Mies lähti nuoremman matkaan, miten korjata itsetunto?

Hommaa ap nuori mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noin vanha enää mitään aitoa intohimoista suhdetta saa. Sun rakkauselämä nyt päättyi tähän ja mies vaan porskuttaa. Kyllä se asetelma iän myötä kääntyy päälaelleen, nuorena naiset saavat kaiken ja miehet vasta myöhemmin. Tsemppiä.

Tälle vastaajalle toivon kaikkea pahaa elämäänsä. Ilkeä ihminen olet.

Nojoo kieltämättä tuli vähän paha olo itsellekin :D On vaan niin pirun tylsää olla kipeänä. Eikä keskustelupalstoillakaan tapahdu mitään. Sori!

Sun sairautta ei lepokaan valitettavasti paranna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et mainitse seksiä, oliko teillä ja millaista se oli?

Tuntuu jotenkin ettei +40v naiset oikein tajua että miehelle seksi on vielä tuossa iässä tärkeää. Olen kuullut parinkin sukulaisnaisen puhuvan että heillä menee niin ja niin hyvin, on harrastuksia ja jutellaan blabla. Seksiä ei juurikaan ole. Kai naiset tuossa iässä alkavat olevan jo aika tympääntyneitä seksiin vaihdevuosien takia?

Ahaa, kerro se mun 40+ miehelle joka ei jaksa sekstailla kuin 2-3 kertaa viikossa. Mulle kelpaisi kyllä useamminkin.

Ei varmaan sun kanssa enää haluaisikaan? Ihan normaalia käytöstä ihmislajille että partneri vaihtoon tasaisin väliajoin. :)

Kyllä haluaa, seisokki on kova ja avioeroa ei ole ottanut. Kertoja on mulle vain liian vähän. Jos ei nappaisi, voisi poistua kuvioista, ei mulle olisi mikään ongelma saada seksiä muualta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et mainitse seksiä, oliko teillä ja millaista se oli?

Tuntuu jotenkin ettei +40v naiset oikein tajua että miehelle seksi on vielä tuossa iässä tärkeää. Olen kuullut parinkin sukulaisnaisen puhuvan että heillä menee niin ja niin hyvin, on harrastuksia ja jutellaan blabla. Seksiä ei juurikaan ole. Kai naiset tuossa iässä alkavat olevan jo aika tympääntyneitä seksiin vaihdevuosien takia?

Tää on niin miehen kirjoittama :DD Seksintarve on yleisin juurikin n. 40-vuotiailla naisilla eikä vaihdevuodet vaikuta haluihin. Kun taas miehillä vähentyy seksi vanhemmalla iällä, koska useimmilla prinssi albertti ei enää nouse, ainakaan ilman viagraa. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noin vanha enää mitään aitoa intohimoista suhdetta saa. Sun rakkauselämä nyt päättyi tähän ja mies vaan porskuttaa. Kyllä se asetelma iän myötä kääntyy päälaelleen, nuorena naiset saavat kaiken ja miehet vasta myöhemmin. Tsemppiä.

Tälle vastaajalle toivon kaikkea pahaa elämäänsä. Ilkeä ihminen olet.

Nojoo kieltämättä tuli vähän paha olo itsellekin :D On vaan niin pirun tylsää olla kipeänä. Eikä keskustelupalstoillakaan tapahdu mitään. Sori!

Sun sairautta ei lepokaan valitettavasti paranna.

Mitä sairautta? Että on tylsää kun on niin kuumeessa ettei voi tehdä oikein mitään? Mikäs siinä on kirjoitellassa jotain liirumlaarumia vauva-palstalle. Ei kai kukaan nyt tosissaan ota näitä överiksi vedettyjä heittoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et mainitse seksiä, oliko teillä ja millaista se oli?

Tuntuu jotenkin ettei +40v naiset oikein tajua että miehelle seksi on vielä tuossa iässä tärkeää. Olen kuullut parinkin sukulaisnaisen puhuvan että heillä menee niin ja niin hyvin, on harrastuksia ja jutellaan blabla. Seksiä ei juurikaan ole. Kai naiset tuossa iässä alkavat olevan jo aika tympääntyneitä seksiin vaihdevuosien takia?

