Eri sosiaaliluokkien väliset erot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Kulttuuriperintö: Alaluokkaisessa kulttuurissa nopeaa mielihyvää tuottavat ajanviettotavat, kuten tupakointi, ylensyönti ja humalahakuinen alkoholin käyttö hyväksytään

2. Sosiaaliperintö: Tavat periytyvät kotoa. Tupakointi voidaan nähdä luontaisena jatkumona. Opettelepa syömään jotain muuta kuin punaista lihaa, jos kotona ei ole haluttu syödä "rehuja" tai vastaavasti käytetty raha mahdollisimman helppoihin kaloreihin. Koulutukseen voidaan suhtautua nuivasti. Kaikki muu paitsi käsillä tekeminen voidaan nähdä tyhjänpäiväisenä herrojen kotkotuksena. Kouluun ei haluta panostaa, koska "meidän Villestä tulee kuitenkin käytännön osaaja".

3. Taloudelliset tekijät: Roskaruoka on halpaa tai ainakin helpomaa kuin terveellisen ruokan laittaminen. Tupakointi ei ole halpaa, mutta jostain syystä myös vaikkapa lottoaminen on yleisempää köyhillä. Monissa köyhissä perheissä voidaan säästää vaikka lasten hammastahnasta, jotta vanhemmilla riittää rahaa tupakkaan.

4. Perinnölliset tekijät: Köyhyys laskee älyllisiä kykyjä. Silloin on vaikeampi tehdä loogisia ja oman etunsa mukaisia valintoja.

Bourdieut on luettu siellä perällä :D Ihan validi perusteet, tosin toi nelonen ei oo ehkä "nelonen", vaan tyyliin 8 tai 9 laitettuna mittakaavaan vrt nuo 3 ensimmäistä. 

Tai no jaa, korjaampa vähän itseäni: ollessani työttömänä stressi kyllä oli todella kuormittavaa ja ärsytti todella täytellä niitä kymmensivuisia kelan kaavakkeita, juosta luukulta toiselle ja spämmätä sähköpostia - se kävi ihan työstä. Kaken tämän jälkeen piti vielä olla aikaa ja energiaa siihen tärkeinpään: työnhakuun. Eli tavallaan tällainen "extra-kuorma" olisi lähempänä tuota neloskohtaa, ja sopii hyvin tuohon loppuosaan: on vaikeampi tehdä loogisia ja oman etunsa mukaisia valintoja. Sama juttu kaikissa ihan perusjutuissa kaupankäynnistä harrastuksiin jne. Osa kapasiteetista menee ihan muuhun kuin siihen oleelliseen, kun pitää stressata.

Kunhan ette yleistä liikaa. Mulla on suvussa 70-30 akateemisia ja duunareita. Nämä duunarit ovat myöskin menestyneet koulussa, muttei ole ollut kiinnostusta lukea pidemmälle. Toisenlaisia valintoja ja arvoja vain ovat noudattaneet. Itse kävin vain amiksen, vaikka olin 9,5 oppilas peruskoulussa. Ei ole kunnianhimoa, ei tarvetta ylimääräiselle rahalle tai materialle. On ollut enemmän aikaa lapsille ja luonnossa lojumiselle. Yleissivistys myös erittäin monipuolista, vaikken kouluttautunutkaan. Kiinnostusta ja lahjoja silti löytyy moneen.

Toki tiedän, että matalammin koulutetut ovat todennäköisemmin myös lahjoiltaan heikompia, muttei todellakaan päde kaikkiin. Onneksi en itse välitä tyhmän leimasta, jos joku minut haluaa sellaiseksi tuomita matalan koulutuksen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutus periytyy. Olipa miten ilmainen koulutusjärjestelmä tahansa, niin fakta on se, että akateemisesta perheestä tulee akateemisia lapsia ja taas duunariperheestä duunareita. Näin pääsääntöisesti. Akateemiset ovat omaksuneet terveellisiä elämäntapoja ja he ovat sellaisten ihmisten ympärillä, jotka ovat myös terveellisemman elämän kannalla, kun taas duunariammateissa poltetaan usein tupakkaa, syödään roskaruokaa ja ryypätään viikonloppuisin. Ja kun tällaisia ihmisiä on ympärillä, niin sitä helposti itsekin tekee samoin = kulttuuri. 

Loikka sosiaaliluokasta toiseen ei sekään ole niin yksinkertainen, sillä silloin loikkaaja ei koe kuuluvansa kumpaankaan sosiaaliluokkaan, vaan kokee itsensä ulkopuoliseksi molemmissa ja tästä vo syntyä taas muita ongelmia. 

Molemmat lapsemme ovat akateemisesti koulutettuja. Me vanhemmat emme ole. Molemmila vanhemmilla on kuitenkin koulutus. 

Asenteesi on aivan käsittämätön. Haista sinä kuule konjakkilasisi ääressä akateeminen hienostunut paska!

