Miten kauan aikuiselta heteronaiselta voi mennä hyväksyä asia että rakastaa naista?

Jaa-a. Kyllä minä ainakin heteronaisena voin helposti myöntää rakastavani naista. Paras ystäväni on nainen ja aivan varmasti häntä rakastan. Siihen vaan ei liity mitään eroottista.

Jos romanttisesta rakkaudesta puhutaan, ensi askel on myöntää, ettei sittenkään ole hetero, vaikka aina olisi niin luullutkin.

Multa meni useita vuosia myöntää että olenkin biseksuaali. Se oli yllättävän kipeä ja vaikea asia, kun minut on ankarasti kasvatettu uskomaan että homous on kaikissa muodoissaan sairasta. Vanhemmat olisivat varmaan tappaneet minut, jos olisin tuonut kotiin tyttöystävän. Nykyään olen ihan sinut asian kanssa, mutta ei ollut helppoa hyväksyä asiaa. Vaikka ilmapiiri on nykyään yleisesti melko hyväksyvä niin yksilötasoilla ihmisillä voi silti olla suuriakin vaikeuksia hyväksyä itseään sellaisena kuin ovat.

Kiitos, minä olen bi ja minulla on ollut pientä peliä tuttuni kanssa, joka oli ennen hetero, välillä tuntuu että on muuttunut ja sitten taas ei. Me pussaillaan paljon keskenään, se tuntuu hassulta jos hän ei uskalla myöntää että tykkää musta ystävyyttä enemmän... Muita emme pussaile.

Onhan se kriisi, ja voihan siinä kestää aikansa. Ihmisen seksuaalisuus on niin jännä ja elävä asia. Luulin itse olevani kalliota lujempi lesbo, mutta nyt on pitänyt muutaman vuoden ajan totutella ajatukseen itsestäni biseksuaalina. Niin että "toimii" se näinkin päin. Ole itsellesi armollinen, ap. Kyllä se siitä, ajan kanssa. Ja muista, ettei kukaan toinen voi asettaa sinua lokeroon. Sinä määrittelet itse kuka olet ja kenestä pidät.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kriisi, ja voihan siinä kestää aikansa. Ihmisen seksuaalisuus on niin jännä ja elävä asia. Luulin itse olevani kalliota lujempi lesbo, mutta nyt on pitänyt muutaman vuoden ajan totutella ajatukseen itsestäni biseksuaalina. Niin että "toimii" se näinkin päin. Ole itsellesi armollinen, ap. Kyllä se siitä, ajan kanssa. Ja muista, ettei kukaan toinen voi asettaa sinua lokeroon. Sinä määrittelet itse kuka olet ja kenestä pidät.

Itse olen sinut asian kanssa, olen bi. Mutta olen jotenkin saanut heilautettua tuon naisen ajatusmaailmaa, ja hän on kipuillut tässä jo pitkään, välillä ei kiinnostanut ja sitten taas hakeutuu lähelle, ja haluaa läheisyyttä. Kauanko tässä kitkutella, en tiedä. Rakastan häntä.

Olisiko asia helpompi hyväksyä, jos luopuisit tuosta hetero-määritelmästä, ap? Ei sun ole pakko yrittää ahtaa seksuaalisuuttasi mihinkään valmiiseen muottiin, vaikka tuntuisikin siltä, että yhteiskunta sitä sulta odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kriisi, ja voihan siinä kestää aikansa. Ihmisen seksuaalisuus on niin jännä ja elävä asia. Luulin itse olevani kalliota lujempi lesbo, mutta nyt on pitänyt muutaman vuoden ajan totutella ajatukseen itsestäni biseksuaalina. Niin että "toimii" se näinkin päin. Ole itsellesi armollinen, ap. Kyllä se siitä, ajan kanssa. Ja muista, ettei kukaan toinen voi asettaa sinua lokeroon. Sinä määrittelet itse kuka olet ja kenestä pidät.

Itse olen sinut asian kanssa, olen bi. Mutta olen jotenkin saanut heilautettua tuon naisen ajatusmaailmaa, ja hän on kipuillut tässä jo pitkään, välillä ei kiinnostanut ja sitten taas hakeutuu lähelle, ja haluaa läheisyyttä. Kauanko tässä kitkutella, en tiedä. Rakastan häntä.

