Eri sosiaaliluokkien väliset erot

Tällä tuhotaan monta potentiaalista lahjakkuutta, jolla yläasteella murrosikä.

Ei ole Suomen edun mukaista.

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen koulusysteemi sotkee kuviota.

Ennen vähän huonommallakin todistuksella pääsi lukioon ja sitä kautta yliopistoon.

Nyt on rajat ja oppilaita ei oteta vaikka paikkoja jää vapaaksi.

Moni hyvän perheen lapsi passitetaan väkisin ammattikouluun.

Öö ei todellakaan ole. Yliopistoon pääsy on täysin kiinni siitä miten muut pääsykokeissa käyvät suoriutuu. Eikö lukioiden ka-raja myös määrity hakijoiden ka:n mukaan?

Just tollasia juttuja duunarit kertoo toisilleen ja saadaan sitten syyttää muista siitä miksei ole menty lukioon ja yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutus periytyy. Olipa miten ilmainen koulutusjärjestelmä tahansa, niin fakta on se, että akateemisesta perheestä tulee akateemisia lapsia ja taas duunariperheestä duunareita. Näin pääsääntöisesti. Akateemiset ovat omaksuneet terveellisiä elämäntapoja ja he ovat sellaisten ihmisten ympärillä, jotka ovat myös terveellisemman elämän kannalla, kun taas duunariammateissa poltetaan usein tupakkaa, syödään roskaruokaa ja ryypätään viikonloppuisin. Ja kun tällaisia ihmisiä on ympärillä, niin sitä helposti itsekin tekee samoin = kulttuuri. 

Loikka sosiaaliluokasta toiseen ei sekään ole niin yksinkertainen, sillä silloin loikkaaja ei koe kuuluvansa kumpaankaan sosiaaliluokkaan, vaan kokee itsensä ulkopuoliseksi molemmissa ja tästä vo syntyä taas muita ongelmia. 

Kyllä nää loikat ainakin edellisissä sukupolvissa onnistui hyvin, miksi ei nykyäänkin? Vaatii yksilöltä paljon itseltään, ja varmaan jonkunlaisen ulkopuolisen tuen/potkun, että ne lahjakkaat tajuavat olla seuraamatta vanhempien kehnoa esimerkkiä.

Ja kun on väkivaltaisen äitinsä vaikeasti lapsena vaurioittama, niin silloin tarvitaan oman halun ja toipumisuskon lisäksi rutkasti veroeuroja, lukuisten eri alojen ammattilaisten muodostama hoitopiiri vuosiksi ja vuosiksi, kaikki omat rahat, kaikki omat voimat jnejnejnejne.

Ympäristö ja paskat geenit, ei sen kummempaa. Lisääntyminen pitäisi kieltää huono-osaisilta.

Vierailija kirjoitti:

Ympäristö ja paskat geenit, ei sen kummempaa. Lisääntyminen pitäisi kieltää huono-osaisilta.

Kuten väkivaltaisilta äitikandidaateilta, esim. alkoholistiäideiltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen koulusysteemi sotkee kuviota.

Ennen vähän huonommallakin todistuksella pääsi lukioon ja sitä kautta yliopistoon.

Nyt on rajat ja oppilaita ei oteta vaikka paikkoja jää vapaaksi.

Moni hyvän perheen lapsi passitetaan väkisin ammattikouluun.

Öö ei todellakaan ole. Yliopistoon pääsy on täysin kiinni siitä miten muut pääsykokeissa käyvät suoriutuu. Eikö lukioiden ka-raja myös määrity hakijoiden ka:n mukaan?

Just tollasia juttuja duunarit kertoo toisilleen ja saadaan sitten syyttää muista siitä miksei ole menty lukioon ja yliopistoon.

Sorry. Nykyisi lukioissa kiinteä raja 7.5.

Mikäli hakijat ei tähän yllä, niin jätetään avoimet lukiopaikat täyttämättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutus periytyy. Olipa miten ilmainen koulutusjärjestelmä tahansa, niin fakta on se, että akateemisesta perheestä tulee akateemisia lapsia ja taas duunariperheestä duunareita. Näin pääsääntöisesti. Akateemiset ovat omaksuneet terveellisiä elämäntapoja ja he ovat sellaisten ihmisten ympärillä, jotka ovat myös terveellisemman elämän kannalla, kun taas duunariammateissa poltetaan usein tupakkaa, syödään roskaruokaa ja ryypätään viikonloppuisin. Ja kun tällaisia ihmisiä on ympärillä, niin sitä helposti itsekin tekee samoin = kulttuuri. 

