Lue keskustelun säännöt.
Kummallinen kolmen "klikki" päiväkodissa
14.10.2017 |
Olin muistaakseni 5v tai alle ja samassa ryhmässä oli sellainen "kolmen kimppa", jossa 1 poika ja 2 tyttöä. Tytöt vaikuttivat ihastuneilta poikaan ja poika ihastuneelta molempiin tyttöihin. Ja kaikista ihmeellisintä oli se, että he leikkivät aina yhdessä enkä ikinä nähnyt heidän puhuvan kenellekään muulle. Jos kysyin heiltä jotain, en saanut mitään vastausta ja he hädintuskin vilkaisivat minuun. Olin kuin ilmaa heille. Vaikuttivat muutenkin jotenkin ylimielisiltä. Kerran kun he leikkivät hippaa ja poika näytti säntäävän minua kohti niin juoksin kiljuen karkuun, mutta se oli turhaa sillä ei hän minua jahdannut vaan tyttöystäviään. Eihän minua eikä ketään muitakaan ollut heille olemassa. Tuli tosi nolostunut ja yksinäinen olo kun luulin että kerrankin ottaisivat minutkin leikkiin mukaan. :/
Tämä tapahtui Jakomäen päiväkodissa 90-luvun alussa.
Ihmettelen välillä edelleen että mistä tuossa oikein oli kyse? Ehkä jonkinnäköisestä kiusaamisesta ja syrjimisestä, mutta siinähän tapauksessa he syrjivät tarhan kaikkia muita lapsia? Tosi outoa käytöstä noin pieniltä.. En vain ihan oikeasti ymmärrä! :O
T: "Kääpiökani"
Niin, minua nimiteltiin tarhassa kääpiökaniksi enkä tiedä miksi. Olin tietääkseni ihan normaalin kokoinen lapsi normaaleilla hampailla. :D
Se hyvä puoli tuon kolmen kimpan puhumattomuudessa oli että he eivät myöskään voineet haukkua minua. Miksiköhän minä muuten olin se kääpiökani, vaikka tuo kolmikko oli ihan ilmiselvä Hefner pupuineen? :'DD
Ehdottakaa jotain loogisia selityksiä tuolle erottamattomalle kolmen kuviolle?
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
No ehkä juuri tuo tyttöjen ihastuminen ja kenties poika oli imarreltu siitä ja siksi oli heidän kanssaan. Tykkäsivät toinen toisistaan. Kyllähän aikuisetkin ryhmäytyvät ja tykkäävät hakeutua samojen ihmisten seuraan.
Mutta mistä tuo kaikkien muiden totaalinen ignooraaminen? Jotain hämärää siinä oli..
Olisi mielenkiintoista tietää ovatko nyt vielä aikuisinakin aina yhdessä. Ajatelkaa jos ovat kaikki kolme samassa työpaikassa eivätkä edelleenkään suostu puhumaan muille ollenkaan. xD
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tule koskaan käsittämään ihmisiä, jotka vatvovat menneitä. Ongelmasi on siis se, että 90-luvulla päiväkodissa ollessasi kolme alle 5-vuotiasta lasta ei leikkinyt sinun kanssa? Varmaan teitä siellä päiväkodissa oli enemmän kuin 4 lasta ja muut leikkivät kanssasi? Itsellä on 4-vuotias tyttö ja hänellä on päiväkodissa kaksi parasta kaveria, jonka kanssa leikkivät paljon yhdessä. Tulevat keskenään hyvin toimeen, leikit menevät yksiin ja näkevät jonkin verran myös vapaa-aikana. Ehkä sinunkin päiväkodissa nämä kolme vaan viihtyivät keskenään, ei siinä sen kummempia taka-ajatuksia sinua kohtaan ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ap vaikuttaa vähän sekavalta
kui? mun mielestä toi on hauskasti kirjoitettu. huumorilla höystetty!
Vierailija kirjoitti:
Ap vaikuttaa vähän sekavalta
Unohtanut ottaa lääkkeensä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tule koskaan käsittämään ihmisiä, jotka vatvovat menneitä. Ongelmasi on siis se, että 90-luvulla päiväkodissa ollessasi kolme alle 5-vuotiasta lasta ei leikkinyt sinun kanssa? Varmaan teitä siellä päiväkodissa oli enemmän kuin 4 lasta ja muut leikkivät kanssasi? Itsellä on 4-vuotias tyttö ja hänellä on päiväkodissa kaksi parasta kaveria, jonka kanssa leikkivät paljon yhdessä. Tulevat keskenään hyvin toimeen, leikit menevät yksiin ja näkevät jonkin verran myös vapaa-aikana. Ehkä sinunkin päiväkodissa nämä kolme vaan viihtyivät keskenään, ei siinä sen kummempia taka-ajatuksia sinua kohtaan ollut.
