Väitän, että on miehiä, jotka haluavat parisuhteelta vain kahta asiaa

Vierailija kirjoitti:

Miespuoliset häiriintyneet tekevät myös tuota, että manipuloivat antamalla välillä kehuja ja läheisyyttä, välillä vihaavat. Usein nämä ihmiset eivät itsekään tajua tekevänsä niin eivätkä itse ajattele manipuloivansa ketään. Heidän mielikuvansa toisesta vaihtelee voimakkaasti sen mukaan, saavatko he haluamansa eivätkä he tajua, ettei muilla ihmisille käy niin, vaan oma ja muiden identiteetti käsitetään samanlaiseksi olosuhteista huolimatta.

Tuo kuvaus sopii minuun kuin nenä päähän. En itse ajattele manipuloivani ketään, mutta ymmärrän nyt, että se varmasti vaikuttaa muille siltä. En itsekään oikein tiedosta, että käytös johtaa kannaltani edulliseen lopputulokseen. En siis tee sitä tahallani saadakseni hyötyä, jolloin se ei ole manipuloimista (joka on aina tietoista yritystä muokata toisen käytöstä itseä hyödyttäväksi). Käsitykseni toisesta vain vaihtelee hyvin mustavalkoisesti halveksunnasta arvostukseen (splitting). Jos menetän arvostuksen toiseen, voin tehdä melkein mitä tahansa vailla omantunnon tuskia. Se on aika pelottavaa, kun käsitys toisesta sitten palaa arvostavaan ääripäähän! Huomata, mitä on tullut tehtyä! Vähän kuin joku painajainen, joka on vieläpä omaa syytäsi! Sanomattakin selvää, että tämä on minullekin todella rankkaa; tietenkin on rankkaa halveksia muita ja itseään. Puhumattakaan siitä, mitä se tekee uhrille. Elän tavallaan harhassa, jossa toinen on välillä parempi kuin mitä oikeasti onkaan, välillä huonompi. Koska kyseessä on harha, sen ollessa päällä, en itse näe sitä, että minä olen se, jonka käsitys on väärä vaan syytän toista. En tiedä, voiko tästä koskaan parantua, mutta ainakin voi yrittää ymmärtää, että minä olen se syy. Ei tuo toinen. Suurin osa ei tällaiseen itsereflektioon kykene, enkä minäkään silloin, kun tilanne on päällä. Joku voisi ehkä ajatella, että carma is a bitch ja ansaitsen kaiken huonon, mitä minulle tulee. Kuitenkin tämä on aika ilkeää niitä raukkoja kohtaan, jotka joutuvat uhrikseni niin kauan kuin en parane! Olisi fiksumpaa, jos persoonallisuushäiriöiden hoitoon panostettaisiin enemmän ja tehokkaammalla terapialla. Niin kauan kuin olen sairas, tulen satuttamaan muita ja sitä kautta itseäni eikä kukaan hyödy tippaakaan siitä, että tuhoan kaiken ympäriltäni! Carman kierre pitäisi saada katki, eikö?

T: persoonallisuushäiriöinen, en kerro sukupuoltani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisissakin on toki niitä, jotka pyrkivät käyttämään kulloistakin kumppania omaksi hyödykseen! Yleensä ne naiset, jotka onnistuvat tässä, ovat todella kauniita ja käyttäytyvät hyvin manipuloivasti vetäen toista välillä lähelle saatuaan haluamansa ja työntävät pois päin, jos eivät saa. Kauneutensa (ja/tai karismansa) avulla he saavat aina uuden uhrin, joka on niin naiivi, että on tässä asemassa aluksi mielellään. Kukapa nuori, omaa kyvykkyyttään uhkuva ja naiivi mies, ei kivaa hajuvettä tahtoisi nätille nuorikolleen ostaa!

Esimerkiksi sopisi melkein kuka tahansa turha julkkis. He etsivät avoimesti rikasta miestä itselleen elättäjäksi, ovat huomionhakuisia ja manipuloivat vetämällä välillä lähelle ja työntämällä välillä kauemmas. Vastoin palstan käsitystä suurin osa naisista ei kuitenkaan ole tällaisia vaan kyse on hyvin huomattavasta ja häiriintyneestä vähemmistöstä. Jos aina onnistuu haalimaan puolisokseen kaiken maailman persoonallisuushäiriöiset, pitää mennä itseensä ihan omaksi parhaakseen. Toisen julma käytös ei silti ole koskaan uhrin syy.