Loikka sosiaaliluokasta toiseen ei sekään ole niin yksinkertainen, sillä silloin loikkaaja ei koe kuuluvansa kumpaankaan sosiaaliluokkaan, vaan kokee itsensä ulkopuoliseksi molemmissa ja tästä vo syntyä taas muita ongelmia. 

Kyllä nää loikat ainakin edellisissä sukupolvissa onnistui hyvin, miksi ei nykyäänkin? Vaatii yksilöltä paljon itseltään, ja varmaan jonkunlaisen ulkopuolisen tuen/potkun, että ne lahjakkaat tajuavat olla seuraamatta vanhempien kehnoa esimerkkiä.

Se vaikeus johtuu enimmäkseen siitä, ettei saa tukea tai kannustusta tai arvostusta vanhemmiltaan, niin hölmöltä kuin se kuulostaakin. Omilla vanhemmillani (putkimies ja kassatäti) ei ole aavistustakaan mitä opiskelen (sosiologia) ja kyselevät että mihin ammattiin sitä sitten päädyn, eivätkä käsitä ammattikoulun ja yliopiston eroa, vaan se ammattikeskeinen lähestymistapa on ainoa tapa lähestyä asiaa. Puhumattakaan siitä, miten opinnot ja työ ei ole "konkreettista", niin heidän on vaikea hahmottaa tai saada otetta koko hommasta ja kuvittelevat, että käyn vain opiskelijabileissä ja juhlin haalarit päällä. Kieltämättä aika turhauttavaa kun muiden opiskelukavereiden vanhemmat ovat akateemisia ja yllätysyllätys: monet valtio- / yhteiskuntatieteellisestä :D

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävää miten moni kassamyyjä, bussikuski, tarjoilija tai muu ravintolatyöläinen ym polttaa edelleen tupakkaa. Sitten taas meillä töissä 40 henkilöstä vain yksi polttaa, ainut matalasti koulutettu melkein 60 v.

Mitä vittua se sinulle kuuluu jos joku tupakoi. Eikä maailmas ole vähän suurempiakin ongelmia kun tupakointi eikä se sinun elämääsi vaikuta jos joku tupakoi.

Tupakointi on vasta viimevuosina noussut paheiden kuninkaaksi, aiemmin huomattavasti useampi akateeminenkin poltti siihen tapaan kerran kiinnyttyään. Typeräähän polttaminen on, mutta vielä 15 vuotta sitten se oli niin yleistä, ettei sen perusteella ollut mahdollista vetää mitään luokkarajoja.  Useimmat akateemiset luopuivat tavasta viimeistään perheen perustamisen myötä. Osa vanhemmasta yliopiston henkilökunnasta polttaa yhä, muttei tee sitä enää julkisesti.

Alaluokissa sen sijaan jähmeämmät sukupuoliroolit kahlitsevat luokkansa jäseniä: poika saa herkemmin kuulla homottelua, jos perinteiset miesten työt eivät häntä kiinnosta mutta selkään taputusta, jos koulunkäynti ei tätä kiinnosta, vaan kolttoset pojat ovat poikia -mentaliteetilla, aivan samoin tytöltä vaaditaan pikkupiikuutta ja naisten töiden hallintaa sekä korkeaa sietokykyä miesten sikailulle. Alaluokkainen mies saa yhä polttaa, syljeskellä, kiroilla ja juoda, huonot tavat ovat hänelle alaluokkaisen miehuuden merkkejä, joilla hän erottaa itsensä hameväestä, joilta tosin siedetään samaa käytöstä mutta hieman hillitymmin, kunhan eukko ei nipota miehensä huonoista tavoista.

Koska sivistystä ei ole tapana ollut arvostaa sen itsensä vuoksi, näistä duunarisuvuista hakeudutaan rahan perässä sellaisille aloille, joissa mahdollisimman lyhyt koulutus takaa nopeasti työpaikan ja kohtuulliset tulot - akateemisista suvuissa pidetään arvossa pienellä palkalla tehtyä työtä aivan toisella tapaa kuin näissä duunarisuvuissa, joissa pitkän koulutuksen ja sen avulla hankitun tiedon arvo ja hyöty konkretisoituu sinne tajuntaan ainoastaan siitä saatavan hyödyn l. rahan kautta.