Onko teillä kaikilla nyt jotain vikaa luetun ymmärtämisessä?
Tuo käyttäytyminen ei voinut olla normaalia. Että eivät IKINÄ puhuneet sanaakaan KENELLEKÄÄN paitsi omalle kolmen jengilleen. Eivät vastanneet kysymyksiin kenellekään, eivät edes suosituille lapsille.
En minä menneitä vatvo, tuo vaan tulee joskus harvakseltaan mieleeni lapsuutta muistellessa ja nyt kun olin sopivasti koneen ääressä niin päätin kirjoittaa siitä tänne. Anteeksi syvästi!
Minua kiusattiin silloin ja jouduin olemaan usein yksin. Siksi ehkä tuokin on jäänyt mieleeni.
Ja tuolla Jakomäessä oli silloin muutenkin aika outoa porukkaa. Mm. samassa talossa asui (kai jotenkin) mielisairas äiti jonka tytärkin oli ihan vinksahtanut. Kiusasi minua mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla, ei päästänyt sisälle rappuun, yms.
-Ap
Ap:n täytyy olla nainen. Ei kukaan mies vatvoisi tuollaista ihmisuhdedraamaa neljännesvuosisadan takaisten lasten parista. Putkiaivoilla ei sellaista kerta kaikkiaan tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n täytyy olla nainen. Ei kukaan mies vatvoisi tuollaista ihmisuhdedraamaa neljännesvuosisadan takaisten lasten parista. Putkiaivoilla ei sellaista kerta kaikkiaan tehdä.
Kyllä, osuit oikeaan! Olen nainen. :D
-Ap
Olivat varmaan jotain uskonlahkolaisia. Yleensä eriytyvät omiksi porukoikseen, kun pn opetettu pienestä pitäen, ketkä on "sopivaa seuraa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olivat varmaan jotain uskonlahkolaisia. Yleensä eriytyvät omiksi porukoikseen, kun pn opetettu pienestä pitäen, ketkä on "sopivaa seuraa".
Siinä ensimmäinen looginen selitys! Kiitos! :D
Mikäköhän noita muita mammoja risoo kun tuollainen puhumattomuus on mukamas täysin hyväksyttävää ja normaalia ja minä se joka lääkkeiden tarpeessa. Jakomäkeläisiä kaikki? :D
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tule koskaan käsittämään ihmisiä, jotka vatvovat menneitä. Ongelmasi on siis se, että 90-luvulla päiväkodissa ollessasi kolme alle 5-vuotiasta lasta ei leikkinyt sinun kanssa? Varmaan teitä siellä päiväkodissa oli enemmän kuin 4 lasta ja muut leikkivät kanssasi? Itsellä on 4-vuotias tyttö ja hänellä on päiväkodissa kaksi parasta kaveria, jonka kanssa leikkivät paljon yhdessä. Tulevat keskenään hyvin toimeen, leikit menevät yksiin ja näkevät jonkin verran myös vapaa-aikana. Ehkä sinunkin päiväkodissa nämä kolme vaan viihtyivät keskenään, ei siinä sen kummempia taka-ajatuksia sinua kohtaan ollut.
Onko teillä kaikilla nyt jotain vikaa luetun ymmärtämisessä?
Tuo käyttäytyminen ei voinut olla normaalia. Että eivät IKINÄ puhuneet sanaakaan KENELLEKÄÄN paitsi omalle kolmen jengilleen. Eivät vastanneet kysymyksiin kenellekään, eivät edes suosituille lapsille.
En minä menneitä vatvo, tuo vaan tulee joskus harvakseltaan mieleeni lapsuutta muistellessa ja nyt kun olin sopivasti koneen ääressä niin päätin kirjoittaa siitä tänne. Anteeksi syvästi!
Minua kiusattiin silloin ja jouduin olemaan usein yksin. Siksi ehkä tuokin on jäänyt mieleeni.
