Erota vai ei?

Mitä tekisit sijassani. Eroisitko vai ei?

Ollaan oltu naimisissa yli 18 vuotta. Lapset teini sekä kaksi alakouluikäistä. Kaikki hyvin päällisin puolin. Molemmat hyvissä ammateissa. Mies tienaa tosi hyvin, minä ok. Rahat yhteisiä. Laina iso ja talo ihana.

Vuosia sitten mies oli epäluotettava muiden naisten suhteen (tämä varsinkin vauva-aikana). Ilmeisesti petti myös, omasta mielestään ei. Jokatapauksessa kovasti oli etsinyt seuraa. Yritettiin rämpiä eteenpäin, vaikka mietin usein eroa. Mies ei missään tapauksessa koskaan halunnut eroa.

En kuitenkaan koskaan uhohtanut vaikka mies vaikutti muuttuneen. Nyt kun pikku-lapsi-aika on takana päin minusta tuntuu siltä, että haluan erota. Niiden menneiden takia. Niiden varjossa muutkin ärsytykset kärjistyy. Eilen unohti puhelimensa kotiin. Tuli viestiä huomattavasti nuoremmalta kollegalta. Suht normaalia viestittelyä mutta miehen aiemmissa vastauksissa oli selviä liehittely-yrityksiä tyyliin; "on sulla söpö katse tuossa kuvassa" jne... Ei minulla mitään mustasukkaisuustunteita ole, mutta jotenkin niin noloa...
Ja ennenkuin joku älähtää puhelimen katsomisesta niin mieheni katsoo päivittäin puhelintani.

Kuinka teidän eronneiden elämä muuttui eron jälkeen? En jaksais muuttaa johonkin rivitaloasuntoon. Mutta kannattaako jäädä kulissiliittoon?