Jos mun lapsi ei pärjäisi koulussa, niin neuvoisin opiskelemaan putkimieheksi.

Auttaisin perustamaan firman.

Saisi laps hyvät tulot.

-akateeminen N 42

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävää miten moni kassamyyjä, bussikuski, tarjoilija tai muu ravintolatyöläinen ym polttaa edelleen tupakkaa. Sitten taas meillä töissä 40 henkilöstä vain yksi polttaa, ainut matalasti koulutettu melkein 60 v.

Mitä vittua se sinulle kuuluu jos joku tupakoi. Eikä maailmas ole vähän suurempiakin ongelmia kun tupakointi eikä se sinun elämääsi vaikuta jos joku tupakoi.

En ole se, jolle kommentoit, mutta sanompa vaan, vaikka nyt hivenen ohi aiheen, että jos pidät jokaisena työpäivänäsi aikana kaksi kymmemen minuutin tupakkataukoa, niin onko se paljon? Ei se ole paljon 100 miunuuttia eli reilu pulitoista tuntia.

Mutta jos minä ilmoitan, että tästä lähtien minä tulen joka maanantai tuntia myöhemmin töihin, mutta minulle pitää maksaa siitä huolimatta vähintään sama palkka poissa olotunniltani jatkossakin. Onko se paljon?

On se sanoo nyt joku. - Kuitenkin minun tunnin poissaoloni ei ole kuin 60 % siitä työajan varastamisesta kuin, minkä tupakoitsija kokee voivansa käyttää omaan harrastukseensa työpäivän aikana.

- Toisaalta työnantaja säästänee mm. siivous ja hygienia kuluissa ja lienee monen potenttiaalisen asiakkaan mielestä "siistimpi paikka" kun työpaikan läheisyydessä ei näy (mm) työntekijöitä kessuttelemassa saati,että heitä joutuisi kohtaamaan asiakaspalvelussa. 

Vierailija kirjoitti:

Tupakointi on vasta viimevuosina noussut paheiden kuninkaaksi, aiemmin huomattavasti useampi akateeminenkin poltti siihen tapaan kerran kiinnyttyään. Typeräähän polttaminen on, mutta vielä 15 vuotta sitten se oli niin yleistä, ettei sen perusteella ollut mahdollista vetää mitään luokkarajoja.  Useimmat akateemiset luopuivat tavasta viimeistään perheen perustamisen myötä. Osa vanhemmasta yliopiston henkilökunnasta polttaa yhä, muttei tee sitä enää julkisesti.

Alaluokissa sen sijaan jähmeämmät sukupuoliroolit kahlitsevat luokkansa jäseniä: poika saa herkemmin kuulla homottelua, jos perinteiset miesten työt eivät häntä kiinnosta mutta selkään taputusta, jos koulunkäynti ei tätä kiinnosta, vaan kolttoset pojat ovat poikia -mentaliteetilla, aivan samoin tytöltä vaaditaan pikkupiikuutta ja naisten töiden hallintaa sekä korkeaa sietokykyä miesten sikailulle. Alaluokkainen mies saa yhä polttaa, syljeskellä, kiroilla ja juoda, huonot tavat ovat hänelle alaluokkaisen miehuuden merkkejä, joilla hän erottaa itsensä hameväestä, joilta tosin siedetään samaa käytöstä mutta hieman hillitymmin, kunhan eukko ei nipota miehensä huonoista tavoista.

Koska sivistystä ei ole tapana ollut arvostaa sen itsensä vuoksi, näistä duunarisuvuista hakeudutaan rahan perässä sellaisille aloille, joissa mahdollisimman lyhyt koulutus takaa nopeasti työpaikan ja kohtuulliset tulot - akateemisista suvuissa pidetään arvossa pienellä palkalla tehtyä työtä aivan toisella tapaa kuin näissä duunarisuvuissa, joissa pitkän koulutuksen ja sen avulla hankitun tiedon arvo ja hyöty konkretisoituu sinne tajuntaan ainoastaan siitä saatavan hyödyn l. rahan kautta.

Nyt oli kyllä perustavanlaatuisesti kommentoitu, kiitos. 

Vierailija kirjoitti:

Jos mun lapsi ei pärjäisi koulussa, niin neuvoisin opiskelemaan putkimieheksi.

