Ymmärrättekö kuinka paljon yrittäjät tienaavat noilla ilmaisilla työharjoittelijoilla?
Esim. jos kauppiaalla on työntekijä 8h päivässä siellä töissä, palkka on joku 1900? Kun ottaa palkattoman työharjoittelijan saa hän nämä 1900 omaan käyttöönsä. Kässäättekö? Onko reilua?
Kommentit (57)
Harjoittelija tuskin tuottaa työnantajalle samalla tavalla kuin koulutettu työntekijä. Riippuu toki alasta kuinka paljon siitä on työnantajalle hyötyä. Eniten ehkä siinä että kun työntekijän joku palkkaa perehdytyksen ei tarvi olla yhtäpitkä kuin henkilölle joka kyseisiä tehtäviä ei ole harjoitellut ollenkaan.
Mieti paljonko yrittäjät maksavat veroja, jotta tällainen järjestelmä on mahdollista.
Kyllähän tuo näkyy laadussa. Suomessa kaikki on kallista laaduntonta roskaa, oli kyse sitten asunnoista tai mistä tahansa palvelusta.
Vierailija kirjoitti:
Mieti miten kaikki sairaalat pyörii kun jokainen AMK hoitajaopiskelija tekee yli 1500 ilmaista tuntia. Ja näitä opiskelijoita on paljon
Opiskelijat ei sairaaloita pyöritä. Ohjaaja ohjaa koko ajan ja se on työlästä. Ensi viikolla tulee taas uusi sh -opiskelija minun ohjattavaksi. Ei ehdi ruokatauolle, kun ohjaus vie aikaa ja opiskelijan pitää antaa tehdä hommat. Kun opiskelija lähtee syömään nin olen jäljessä hommista ja painan se 20 minuuttua, jotta hommat saa tehdyksi ennen kuin seuraava vuoro tulee töihin.
Mitä itket. Pistä firma pystyyn ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista.
Ei niillä kyllä "tienaa". Iso osa sellaisia jotka työelämän ulkopuolella juuri siksi ettei heisyä ole mihinkään.
Meidän firma on löytänyt tasan kaksi työntekijää noiden erilaisten tukitoimien kautta.
Tämä nyt on vähän alakohtaista. Kaupassa on mahdollsita, että harjoittelijat laitetaan tekemään yksinkertaisia tehtäviä ilman ohjaajaa ja kauppa säästää - ei toki ihan koulutetun/ perehdytetyn työntekijän palkan vertaa, mutta kuitenkin.
Teollisuudessa taas harjoittelijat ovat jopa ongelma. Varsinkin ammattikoulun ensimmäisen vuoden harjoittelijoille ei voi antaa oikeastaan mitään tehtäviä, mutta ne sitovat ohjaajan aikaa - eli harjoittelijat ovat enemmän kustannus.
Toki harjoittelijoita on erilaisia ja hyöty/ kustannussuhde riippu alasta (onko tehtäviä, jotka harjoittelija voi suorittaa itsenäisesti) sekä harjoittelijan taustastasta (esim. ammattikoulusta AMK:n mennyt henkilö pystyy harjoittelussa tekemään monenlaisia asioita).
Kokonaisuudessaan harjoittelupaikkojen löytyminen ei ole ihan helppoa. Eli ehkä ne yritykset ei nyt niin kauheasti harjoittelijoista hyödy.
Ei ole paljon ollut iloa harjoittelijoista,enemmän vaivaa kuin hyötyä,tuijottavat puhelinta ja maleksivat vaan ja mitään eivät osaa tai viitsi tehdä.
Tulee mieleen yksi käsityöläisyritys. Tuotteet olivat pääasiassa helppoja ompeluksia, mutta kumminkin myytiin käsityöläiselle alihintaan. Siellähän sitten oli melkein aina ainakin yksi harjoittelija, joskus parikin. Omistaja oli puheliasta tyyppiä, eikä melkein koskaan tehnyt itse mitään muuta kuin seurusteli asiakkaitten kanssa. Harjottelijoiden hyväksikäyttöä parhaimmillaan.
Yrityksistä on tullut ylimielisiä, mutta samalla ne nakertavat myös arvostustaan.
Miinukselle menee jos ottaa huomioon oman/alaistensa käyttämän ajan harjoittelijan perehdyttämiseen vrt. harjoittelijan/työkokeilijan/tjsp aikaansaaman tuloksen
Meillä on ollut tasan yksi tet-harjoittelija. Oma tytär, joka tet-viikolla auttoi firman muutossa. 😂
Olisi todennäköisesti auttanut siinä joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen yksi käsityöläisyritys. Tuotteet olivat pääasiassa helppoja ompeluksia, mutta kumminkin myytiin käsityöläiselle alihintaan. Siellähän sitten oli melkein aina ainakin yksi harjoittelija, joskus parikin. Omistaja oli puheliasta tyyppiä, eikä melkein koskaan tehnyt itse mitään muuta kuin seurusteli asiakkaitten kanssa. Harjottelijoiden hyväksikäyttöä parhaimmillaan.
