Pitääkö terapeutin olla älykkäämpi kuin asiakkaan?

Alansa tuntemus on tärkein. Se ei taa älykkyyttä, vaan ammattimaisuuden.

Ikävä tunne se tietysti on asiakkaan näkökulmasta, jos itse osaa loksautella palikoita paremmin paikalleen kuin auttajansa.

Jos terapeutti haluaa esiintyä jonkinlaisena auktoriteettina potilaalle niin pitää olla älykkäämpi. Muuten ei ole uskottavuutta tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos terapeutti haluaa esiintyä jonkinlaisena auktoriteettina potilaalle niin pitää olla älykkäämpi. Muuten ei ole uskottavuutta tarpeeksi.

Aktoriteettia tarvinnee vain asiakas jolla persoonallisuushäiriö.

Kunhan homma hoituu, osaan nollasta luoda kylpyhuoneen sinulle vesikalusteineen, sähköineen, laatotuksineen ja todennäköisesti olet älykkäämpi kuin minä, mitä se älykkyys tarkoittaakaan..

.. Älykäs ei menisi terapeutille, jos olisi tarpeeksi älykäs hoitamaan omat terapiansa itsekseen.

Olen itse älykäs ihminen (siis tietyillä mittareilla - en tarkoita, että elämä olisi tästä syystä täysin hallussa) ja olen kokenut, että terapeutilta on saatava ainakin tietynlaista älyllistä vastusta, jotta terapiasuhde on toimiva. Koen, että on hyödyllistä, jos terapeutti liikkuu samalla käsitteellisellä tasolla kuin oma ajatteluni. Tällöin hän ymmärtää kertomaani, eikä oma energiani mene turhautumiseen. Olen kuitenkin huomannut, että esimerkiksi elämänkokemuksella ja tietynlaisella sydämen viisaudella (pahoittelut kliseestä) terapeutti voi hyvin saavuttaa suhteessa minuun asiantuntija-aseman, jossa absoluuttinen älykkyys ei ole niin tärkeää. Ainakin omista terapeuteistani paras ja viimeinen oli fiksu ja ennen kaikkea elämää nähnyt ihminen, joka osasi suhtautua asioihini näkemyksellä ja huumorilla. Älykäskään ihminen ei välttämättä huomaa oman ajattelunsa ja ylianalysointinsa ongelmia, ja monta asiakasta nähneellä terapeutilla on kokonaisnäkemystä, jota oman pään sisältä ei niin vain kaiveta.

Ei minusta älykkäämpi, oman alan tietämys tärkeää kyllä, jotta voi antaa vaihtoehtoja ja selityksiä ongelmille, jolloin asiakas voi löytää uusia ratkaisukeinoja. Älykkäänkin terapeutin on silti tajuttava, ettei voi toisen asioita ja etenkään tunteita paremmin tietää, joten tämä ei jokatapauksessa selvästi esille tulisi. Sosiaalinen älykkyys tärkeämmässä roolissa asiakastyössä, etenkin vaikeita aiheita käsiteltäessä.

Nostan keskustelua! kiitos vastauksista.

Älykkäämpi ratkaisemaan asiakkaansa ongelmaa. Olen yrittänyt kahta terapeuttia kahden vuoden aikana eikä siitä ole tullut mitään, koska olivat asiattomia ja yksinkertaisia. Sen sijaan olen tavannut joskus vuosikausia sitten työyhteisöpsykologin, joka osasi eirttäin hyvin ratkoa työyhteisöön ja jaksamiseen liittyviä ongelmia eli oli omalla alueellaan erittäin älykäs ja asiakkaitaan taitavampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos terapeutti haluaa esiintyä jonkinlaisena auktoriteettina potilaalle niin pitää olla älykkäämpi. Muuten ei ole uskottavuutta tarpeeksi.

Aktoriteettia tarvinnee vain asiakas jolla persoonallisuushäiriö.

Auktoriteetti tarkoittaa että on pätevyyttä yli jonkun toisen. Auktoriteetti synnyttää esim. luottamusta. Ei se ole sitä, että auktoriteettihahmo sanelee miten tehdään, vaan että asiakas voi luottaa terapeutin harkintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos terapeutti haluaa esiintyä jonkinlaisena auktoriteettina potilaalle niin pitää olla älykkäämpi. Muuten ei ole uskottavuutta tarpeeksi.

