En halua isoja häitä!

Mies kosi ja vastasin myöntävästi. Haluan olla hänen kanssaan loppu elämäni ja haluan tehdä lapsia hänen kanssaan.

Tänään keskusteltiin siitä, millaiset häät järkätään. Mies haluaa joko isot ja prameat häät (100 vierasta) tai maistraattivihkimisen. Ei mitään siltä väliltä.

Raha ei ole ongelma, mutta miehen tuntien hän ei tekisi juhlien suunnittelun eteen mitään. Mies varmaan luulee, että tuollaiset juhlat syntyvät itsestään, kun morsian häärää innokkaana.

Itseänikään hääjärjestelyt eivät kiinnosta, mutta minulle ne kaatuisivat. En halua olla huomion keskipisteenä enkä panostaa yhteen päivään vuosi- tai kuukausikaupalla. Tuskin nukkuisin kuukausiin ennen häitä, kun olen niin kova stressaamaan. Haluaisin pienet ja rennot juhlat, joissa mukana olisi vain tärkeimmät ihmiset. Haluaisin nätin mekon ja isäni saattamaan. Siinä kaikki.

Mutta miehen mielestä vieraita ei lähdetä rajaamaan. Kutsutaan joko kaikki serkut perheineen ja kaikki mahdolliset kaverit aveceineen tai ei ketään. Ok.

Mies on sosiaalinen ja hänellä on laaja ystäväpiiri ja hän haluaa kaikki mukaan. Itse olen melko introvertti ja kaipaan ympärilleni vain muutamia ystäviä.

Eli maistraatti kuulostaa paremmalta. Mutta pohdin kuitenkin, alkaako kaduttaa, jos päivää ei juhlista mitenkään?

Onko kenelläkään vastaavanlaisia tuntemuksia? Miten olette hoitaneet asian?