Mutta naisethan haluavat enemmän seksiä kuin miehet. Miksi naisen pitäisi hyväksyä se että mies harrastaa seksiä muiden naisten kanssa ja itse elää selibaatissa koska on miehen mielestä liian vanha seksiin?

Ei kai naisille ole mikään ongelma saada seksiä jos on säällisen näköinen? Apkin voi marssia vaan baariin tai tinderiin ja kyllä sieltä seksiä saa.

Eli oma mies ei suostu antamaan niin pitää mennä vonkaamaan jotain ventovieraita

Tuntuu vain niin käsittämättömältä, että minulle kävi näin. Ensin elät 20 vuotta miehen kanssa, käsittääksesi onnellista elämää, ja sitten toinen yksipuolisesti lopettaa kaiken. Koko perustus elämältä murenee. En nyt tarkoita sanoa että minulla ei ole muuta elämää kuin mies, mutta avioliittoni on ollut minulle pyhä asia. En olisi voinut kuvitella, että joudun puimaan avioeroa lapseni kanssa... Ydinperhe meni siinä...

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et mainitse seksiä, oliko teillä ja millaista se oli?

Tuntuu jotenkin ettei +40v naiset oikein tajua että miehelle seksi on vielä tuossa iässä tärkeää. Olen kuullut parinkin sukulaisnaisen puhuvan että heillä menee niin ja niin hyvin, on harrastuksia ja jutellaan blabla. Seksiä ei juurikaan ole. Kai naiset tuossa iässä alkavat olevan jo aika tympääntyneitä seksiin vaihdevuosien takia?

Mutta naisethan haluavat enemmän seksiä kuin miehet. Miksi naisen pitäisi hyväksyä se että mies harrastaa seksiä muiden naisten kanssa ja itse elää selibaatissa koska on miehen mielestä liian vanha seksiin?

Ei kai naisille ole mikään ongelma saada seksiä jos on säällisen näköinen? Apkin voi marssia vaan baariin tai tinderiin ja kyllä sieltä seksiä saa.

Eli oma mies ei suostu antamaan niin pitää mennä vonkaamaan jotain ventovieraita

Apn mieshän lähti? Voihan ap käydä tuttujakin miehiä vonkaamassa :)

Todella hirveä ja surullinen tilanne AP.

Nyt tarvitset paljon voima ja uskoa siihen, että sinä selviät tästä ja hienosti selviätkin.

Vaikka nyt voi tuntua todella pahalta, niin ajan myötä tämäkin kamaluus helpottaa.

Katkeroitua ei kannata ja turhaa ei kannata sitä toista naista miettiä. Jos se ei olisi ollut hän, se olisi kaiketi ollut sitten joku muu - miehesi olisi tod.näk rikkonut liittonne ennemmin tai myöhemmin.

Sinulla on nyt Ap edessä aivan uudenlainen elämä ja sen ei todellakaan tarvitse olla kurjaa tai yksinäistä.

Yritä jopa olla kiitollinen kaikesta hyvästä mitä teillä miehesi kanssa joskus oli - se on nyt tullut päätökseen ja sinua kutsuu myös aivan uudet "seikkailut" ja ilonaiheet.

Usko tai älä -elämä kantaa ja paljon uusia, hauskoja asioita on vielä edessä.

Voimia AP. 

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu vain niin käsittämättömältä, että minulle kävi näin. Ensin elät 20 vuotta miehen kanssa, käsittääksesi onnellista elämää, ja sitten toinen yksipuolisesti lopettaa kaiken. Koko perustus elämältä murenee. En nyt tarkoita sanoa että minulla ei ole muuta elämää kuin mies, mutta avioliittoni on ollut minulle pyhä asia. En olisi voinut kuvitella, että joudun puimaan avioeroa lapseni kanssa... Ydinperhe meni siinä...

ap

Kyllä ne ikävillitykset ovat ihan normaaleita asioita. Osa pääsee niistä yli ja jatkaa samaa rataa perheen parissa. Osa taas villiintyy liikaa ja on vain pakko lähteä. Harmi että sulle kävi noin. Ehket vaan huomannut miehen olleen kyllästynyt? Eihän sitä toista koskaan tunne. 