Auttaisin perustamaan firman.

Saisi laps hyvät tulot.

-akateeminen N 42

Ja minä olisin vallan erinomaisen iloinen äidistä, joka jaksaisi kannustaa minua kohti putkimiehen ammattia. - Jos olsin valinnut niinkuin veljeni Vielä ylpeämpi olisin äidistäni, jos hän kykenisi tajuamaan, että kyllä koulussa täytyy pärjätä, jos aikoo tulevaisuudessa putkimieheksi, tai vaikka sitten parturikampaajaksi. - Eikä  tohtori äitimme murehtisi niin paljon sitä, että mitä hän teki väärin kun vain toinen lapsi hakeutui lukioon ja sieltä yliopistoon ja toinen halusi ja meni ammattikouluun, vaikka hänen peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella hän olisi riittänyt hyvin moneen lukioonkin.  Korkeakoluunkin sittemmmin ammattikoulun valinnut haki ja pääsi, mutta aiankin toistaiseksi tuntuu viihtyvän paremmin töissä kuin opiskelemassa "korkeammalle"  - Vain palkassa laskien hän on vuosia saanut parempaa palkkaa kuin äiti (tohtori) .     

Yliopisto-opiskelija

Meissä "alemman luokan lapsissakin" on asenne-eroja. Jotkut kokevat pelkkää näköalattomuutta. Jotkut sisuuntuvat ja tekevät kaikkensa, jotta saavuttaisivat haluamiaan asioita tulevaisuudessa. Yhtä lailla on erilaisia varakkaiden perheiden lapsia. Jotkut eivät osaa tehdä oikeita valintoja, koska pitävät vanhempiensa elintasoa itsestäänselvyytenä. Toki heitä voi odottaa tukiverkko, suhteet ja perintö, mutta kuitenkin.

Itse olen tällainen sisuuntuja. Koen, että Suomessa on ainakin toistaiseksi ollut hyvät ja realistiset mahdollisuudet vaikka mihin. Mutta olen minä huomannut ne kompastuskivetkin:

- en ole saanut töitä suhteilla

- esim kaikki tietotekniikka ja peruskoulua vaativammat kouluasiat piti opetella itse

- mulla on keskivertoa tönkömpi englannin taito, koska matkusteluun ei ollut varaa

- toisinaan kärsin aivan hirveistä paineista ja stressistä, kun asetan riman niin korkealle, katson hienoa toimistotaloa ja mietin, mitä hemmettiä täällä teen.

Mulla oli peruskoulussa keskiarvo 7,4. Nyt tienaan 6000 e/kk, eikä mulla ole koulutusta.

1. Kulttuuriperintö: Alaluokkaisessa kulttuurissa nopeaa mielihyvää tuottavat ajanviettotavat, kuten tupakointi, ylensyönti ja humalahakuinen alkoholin käyttö hyväksytään

2. Sosiaaliperintö: Tavat periytyvät kotoa. Tupakointi voidaan nähdä luontaisena jatkumona. Opettelepa syömään jotain muuta kuin punaista lihaa, jos kotona ei ole haluttu syödä "rehuja" tai vastaavasti käytetty raha mahdollisimman helppoihin kaloreihin. Koulutukseen voidaan suhtautua nuivasti. Kaikki muu paitsi käsillä tekeminen voidaan nähdä tyhjänpäiväisenä herrojen kotkotuksena. Kouluun ei haluta panostaa, koska "meidän Villestä tulee kuitenkin käytännön osaaja".

3. Taloudelliset tekijät: Roskaruoka on halpaa tai ainakin helpomaa kuin terveellisen ruokan laittaminen. Tupakointi ei ole halpaa, mutta jostain syystä myös vaikkapa lottoaminen on yleisempää köyhillä. Monissa köyhissä perheissä voidaan säästää vaikka lasten hammastahnasta, jotta vanhemmilla riittää rahaa tupakkaan.

4. Perinnölliset tekijät: Köyhyys laskee älyllisiä kykyjä. Silloin on vaikeampi tehdä loogisia ja oman etunsa mukaisia valintoja.

Monesti "alempaan luokkaan" syntyneille riittää malliksi joku tuttu nai parempi perhe, johon suvusta on naituani.

Oppivat mallin tätäkin kautta. Samalla myös tavat ja ajatukset.

Näin kävi itselleni.

Isäni oli raksamies.

