Miksi spontaaniutta ja nopeatempoisuutta pidetään positiivisena ominaisuutena?
Tuntuu, että on jotenkin väärin olla pohdiskeleva ja rauhallinen. Töissäkin kaikki pitää nykyään tehdä hirveällä kiireellä. Miksi ihmeessä kaikkien pitäisi olla samanlaisia? Eikö erilaisuus olekaan rikkaus?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
No miksi kulta on kallista? Siksi että sitä on vähän. Ja SUOMESSA ei ole spontaaneja ihmisiä kuin ehkä hiukan Karjalassa.
Asun Satakunnassa ja tiedän monia spontaaneja paikallisia ihmisiä. Ei kannata aina uskoa stereotypioihin.
Koska rauhallisemmat ihmiset ovat valitettavan usein (eivät tietenkään aina) jahkailijoita, joita pitää hoputtaa. Asiat eivät tule koskaan valmiiksi, jos pohdiskelee ja analysoi liikaa.
Spontaani ja nopeatempoinen on päässyt nopeammin uhkaa pakoon, toisaalta se pohdiskeleva sitten akuutin tilanteen lauettua on osannut rakentaa suojan.
Koska yritys tavoittelee taloudellista voittoa. Nopeus ja tehokkuus ovat paras tapa saada lisää rahaa.
Spontaanit ja nopeatempoiset pärjäävät varmaan muutoksissa pääsääntöisesti paremmin. Ja muutoksiahan yritysmaailmassa riittää. Tosin kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan, voin vaan kuvitella sen kaaoksen firmassa jossa olisi pelkästään itseni kaltaisia todella nopeatempoisia ja spontaaneja ihmisiä yhdessä touhuamassa, ilman että koitettaisiin yhtään rajoittaa itseämme 😁
ei spontaanius ja nopeatempoisuus sulje pois sitä etteikö ihminen olisi myös pohdiskeleva
Olisihan se ihanteellista, että kaikki hyväksyttäisiin aina omina itsenään. Ikävä kyllä se ei vain ole kaikissa tilanteissa mahdollista. Välillä on vain joustettava ja mentävä epämukavuusalueelle.
No miksi kulta on kallista? Siksi että sitä on vähän. Ja SUOMESSA ei ole spontaaneja ihmisiä kuin ehkä hiukan Karjalassa.