Miespuoliset häiriintyneet tekevät myös tuota, että manipuloivat antamalla välillä kehuja ja läheisyyttä, välillä vihaavat. Usein nämä ihmiset eivät itsekään tajua tekevänsä niin eivätkä itse ajattele manipuloivansa ketään. Heidän mielikuvansa toisesta vaihtelee voimakkaasti sen mukaan, saavatko he haluamansa eivätkä he tajua, ettei muilla ihmisille käy niin, vaan oma ja muiden identiteetti käsitetään samanlaiseksi olosuhteista huolimatta.

Lyhennän viestisi. Kyse ei ole sukupuolesta vaan ihnistyypistä.

Jep :) Tiivistäminen ei ole vahvinta alaani...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miespuoliset häiriintyneet tekevät myös tuota, että manipuloivat antamalla välillä kehuja ja läheisyyttä, välillä vihaavat. Usein nämä ihmiset eivät itsekään tajua tekevänsä niin eivätkä itse ajattele manipuloivansa ketään. Heidän mielikuvansa toisesta vaihtelee voimakkaasti sen mukaan, saavatko he haluamansa eivätkä he tajua, ettei muilla ihmisille käy niin, vaan oma ja muiden identiteetti käsitetään samanlaiseksi olosuhteista huolimatta.

Tuo kuvaus sopii minuun kuin nenä päähän. En itse ajattele manipuloivani ketään, mutta ymmärrän nyt, että se varmasti vaikuttaa muille siltä. En itsekään oikein tiedosta, että käytös johtaa kannaltani edulliseen lopputulokseen. En siis tee sitä tahallani saadakseni hyötyä, jolloin se ei ole manipuloimista (joka on aina tietoista yritystä muokata toisen käytöstä itseä hyödyttäväksi). Käsitykseni toisesta vain vaihtelee hyvin mustavalkoisesti halveksunnasta arvostukseen (splitting). Jos menetän arvostuksen toiseen, voin tehdä melkein mitä tahansa vailla omantunnon tuskia. Se on aika pelottavaa, kun käsitys toisesta sitten palaa arvostavaan ääripäähän! Huomata, mitä on tullut tehtyä! Vähän kuin joku painajainen, joka on vieläpä omaa syytäsi! Sanomattakin selvää, että tämä on minullekin todella rankkaa; tietenkin on rankkaa halveksia muita ja itseään. Puhumattakaan siitä, mitä se tekee uhrille. Elän tavallaan harhassa, jossa toinen on välillä parempi kuin mitä oikeasti onkaan, välillä huonompi. Koska kyseessä on harha, sen ollessa päällä, en itse näe sitä, että minä olen se, jonka käsitys on väärä vaan syytän toista. En tiedä, voiko tästä koskaan parantua, mutta ainakin voi yrittää ymmärtää, että minä olen se syy. Ei tuo toinen. Suurin osa ei tällaiseen itsereflektioon kykene, enkä minäkään silloin, kun tilanne on päällä. Joku voisi ehkä ajatella, että carma is a bitch ja ansaitsen kaiken huonon, mitä minulle tulee. Kuitenkin tämä on aika ilkeää niitä raukkoja kohtaan, jotka joutuvat uhrikseni niin kauan kuin en parane! Olisi fiksumpaa, jos persoonallisuushäiriöiden hoitoon panostettaisiin enemmän ja tehokkaammalla terapialla. Niin kauan kuin olen sairas, tulen satuttamaan muita ja sitä kautta itseäni eikä kukaan hyödy tippaakaan siitä, että tuhoan kaiken ympäriltäni! Carman kierre pitäisi saada katki, eikö?

T: persoonallisuushäiriöinen, en kerro sukupuoltani

Nähtävästi väsymys teki tepposet ja paljastin piilevän wt:n itsessäni. Karmahan kirjoitetaan tietenkin ihan k:lla. Myös englanniksi. Lainasana.