Aktoriteettia tarvinnee vain asiakas jolla persoonallisuushäiriö.

Jos itsellä on jokin ongelma ja paras anti mihin terapeutti kykenee on kysyä "miten itse koet tämän" yhä uudelleen ja uudelleen... niin kyllä käynnit jäävät yhteen kertaan 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos terapeutti haluaa esiintyä jonkinlaisena auktoriteettina potilaalle niin pitää olla älykkäämpi. Muuten ei ole uskottavuutta tarpeeksi.

Aktoriteettia tarvinnee vain asiakas jolla persoonallisuushäiriö.

Auktoriteetti tarkoittaa että on pätevyyttä yli jonkun toisen. Auktoriteetti synnyttää esim. luottamusta. Ei se ole sitä, että auktoriteettihahmo sanelee miten tehdään, vaan että asiakas voi luottaa terapeutin harkintaan.

Luen paljon psykologiasta ja tieteestä ja usein tuntuu, että tiedän ja ymmärrän joistain asioista enemmän. En tietenkään oleta että terapeutti tietää tasan samat asiat kuin minä ja kokemuksella on terapiassa painoarvoa, mutta jos terapeutin tiedot ovat 90-luvulla päivitetyt opit ja minun tietoni ovat vuoden 2010 jälkeen.... Välillä on ollut tilanteita, että terapeutti sanoo jotain, sitten sanon "Mutta luin että (jokin uusi tutkimus..)" Sitten terapeutti sanoo, että ai, en ole tiennytkään, mielenkiintoista. Ja välillä en ole edes jaksanut sanoa, että olen eri mieltä, koska uskon johonkin hiljattain tehtyyn, todistettuun tutkimukseen joka osoittaa päinvastaista. Tunteidenkäsittelytaidot minulla on huonot, mutta en vaan voi luottaa kehenkään ihmiseen, jonka ajattelu vaikuttaa vähemmän rationaaliselta kuin minun. En pysty siis oikein avautumaan ihmiselle, joka ei voi kannatella minua älyllisesti, vaikka terapeutin tunnetaidot olisivat paremmat kuin minun. Harvoin olen saanut terapiassa mitään ahaa-elämystä, turhautumista sen sijaan olen kokenut usein. Terapeutteja on ollut kolme, sekä yksi lyhyeksi jäänyt kokeilu.

Olisikohan mulle hyötyä, jos etsisin terapeutin, jolla on lääkärin, psykiatrin tai psykologin koulutus? Se kuitenkin kertoo lukeneisuudesta - vaikka muutkin terapeutit voivat olla älykkäitä, korkeasti koulutetut ovat sitä todennäköisimmin. ap

Ei tarvitse välttämättä. Asiakas jos on joku ÄO 186 ja tylsistyy terapeutin seurassa, saattaa toki vaihtaa terapeuttia.

Riippuu siitä että haluaako lähinnä jonkun kuuntelijan ja auttajan itselleen vai haluaako pystyä keskustelemaan myös vaikeastiymmärrettävistä aiheista terapiakäynnin lomassa.

:'D

Suosittelen ap psykoterapeuttia, jolla on psykologin pohjakoulutus. Ero sh-taustaisiin oli ainakin itselläni huima.

Ei tarvitse välttämättä olla merkittävästi älykkäämpi, mutta ei saa olla "tyhmempikään". Parhaimmillaan terapia on terapeutin ja terapoitavan yhteinen oppimistapahtuma, älykästä dialogia, molempien maailmankuva laajenee. Terapeutti on oman alansa asiantuntija ja mielen kiemuroissa oppineempi, mutta jos terapoitava kokee terapeutin tyhmäksi ja yksinkertaiseksi, terapiasta tuskin on apua. Vähän kuin jotkut Paulo Coelhon kirjat; ne ovat syvällisiä ja oivalluksia räjäyttäviä kirjoja tietyllä tasolla oleville ihmisille, mutta latteuksia ja itsestäänselvyyksiä viljelevää tyhjänpäiväisyyttä tuon tason ylittäneille.

