Luettele tähän kaikki HYVÄT asiat raskaana olemisesta
Tähän ketjuun hyvät puolet siitä, että on raskaana.
- ei kuukautisia 9 kuukauteen
- ei tarvitse ehkäisyä :D
- voin käyttää vaatteita joita aiemmin häpesin, koska nyt on pömppis vauvan takia
Kommentit (16)
Se että kaikki saavat tietää että minäkin olen saanut seksiä!
Kerrankin saa - ja jopa pitää - elää omaa kehoa kuunnellen. Ihana rauha.
Saa syödä vapaammin ja kerrankin on tissit eikä hyttysenpistot! :D
Lisääntyjänaisen kuolemanriski kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin saa - ja jopa pitää - elää omaa kehoa kuunnellen. Ihana rauha.
Rauha? Raskausaikanahan tehdään töitä kuin viimeistä päivää, siten, ettei raskautta edes muista.
Se, että voin raskauden varjolla lepäillä hyvällä omallatunnolla. Voin pitää kireitä vaatteita, eikä mun mahamakkarat näy kellekkään. Ei kuukautisia ja se ylpeys omasta kehosta ja itsestä koko raskauden ajan ja sen jälkeen. Ja tietenkin se kauan odotettu ihana vauva :)
Ei tartte välittää vaikka maha pömpöttää kun niin sen kuuluukin.
Sellainen tietty positiivinen jännitys ja tulevaisuuden odotus, uusi elämänvaihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin saa - ja jopa pitää - elää omaa kehoa kuunnellen. Ihana rauha.
Rauha? Raskausaikanahan tehdään töitä kuin viimeistä päivää, siten, ettei raskautta edes muista.
Mikä ihmeen mielenhäiriö sulla on? Joka ketjuun sama viesti.
Menkattomuus! Se ilo jatkuikin imetyksen lopettamiseen asti, 9+13kk. Toista lasta taidankin imettää niin kauan kuin vaan on mahdollista jos menkat pysyisivät poissa :D.
Vierailija kirjoitti:
Menkattomuus! Se ilo jatkuikin imetyksen lopettamiseen asti, 9+13kk. Toista lasta taidankin imettää niin kauan kuin vaan on mahdollista jos menkat pysyisivät poissa :D.
Kateus, mulla imetys ei tehny mitään menkoille. Jälkivuoto kun loppu niin menkat alko. Raskaana sentään sai ja saa nauttia menkattomuudesta ja ehkäisyttömyydestä :)
Se oli hienoa, että olin aivan jumalattoman seksikäs! Tunsin itseni alkukantaiseksi, seksiä tihkuvaksi naaraaksi ja sen huomasi kyllä parisuhteessakin.
Oli myös upeaa olla siinä erityistehtävässä, kantaa vauvaa. Olin niin ylpeä ja onnellinen. Tuntui, että kehoni tiesi mitä teki.
Ei palele koko ajan. Ainakaan loppuraskaudessa.
Se, että saa (toivottavasti lopulta) vauvan. Itse raskausajasta en kyllä nauti yhtään, pakollinen paha. Alkuun jatkuvaa pahoinvointia ja tappava väsymys, joutuu tarkkailemaan syömisiä ja oloja. On neuvolat, lääkärit ja mahdolliset ekstrakäynnit. Mitä pidemmälle aika kuluu niin kolottaa, turvottaa, tulee kipuja, nukkuu huonosti, liikkeet tekee kipeää jne. Keskiraskaudessa ainoastaan pari ok kuukautta.
Ja olen ihan perusterve, hyväkuntoinen normaalisti, raskaudet vaan olleet aika rankkoja. En nauti, en todellakaan hehku, mutta onneksi lopputulos sentään on palkinnut.