Mitä haluaisit elämältä nyt? Uuden parisuhteen? 

Hanki sinäkin toyboy.

Iso halaus! Tiedän tarkalleen tunteesi. Oma mieheni lähti yhtä pitkän avioliiton jälkeen keski-iän kriisissään uuden matkaan ja me lasten kanssa jäimme keräilemään itseämme ja jäljelle jäänyttä perhettämme kasaan.

Ehkä paras saamani neuvo oli, että uskalla tuntea kaikkia tunteitasi, älä yritä olla reippaampi kuin oletkaan. Anna itsellesi aikaa, toipuminen ei todella tapahdu hetkessä eikä kahdessa. Ja älä jää yksin, puhu jollekin. Itse en olisi selvinnyt akuutista vaiheesta ilman ammattilaista.

Ja samaa mieltä usean edellä kirjoittaneen kanssa. Ei voi olla törkeämpää tekoa, kuin pettää puolisonsa ja perheensä noin. Teko kertoo tosin kaiken oleellisen tekijästään (eikä mitään sinusta) ja uskon, että vielä tulee aika, jolloin huomaat, että elämäsi suurin tragedia kääntyi voitoksesi. Voimia toipumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu vain niin käsittämättömältä, että minulle kävi näin. Ensin elät 20 vuotta miehen kanssa, käsittääksesi onnellista elämää, ja sitten toinen yksipuolisesti lopettaa kaiken. Koko perustus elämältä murenee. En nyt tarkoita sanoa että minulla ei ole muuta elämää kuin mies, mutta avioliittoni on ollut minulle pyhä asia. En olisi voinut kuvitella, että joudun puimaan avioeroa lapseni kanssa... Ydinperhe meni siinä...

ap

Kyllä ne ikävillitykset ovat ihan normaaleita asioita. Osa pääsee niistä yli ja jatkaa samaa rataa perheen parissa. Osa taas villiintyy liikaa ja on vain pakko lähteä. Harmi että sulle kävi noin. Ehket vaan huomannut miehen olleen kyllästynyt? Eihän sitä toista koskaan tunne. 

Mitä haluaisit elämältä nyt? Uuden parisuhteen? 

Edes lähtiessään mies ei sanonut olleensa kyllästynyt, ja mm. ihan viimeisiin viikkoihin saakka ylläpitämämme yhteiset harrastukset ja muut hauskat hetket eivät sellaiseen viitanneet. Jos herraa ei avioliitto enää huvittanut niin olisi ollut hänen vastuullaan ottaa puheeksi.

En halua uutta parisuhdetta nyt, mutta en haluaisi yksinkään jäädä. En vaan tiedä voinko luottaa enää koskaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ei noin vanha enää mitään aitoa intohimoista suhdetta saa. Sun rakkauselämä nyt päättyi tähän ja mies vaan porskuttaa. Kyllä se asetelma iän myötä kääntyy päälaelleen, nuorena naiset saavat kaiken ja miehet vasta myöhemmin. Tsemppiä.

Äläpä selitä. Ystävälleni kävi juuri samalla tavalla kuin ap:lle, mutta käsitteli eron juuria myöten ja muutama vuosi erosta löysi elämänsä rakkauden jonka kanssa nyt kihloissa eikä ole varmaan ikinä ollut yhtä onnellinen. Ikää molemmilla vähän päälle 50. Eikä tosiaankaan ole ainoa joka on löytänyt uuden puolison vanhemmalla iällä.

tiedän tapauksen jos mies lähti vanhemman naisen matkaan kun ei rakastanutkaan vaimoaan, ihastui toiseen

saman kokenut kirjoitti:

Iso halaus! Tiedän tarkalleen tunteesi. Oma mieheni lähti yhtä pitkän avioliiton jälkeen keski-iän kriisissään uuden matkaan ja me lasten kanssa jäimme keräilemään itseämme ja jäljelle jäänyttä perhettämme kasaan.