Ja tuolla Jakomäessä oli silloin muutenkin aika outoa porukkaa. Mm. samassa talossa asui (kai jotenkin) mielisairas äiti jonka tytärkin oli ihan vinksahtanut. Kiusasi minua mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla, ei päästänyt sisälle rappuun, yms.
-Ap
Jos olisivat olleet sisaruksia niin vakaa veikkaukseni olisi jonkinlainen yhteinen salaisuus, ehkä hyväksikäyttö. Asuivatkohan lähellä toisiaan tai olivatko serkkuja?
Miten tarhan henkilökunta suhtautui tällaisiin kummajaisiin? Nykyisin varmaan otettaisiin vanhempiin yhteyttä, että lapsenne on hieman poikkeava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene elämässä eteenpäin. Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tule koskaan käsittämään ihmisiä, jotka vatvovat menneitä. Ongelmasi on siis se, että 90-luvulla päiväkodissa ollessasi kolme alle 5-vuotiasta lasta ei leikkinyt sinun kanssa? Varmaan teitä siellä päiväkodissa oli enemmän kuin 4 lasta ja muut leikkivät kanssasi? Itsellä on 4-vuotias tyttö ja hänellä on päiväkodissa kaksi parasta kaveria, jonka kanssa leikkivät paljon yhdessä. Tulevat keskenään hyvin toimeen, leikit menevät yksiin ja näkevät jonkin verran myös vapaa-aikana. Ehkä sinunkin päiväkodissa nämä kolme vaan viihtyivät keskenään, ei siinä sen kummempia taka-ajatuksia sinua kohtaan ollut.
Onko teillä kaikilla nyt jotain vikaa luetun ymmärtämisessä?
Tuo käyttäytyminen ei voinut olla normaalia. Että eivät IKINÄ puhuneet sanaakaan KENELLEKÄÄN paitsi omalle kolmen jengilleen. Eivät vastanneet kysymyksiin kenellekään, eivät edes suosituille lapsille.
En minä menneitä vatvo, tuo vaan tulee joskus harvakseltaan mieleeni lapsuutta muistellessa ja nyt kun olin sopivasti koneen ääressä niin päätin kirjoittaa siitä tänne. Anteeksi syvästi!
Minua kiusattiin silloin ja jouduin olemaan usein yksin. Siksi ehkä tuokin on jäänyt mieleeni.
Ja tuolla Jakomäessä oli silloin muutenkin aika outoa porukkaa. Mm. samassa talossa asui (kai jotenkin) mielisairas äiti jonka tytärkin oli ihan vinksahtanut. Kiusasi minua mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla, ei päästänyt sisälle rappuun, yms.
-Ap
Jos olisivat olleet sisaruksia niin vakaa veikkaukseni olisi jonkinlainen yhteinen salaisuus, ehkä hyväksikäyttö. Asuivatkohan lähellä toisiaan tai olivatko serkkuja?
Miten tarhan henkilökunta suhtautui tällaisiin kummajaisiin? Nykyisin varmaan otettaisiin vanhempiin yhteyttä, että lapsenne on hieman poikkeava.
En usko että olivat sisaruksia. Nyt kun tarkemmin muistelen niin ihan kuin tarhatädit olisivat kehottaneet kolmikkoa leikkimään välillä muidenkin kanssa, mutta kehotukset eivät auttaneet.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene elämässä eteenpäin. Ei mulla muuta.
Juu, täällä minä nökötän Jakomäen päiväkodin pihalla itkeskellen yksin sateessa ja näpyttelen samalla kännykällä AV:lle. Tai sitten en ihan? :D
Jos aloitin yhden keskustelun aiheesta niin elämäni ei ole mennyt ollenkaan eteenpäin niistä ajoista? Mikä logiikka.. No, taidanpa tästä siirtyä saunaposliinikeskusteluun. Se kun on niin paljon fiksumpi ja kehittävämpi aihe. :D
-Ap
Muista että olet kokenut asian päiväkoti-ikäisen käsityskyvyllä.
Vierailija kirjoitti:
Muista että olet kokenut asian päiväkoti-ikäisen käsityskyvyllä.
Niin. Aika on saattanut "kullata" jotain yksityiskohtia. Mutta tasan näin sen muistan.
-Ap
No ehkä juuri tuo tyttöjen ihastuminen ja kenties poika oli imarreltu siitä ja siksi oli heidän kanssaan. Tykkäsivät toinen toisistaan. Kyllähän aikuisetkin ryhmäytyvät ja tykkäävät hakeutua samojen ihmisten seuraan.