Sinun kommenttisi ei ole käsittämätön, vaan ilmeisen selkeä ja kertoo, että pelkkä koulutus, oli se mikä hyvänsä ei takaa aina sitä, että köytöstavat olsivat hallussa. Mutta siitä huolimatta lapset voivat pärjätä opinnoissaan. - Edellä esitetty "Koulutus periytyy" postauksen kirjoittanut taisi kärjistää ja hivenen oikoi mutkia suoriksi. Mutta valitettavasti hänen postauksensa sisälsi myös osaksi suuntaa antavia faktoja.

 On mielenkiintoitsa nähdä miten erot akateemisten ja korkeakouluissa käyneiden ja "vain" perusasteen tutkinnon suorittaneiden välillä lähivuosina kehittyvät kun vaikuttaa sille, että yliopistollisessa ja  korkeakoulutuksessa on viime vuosisadan viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut käänne niin, että siitä on tullut  kaikkien tavoitettavissa olevaa varallisuudesta tai kotitaustasta riippumatta, jonka seurauksena ns. korkeakoulutettuja nykyisistä ikäpolvista lienee jo ylipuolet suorittanut.

 Viimeksi mainitusta paljossa kiittäminen ammattikouluverkoston, jonka "laitoksia" lienee, vähintään joku "yksikkö" jokaisella suomen paikkakunnalla; ellei jollain ole niin vastaavsti sitten osalla on useampikin "yksikkö."  - Tämän lisäsksi on vielä tietysti perinteiset tiede-yliopistot ja korkeakoulut.   

 Toinen merkittävä muutos on ollut se, että lähes jokaisella ns. korkeakoulu-asteen opiskelupaikassa on nais-enemmistö.

Olen joskus kuullut salaliittoteorian, että oikeasti Suomessa pidetään nykyistä pullataikinan lailla levinnyttä ammattikorkea-koulu verkkoa yllä, että pojilla olisi edes hieman isompi mahdollisuus yltää "korkeakoulu tutkintoon", eikä ne menisi lähinnä vain naisille. (-Kuten jokunen vuosikymmen aiemmin etupäässä vain miehille ja vielä pidempi aika sitten vain miehille). 

Vaan, mitä tässä välissä oikeastaan tapahtui? - Miksei hakeudu niin paljon opiskelemaan korkeammalla asteella, tai eivät kenties pääse sinne, niin hyvin kuin ennen?  - Selittääkö tätä perhetausta, vai mikä?    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen koulusysteemi sotkee kuviota.

Ennen vähän huonommallakin todistuksella pääsi lukioon ja sitä kautta yliopistoon.

Nyt on rajat ja oppilaita ei oteta vaikka paikkoja jää vapaaksi.

Moni hyvän perheen lapsi passitetaan väkisin ammattikouluun.

Öö ei todellakaan ole. Yliopistoon pääsy on täysin kiinni siitä miten muut pääsykokeissa käyvät suoriutuu. Eikö lukioiden ka-raja myös määrity hakijoiden ka:n mukaan?

Just tollasia juttuja duunarit kertoo toisilleen ja saadaan sitten syyttää muista siitä miksei ole menty lukioon ja yliopistoon.

Sorry. Nykyisi lukioissa kiinteä raja 7.5.

Mikäli hakijat ei tähän yllä, niin jätetään avoimet lukiopaikat täyttämättä.

Noinkohan? Hyvin nopealla google-haulla löysin viisi lukiota pelkästään pk-seudulta joihin pääsi vuonna 2017 alle 7,5 keskiarvolla.

Itselläni on yliopistokoulutus.

Ei se viisautta ole tuonut.

Olen lukenut kirjat ja ne tenttinyt.

Yliopistossa ja lukiossa pärjää oppimalla tietyn tavan käyttää kieltä. Jopa tietämättömyyden pystyy peittämään käyttämällä oikeanlaista sanavalikoimaa ja lauserakennetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen koulusysteemi sotkee kuviota.

Ennen vähän huonommallakin todistuksella pääsi lukioon ja sitä kautta yliopistoon.

Nyt on rajat ja oppilaita ei oteta vaikka paikkoja jää vapaaksi.

Moni hyvän perheen lapsi passitetaan väkisin ammattikouluun.

Öö ei todellakaan ole. Yliopistoon pääsy on täysin kiinni siitä miten muut pääsykokeissa käyvät suoriutuu. Eikö lukioiden ka-raja myös määrity hakijoiden ka:n mukaan?

Just tollasia juttuja duunarit kertoo toisilleen ja saadaan sitten syyttää muista siitä miksei ole menty lukioon ja yliopistoon.

Sorry. Nykyisi lukioissa kiinteä raja 7.5.

Mikäli hakijat ei tähän yllä, niin jätetään avoimet lukiopaikat täyttämättä.

Noinkohan? Hyvin nopealla google-haulla löysin viisi lukiota pelkästään pk-seudulta joihin pääsi vuonna 2017 alle 7,5 keskiarvolla.

Googlaa lisää ja katso onko jokapaikassa.

Kielellisellä lahjakkuudella pääsee helposti pitkälle. Supliikki on vielä parempi juttu.