjekästä Eurooppa-politiikkaa. Kurz haluaa, että EU keskittyy vain tärkeimpiin kysymyksiin ja pysyy muuten erossa jäsenmaiden asioista. "
Samoilla linjoilla Halla-ahon kanssa. Erittäin hyvä. Juuri tähän suuntaan tulee mennäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskisessä Euroopassa voimistuu suopean pakolaispolitiikan vastainen mieliala. Tunnelma Unkarissa ja Itävallassa on melko samanlainen suhteessa pakolaisten asemaan, ja tunnelmaa lujittavat Puola, Tsekki ja Slovakia omilla asenteillaan.
Suomelle huomattavaa on Itävällan ulkopuolisuus Natosta, ja lisäksi voimme panna merkille uuden poliitikon myönteinen suhtautuminen Venäjän poliittiseen johtoon.
Eurooppa jakautuu eetokseltaan kahdenlaisiin alueisiin ja ihmisiin joidenkin vaaliessa vapaamielistä maahanmuuttoa ja suvaitsevaa asennetta eri perinnetaustan omaaviin ihmisiin, ja toisten vastustaessa muita kuin omia perinteisiä käsityksiä asioiden oikeasta laidasta. Tämä keskusteluaihe tulee varmaankin jatkossakin sävyttämään Euroopan yhteiskunnallista keskustelua ja viemään huomion taloudellisista suurista ratkaisuista Unionin piirissä.
Yhdentyvä Unioni on saanut aikeisiinsa arvostelevasti suhtautuvan uuden haastajan, jolla on melko vaikuttava valtakirja omalta äänestäjäkunnaltaan.
Saa nähdä, mitä kaikkea tästäkin taas seuraa.
Näin se demokratia toimii, tämä on hyvä alku järjellisemmälle politiikalle länsi-Euroopassa. Jutussa viitataan mm. Puolaan ja Unkariin, joissa "kansallisnationalismi" on voimissaan, en tiedä mitä tuo termi tarkoittaa, ehkäpä se on jotain jämäkämpää kuin pelkkä nationalismi. Itä-Euroopan maiden suuntautuneisuus enemmän oikealle on luonnollista, olivathan he vuosikymmeniä kommunistisen sorron alla ja tietävät omakohtaisesti mitä ylhäältä johtaminen tarkoittaa. Tämän vuoksi nämä maat vastustavat mm. turvapaikanhakijoiden kiintiöitä ja sisäisiä siirtoja. Itä-Euroopan maat haluavat elää omina kansakuntinaan rauhassa ja olla yhteistyössä vain valtioiden kanssa, jotka kokevat läheisiksi kumppaneikseen. Viime aikoina EU:n yhtenäisyys on ollut koetuksella, koska nämä "radikaalin oikeistolaiset" maat eivät halua taipua EU:n saneluun. Nyt Itävalta on menossa samaan suuntaan ja nyt ainakin yhdessä läntisen Euroopan maassa kansa on saanut äänensä kuuluviin ja mahdollisuuden vaikuttaa oman kansakuntansa tulevaisuuteen. Saksa on tässä asiassa jo käytännössä menetetty, niin paljon on negatiivista kehitystä tapahtunut pelkästään parin viime vuoden aikana ja tämän itsetuhoisen politiikan todelliset vaikutukset tullaan näkemään seuraavina vuosikymmeninä.
Itävallastahan se tuli edellinenkin sebastiankurts.
Kurz lähentää Itävaltaa entisestään Visegrád-maiden ryhmään eli Keski-Euroopan EU-maihin Puolaan, Unkariin, Tšekkiin ja Slovakiaan. Ne ovat kaikki maita, joissa kansallisnationalismi ja radikaali oikeisto ovat voimissaan.
Viisikon suhde on jo nyt tiivis poliittisesti ja myös taloudellisesti, ja myös Balkanin maiden lähentyminen Euroopan unioniin on Itävallalle tärkeää. Varsinkin pakolaispolitiikassa Itävalta ja Visegrád-maat pitävät yhtä, ja niitä on hyvin vaikea saada mukaan esimerkiksi EU:n jo kaksi vuotta sitten sopimaan turvapaikanhakijoiden taakanjakoon.
Kurz ei myöskään kaihda vastakkainasettelua Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa. Itävalta on ollut pitkään sitä mieltä, että Turkin EU-jäsenyysneuvottelut on katkaistava.
Itävallan Venäjä-suhde poikkeaa monesta EU-maasta, ja ÖVP:n lisäksi myös FPÖ:llä on lämmin suhde presidentti Vladimir Putinin Venäjään. Kurz haluaa eroon EU:n Venäjän-vastaisista pakotteista, vaikka tähän asti Itävalta on aina äänestänyt niiden jatkamisen puolesta.
Itävallan uutta Eurooppa- ja Venäjä-politiikkaa korostaa entisestään se, jos ulkoministeriksi nousee äärioikeiston Strache tai esimerkiksi FPÖ:n presidenttiehdokkaana suuren kannatuksen kerännyt Norbert Hofer. Mutta vaikka FPÖ on hyvin EU:kriittinen, se ei aja Itävallan eroa Euroopan unionista.