Hmm. Kuulostaa vaaralliselta touhulta sydämesi kannalta. Kun se "kääntyminen" voi tapahtua tai olla tapahtumatta ihan itsestään, sinusta riippumatta. Monilla naisilla on biseksuaalisia piirteitä, mutta varsin harvat elävät parisuhteessa naisen kanssa. Osa harrastaa fyysistä kanssakäymistä saman sukupuolen edustajien kanssa, mutta kun sinä puhut rakkaudesta, niin oletan että sinä tuskin tavoittelet pelkkää seksuaalissävytteistä toimintaa. Ja on kai sillekin jokin syy, että rakastamasi nainen määrittelee itse itsensä heteroksi, vaikka ehkä toivoisitkin häneltä rakkautta. Ole varovainen :/

(Niin ja pyydän anteeksi jos tämä kommentti oli bifobinen, tiedän kyllä että jokainen biseksuaali on erilainen jne.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kriisi, ja voihan siinä kestää aikansa. Ihmisen seksuaalisuus on niin jännä ja elävä asia. Luulin itse olevani kalliota lujempi lesbo, mutta nyt on pitänyt muutaman vuoden ajan totutella ajatukseen itsestäni biseksuaalina. Niin että "toimii" se näinkin päin. Ole itsellesi armollinen, ap. Kyllä se siitä, ajan kanssa. Ja muista, ettei kukaan toinen voi asettaa sinua lokeroon. Sinä määrittelet itse kuka olet ja kenestä pidät.

Itse olen sinut asian kanssa, olen bi. Mutta olen jotenkin saanut heilautettua tuon naisen ajatusmaailmaa, ja hän on kipuillut tässä jo pitkään, välillä ei kiinnostanut ja sitten taas hakeutuu lähelle, ja haluaa läheisyyttä. Kauanko tässä kitkutella, en tiedä. Rakastan häntä.

Hmm. Kuulostaa vaaralliselta touhulta sydämesi kannalta. Kun se "kääntyminen" voi tapahtua tai olla tapahtumatta ihan itsestään, sinusta riippumatta. Monilla naisilla on biseksuaalisia piirteitä, mutta varsin harvat elävät parisuhteessa naisen kanssa. Osa harrastaa fyysistä kanssakäymistä saman sukupuolen edustajien kanssa, mutta kun sinä puhut rakkaudesta, niin oletan että sinä tuskin tavoittelet pelkkää seksuaalissävytteistä toimintaa. Ja on kai sillekin jokin syy, että rakastamasi nainen määrittelee itse itsensä heteroksi, vaikka ehkä toivoisitkin häneltä rakkautta. Ole varovainen :/

(Niin ja pyydän anteeksi jos tämä kommentti oli bifobinen, tiedän kyllä että jokainen biseksuaali on erilainen jne.)

Kiitos. Vähän vaarallista tämä onkin. Meidän välillämme on rakkautta, mutta onko se rakastumista sitä en tiedä. Niin hän on ollut hetero, nykyään tekee selväksi että miehet on nähty. Välillä on kovin vaikea luottaa, mutta joku meidät aina vetää toistemme lähelle. En tiedä, kauanko tässä keikun, jos en saa asiaan varmuutta. Olen päättänyt antaa aikaa.

ap

Tai sitten voi olla, ettei tuolla naisella ole niinkään vaikeaa myöntää, että ei ole 100 % hetero (eli on bi), vaan voi olla, että on epävarma tunteistaan juuri sinua kohtaan. Voi olla, että tuntee vetoa, mutta sitten jotkin tapasi tai piirteesi saavat kuitenkin miettimään, oletko sittenkään sellainen ihminen, jonka kanssa haluaa pysyvän suhteen. Eli tuolla ei välttämättä ole mitään tekemistä sukupuolesi kanssa, vaan luonteesi kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten voi olla, ettei tuolla naisella ole niinkään vaikeaa myöntää, että ei ole 100 % hetero (eli on bi), vaan voi olla, että on epävarma tunteistaan juuri sinua kohtaan. Voi olla, että tuntee vetoa, mutta sitten jotkin tapasi tai piirteesi saavat kuitenkin miettimään, oletko sittenkään sellainen ihminen, jonka kanssa haluaa pysyvän suhteen. Eli tuolla ei välttämättä ole mitään tekemistä sukupuolesi kanssa, vaan luonteesi kanssa.

Voi olla, mutta kun ei meidän tarvitsisi ollakaan mitenkään yhdessä, en ole sellaista vaatinut. Ollaan ystävät. Kenenkään muun naisen (eikä miehen) kanssa hänellä ei ole mitään. Olisi vapaa etsimään jonkun toisenkin, mutta ehkei sitten oo halunnut...vaikkei tämä vakavaksikaan mennyt ole

ap

Onko kellään omakohtaisia kokemuksia?

Mietin kauanko odottelen ja annan aikaa, vai alanko katsella pikkuhiljaa muihin suuntiin?

Näemme sen verran harvoin-ehkä pari kertaa kuussa, ettei tässä oikein eteenpäinkään pääse...

ap

up

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään omakohtaisia kokemuksia?

Mietin kauanko odottelen ja annan aikaa, vai alanko katsella pikkuhiljaa muihin suuntiin?

Näemme sen verran harvoin-ehkä pari kertaa kuussa, ettei tässä oikein eteenpäinkään pääse...

ap

Jätä jo rauhaan se hetero. Et saa sitä käännytetyksi.

Ei heteronainen rakastu. Biseksuaali voi rakastua.