Vierailija kirjoitti:

1. Kulttuuriperintö: Alaluokkaisessa kulttuurissa nopeaa mielihyvää tuottavat ajanviettotavat, kuten tupakointi, ylensyönti ja humalahakuinen alkoholin käyttö hyväksytään

2. Sosiaaliperintö: Tavat periytyvät kotoa. Tupakointi voidaan nähdä luontaisena jatkumona. Opettelepa syömään jotain muuta kuin punaista lihaa, jos kotona ei ole haluttu syödä "rehuja" tai vastaavasti käytetty raha mahdollisimman helppoihin kaloreihin. Koulutukseen voidaan suhtautua nuivasti. Kaikki muu paitsi käsillä tekeminen voidaan nähdä tyhjänpäiväisenä herrojen kotkotuksena. Kouluun ei haluta panostaa, koska "meidän Villestä tulee kuitenkin käytännön osaaja".

3. Taloudelliset tekijät: Roskaruoka on halpaa tai ainakin helpomaa kuin terveellisen ruokan laittaminen. Tupakointi ei ole halpaa, mutta jostain syystä myös vaikkapa lottoaminen on yleisempää köyhillä. Monissa köyhissä perheissä voidaan säästää vaikka lasten hammastahnasta, jotta vanhemmilla riittää rahaa tupakkaan.

4. Perinnölliset tekijät: Köyhyys laskee älyllisiä kykyjä. Silloin on vaikeampi tehdä loogisia ja oman etunsa mukaisia valintoja.

Bourdieut on luettu siellä perällä :D Ihan validi perusteet, tosin toi nelonen ei oo ehkä "nelonen", vaan tyyliin 8 tai 9 laitettuna mittakaavaan vrt nuo 3 ensimmäistä. 

Vierailija kirjoitti:

Koulutus periytyy. Olipa miten ilmainen koulutusjärjestelmä tahansa, niin fakta on se, että akateemisesta perheestä tulee akateemisia lapsia ja taas duunariperheestä duunareita. Näin pääsääntöisesti. Akateemiset ovat omaksuneet terveellisiä elämäntapoja ja he ovat sellaisten ihmisten ympärillä, jotka ovat myös terveellisemman elämän kannalla, kun taas duunariammateissa poltetaan usein tupakkaa, syödään roskaruokaa ja ryypätään viikonloppuisin. Ja kun tällaisia ihmisiä on ympärillä, niin sitä helposti itsekin tekee samoin = kulttuuri. 

Loikka sosiaaliluokasta toiseen ei sekään ole niin yksinkertainen, sillä silloin loikkaaja ei koe kuuluvansa kumpaankaan sosiaaliluokkaan, vaan kokee itsensä ulkopuoliseksi molemmissa ja tästä vo syntyä taas muita ongelmia. 

Molemmat lapsemme ovat akateemisesti koulutettuja. Me vanhemmat emme ole. Molemmila vanhemmilla on kuitenkin koulutus.

Asenteesi on aivan käsittämätön. Haista sinä kuule konjakkilasisi ääressä akateeminen hienostunut paska!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutus periytyy. Olipa miten ilmainen koulutusjärjestelmä tahansa, niin fakta on se, että akateemisesta perheestä tulee akateemisia lapsia ja taas duunariperheestä duunareita. Näin pääsääntöisesti. Akateemiset ovat omaksuneet terveellisiä elämäntapoja ja he ovat sellaisten ihmisten ympärillä, jotka ovat myös terveellisemman elämän kannalla, kun taas duunariammateissa poltetaan usein tupakkaa, syödään roskaruokaa ja ryypätään viikonloppuisin. Ja kun tällaisia ihmisiä on ympärillä, niin sitä helposti itsekin tekee samoin = kulttuuri. 

Loikka sosiaaliluokasta toiseen ei sekään ole niin yksinkertainen, sillä silloin loikkaaja ei koe kuuluvansa kumpaankaan sosiaaliluokkaan, vaan kokee itsensä ulkopuoliseksi molemmissa ja tästä vo syntyä taas muita ongelmia. 

Molemmat lapsemme ovat akateemisesti koulutettuja. Me vanhemmat emme ole. Molemmila vanhemmilla on kuitenkin koulutus.

Asenteesi on aivan käsittämätön. Haista sinä kuule konjakkilasisi ääressä akateeminen hienostunut paska!

?