Sitä asiakkaiden kanssa seurustelua kutsutaan myynniksi. Siitä tulee raha taloon.
Nyt puhuttiin työharjoittelijoista, ei tettiläisistä, jotka ivat työelämään tutustumassa, eivät siis mitään työharjoittelijoita.
Työharjoittelu ei myöskään ole sama asia kuin tukityöllistetty.
Työharjoittelijalla tarkoitetaan alalle opiskelevaa ihmistä, jonka opintoihin sisältyy pakollinen työharjoittelu.
Ja heillä kyllä ansaitaankin, koska he harjoittelevat yleensä alalla, joissa on olemassa myös vähemmän ammattitaitoa vaativia työtehtäviä. Ei sillä, uskon kyllä tuonkin, että jossain sairaalassa voi olla vaativaa valvoa sh-opiskelijan tehtäviä, koska kyse on tarkkuutta vaativasta työstä, ainakin isoilta osin (mutta sairaanhoitajillakin on kyllä mekaanisia työtehtäviä, joissa ei annostella lääkkeitä tms.)
En silti sanoisi, että harjoittelijan työpanos olisi ainakaan keskimäärin samanarvoinen kuin alan harjaantuneen työntekijän.
Mutta totta kai järjestelmä on työnantajien kannalta kannattava, eiväthän he muuten harjoittelijoita pitäisi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen yksi käsityöläisyritys. Tuotteet olivat pääasiassa helppoja ompeluksia, mutta kumminkin myytiin käsityöläiselle alihintaan. Siellähän sitten oli melkein aina ainakin yksi harjoittelija, joskus parikin. Omistaja oli puheliasta tyyppiä, eikä melkein koskaan tehnyt itse mitään muuta kuin seurusteli asiakkaitten kanssa. Harjottelijoiden hyväksikäyttöä parhaimmillaan.
Sitä asiakkaiden kanssa seurustelua kutsutaan myynniksi. Siitä tulee raha taloon.
Siinä vaiheessa kun myyntitapahtuman jälkeen jutellaan jonninjoutavia vähintään puoli tuntia niin ei se kassaa kartuta
Riippuu alasta ja harjoittelijasta. Itse olen maksanut ihan palkkaakin joillekkin harjoittelijoille, usein ei edes saa maksaa.
Lähtökohtasesti harjoittelijoista on enemmän kuluja kuin hyötyä. Ensinnäkin on paljon ylimääräsiä paperihommia, vakuutuksia ja heikentää työtekijän toimia kun pitää olla neuvomassa harjoittelijaa. Myös satojatuhansien arvoiset koneet voi tuottaa tappioo harjoittelijoiden näpeissä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt puhuttiin työharjoittelijoista, ei tettiläisistä, jotka ivat työelämään tutustumassa, eivät siis mitään työharjoittelijoita.
Työharjoittelu ei myöskään ole sama asia kuin tukityöllistetty.
Työharjoittelijalla tarkoitetaan alalle opiskelevaa ihmistä, jonka opintoihin sisältyy pakollinen työharjoittelu.
Ja heillä kyllä ansaitaankin, koska he harjoittelevat yleensä alalla, joissa on olemassa myös vähemmän ammattitaitoa vaativia työtehtäviä. Ei sillä, uskon kyllä tuonkin, että jossain sairaalassa voi olla vaativaa valvoa sh-opiskelijan tehtäviä, koska kyse on tarkkuutta vaativasta työstä, ainakin isoilta osin (mutta sairaanhoitajillakin on kyllä mekaanisia työtehtäviä, joissa ei annostella lääkkeitä tms.)
En silti sanoisi, että harjoittelijan työpanos olisi ainakaan keskimäärin samanarvoinen kuin alan harjaantuneen työntekijän.
Mutta totta kai järjestelmä on työnantajien kannalta kannattava, eiväthän he muuten harjoittelijoita pitäisi!
Se on erinomainen mahdollisuus työllistyä pysyvästi, kun osaa markkinoida itsensä sinne firmaan.
Ja usko tai älä, moni yrittäjä edelleen kantaa myös yhteiskunnallista vastuuta ottamalla niitä harjoittelijoita, koska tietää ettei nuoret valmistu ilman sitä työnantajan panosta ja että yhteiskunta tarvitsee tuota alaa.
Mutta tokihan yrittäjät on aina Saatanasta.
Mieti miten kaikki sairaalat pyörii kun jokainen AMK hoitajaopiskelija tekee yli 1500 ilmaista tuntia. Ja näitä opiskelijoita on paljon