Ehkä paras saamani neuvo oli, että uskalla tuntea kaikkia tunteitasi, älä yritä olla reippaampi kuin oletkaan. Anna itsellesi aikaa, toipuminen ei todella tapahdu hetkessä eikä kahdessa. Ja älä jää yksin, puhu jollekin. Itse en olisi selvinnyt akuutista vaiheesta ilman ammattilaista.

Ja samaa mieltä usean edellä kirjoittaneen kanssa. Ei voi olla törkeämpää tekoa, kuin pettää puolisonsa ja perheensä noin. Teko kertoo tosin kaiken oleellisen tekijästään (eikä mitään sinusta) ja uskon, että vielä tulee aika, jolloin huomaat, että elämäsi suurin tragedia kääntyi voitoksesi. Voimia toipumiseen.

Ei se avioliitto enää mikään pyhä asia ole monellekkaan. En aio ainakaan itse jäädä suhteeseen joka ei tyydytä minua, varsinkaan jos tarjolla on parempi suhde. Kyllä lapsista ihan kelpo aikuisia kasvaa vaikka isä ei enää olisikaan perheen arjessa aina mukana. En tietenkään hylkäisi lapsiani.

En näe miehesi toiminnassa paljoakaan väärää. Ymmärtääkseni teillä on vain yksi lapsi joka on jo aikuinen ja pärjää omillaan, joten mitään kasvatuspanosta teiltä vanhemmilta ei enää tarvita. Olet jo 45-vuotias eikä mies voisi saada kanssasi lisää lapsia. Tästä näkökulmasta kun asiaa miettii, niin nuorempaan vaihtaminen on täysin ymmärrettävää. Ehkä miehesin vain pitää lapsista ja lastenkasvatuksesta ja haluaa kokea perheonnen uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

En näe miehesi toiminnassa paljoakaan väärää. Ymmärtääkseni teillä on vain yksi lapsi joka on jo aikuinen ja pärjää omillaan, joten mitään kasvatuspanosta teiltä vanhemmilta ei enää tarvita. Olet jo 45-vuotias eikä mies voisi saada kanssasi lisää lapsia. Tästä näkökulmasta kun asiaa miettii, niin nuorempaan vaihtaminen on täysin ymmärrettävää. Ehkä miehesin vain pitää lapsista ja lastenkasvatuksesta ja haluaa kokea perheonnen uudelleen.

Heh, kaikki miehet kun ei halua mitään uutta perhettä. Siksi piuhoja katkotaan nykyään usein. Omakin mies sylkee tyhjää, joten siinäpähän lähtisi tyhjää toimittamaan.

Vierailija kirjoitti:

En näe miehesi toiminnassa paljoakaan väärää. Ymmärtääkseni teillä on vain yksi lapsi joka on jo aikuinen ja pärjää omillaan, joten mitään kasvatuspanosta teiltä vanhemmilta ei enää tarvita. Olet jo 45-vuotias eikä mies voisi saada kanssasi lisää lapsia. Tästä näkökulmasta kun asiaa miettii, niin nuorempaan vaihtaminen on täysin ymmärrettävää. Ehkä miehesin vain pitää lapsista ja lastenkasvatuksesta ja haluaa kokea perheonnen uudelleen.

Hyi ei tollaista saa sanoa, voimaantuneet mammat alapeukuttavat sinut kumoon!

Ei se avioliitto enää mikään pyhä asia ole monellekkaan. En aio ainakaan itse jäädä suhteeseen joka ei tyydytä minua, varsinkaan jos tarjolla on parempi suhde. Kyllä lapsista ihan kelpo aikuisia kasvaa vaikka isä ei enää olisikaan perheen arjessa aina mukana. En tietenkään hylkäisi lapsiani.[/quote]

Eihän tässä puhutakaan erosta yleensä vaan tavasta, miten se tehdään. On olemassa miljoona tapaa päättää ihmissuhde, joista tässä keskustelussa esitelty on törkein ja läheisiä rikkovin. Mistähän johtuu, että tällaisen eron jälkeen lapset tyypillisesti kokevat tulleensa hylätyiksi?