Te ette tajua terapiasta kyllä yhtään mitään :D Ei se ole mikään älyjen taistelukenttä, jossa parhaiten perusteleva voittaa, tai jossa on tarkoitus tietää viimeisimmät tutkimukset. Voi äly hoi, älä jätä! Terapiassa nimenomaan on tarkoitus päästä tunnetason käsittelyyn. Muuten käsittelet asioitasi juurikin ulkokohtaisesti älyllä ja todellinen parantuminen ei tapahdu. Älyllistäminen on yksi defenssi, josta on pelkästään haittaa, kun se noin vahvasti estää todellista tunnetyöskentelyä.

Duunari kirjoitti:

Kunhan homma hoituu, osaan nollasta luoda kylpyhuoneen sinulle vesikalusteineen, sähköineen, laatotuksineen ja todennäköisesti olet älykkäämpi kuin minä, mitä se älykkyys tarkoittaakaan..

.. Älykäs ei menisi terapeutille, jos olisi tarpeeksi älykäs hoitamaan omat terapiansa itsekseen.

Terapiasta hyötyäkseen ihminen tarvitsee älyä. Ei asioita voi vain kaataa toisen ihmisen päästä sisään, jos tällä ei ole kykyä niitä itse pureksia ja käsitellä. Älykäs ihminen hyötyy terapiasta enemmän. Terapeutilla on kirjatieto ja toivottavasti myös työn tuomaa kokemusperäistä tietoa, jota älykkäimmälläkään ihmisellä ei syntymälahjana ole. Kun älynlahjat yhdistetään uusiin rakennuspalikoihin, syntyy terapeutin ja asiakkaan yhteistyössä elämää mullistavia oivalluksia.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse välttämättä olla merkittävästi älykkäämpi, mutta ei saa olla "tyhmempikään". Parhaimmillaan terapia on terapeutin ja terapoitavan yhteinen oppimistapahtuma, älykästä dialogia, molempien maailmankuva laajenee. Terapeutti on oman alansa asiantuntija ja mielen kiemuroissa oppineempi, mutta jos terapoitava kokee terapeutin tyhmäksi ja yksinkertaiseksi, terapiasta tuskin on apua. Vähän kuin jotkut Paulo Coelhon kirjat; ne ovat syvällisiä ja oivalluksia räjäyttäviä kirjoja tietyllä tasolla oleville ihmisille, mutta latteuksia ja itsestäänselvyyksiä viljelevää tyhjänpäiväisyyttä tuon tason ylittäneille.

Tarkoitatko räjäyttävällä tasolla esoteerista tarot-symboliikkkaa vai lisätäänkö listaan kolmaskin taso Coelholle?

15 lisää: joskus terapeutti saattaa "tahallaan tietää vähän väärin". Sekin voi olla tärkeää, jotta prosessi etenee. Aika monet ei välttämättä osaa dialogia, ei osaa synkata. Jos ei ole vauvana saanut synkata äidin kanssa, olla kannateltavana, ei sitä osaa vanhempanakaan. Se tulee opeteltua siinä, kun antautuu prosessille. 

Älykäs? Millä tavalla? Älykkyyttä on monenlaista. Itse ajattelen, että moelmpien pitää olla ns. oivaltavia (ehkä siis tietyllä tavalla älykkäitä?), jotta psykoterapia voi onnistua. 

Minun mielestäni täytyy liikkua älyllisesti suunnilleen samalla tasolla. Ainakaan itselleni pelkkä ammattikirjallisuuden hallinta ja perusammattitaito ei riitä hyvään terapiasuhteeseen.

 Mahdotonta avautua syvimmistä tunnoistaan ihmiselle, joka ei ymmärrä niitä käsitetasolla vaan yksinkertaistaa suhteita ja ilmiöitä ja täten tekee jatkuvasti vääriä johtopäätöksiä. Turhauttavaa kuunnella myös itsestäänselvyyksiä ja latteuksia oivalluksina. Potilaana on vaikea olla, jos ei kykene kunnioittamaan terapeutin älykkyyttä ja luottamaan tämän arvostelukykyyn ja hoksottimiin.

Itse menen mieluiten terapeutille, jolla on psykiatrin pohjakoulutus.