Mies häipyi
Aina kun tulee riitaa, niin miehellä menee överiksi. Koskaan ei pysty näkemään itsessään mitään vikaa, vaan kaikki on lopulta mun syytä ja miehen on pakko ylireagoida.
Tänään tultiin lasten kanssa harrastuksesta kotiin ja mies alkoi huutaa samantien lapsille, kun nahistelivat eteisessä.
Mies on todella ahdistava ollessaan ärtynyt. Ei puhu, mutta saatta alkaa huutamaan ja kiroamaan lasten edessä.
Kysyin mieheltä parvekkeella, että onko pakko aina huutaa.
Se riitti. Mies ryntäsi eteiseen ja ulos. Lapset kysyivät minne menee ja vastasi ettei tiedä.
Tälläinem raivostuttaa mua. Miksi on pakko päästää se oma vitutus niin suureksi, ettei pysty edes lasten edessä olemaan normaali..
Laitoin miehelle viestin, että kannattaa varmaan olla sen aikaa pois, että alkaa taas veri kiertämään päässä.
Tuloksena on sitten se, että mies kertoi kuinka tulee hakemaan kamansa ( päättyy aina tähän...) ja haukkumista.
Mä olen kuunnellut noita etouhkauksia ja katsellut tota huoneesta toiseen ( ja usein ulos) ryntäilevää miestä jo vuosia.
Koskaan, siis ei ikinä, mies tee aloitetta riidän sopimiseksi, vaan aina löytyy selitys sille kuinka minä olen sanonut tai tehnyt jotain, mikä oikeuttaa miehen vetämään koko vkl piloille ja riidan ihan överiksi.
Suuttuessaan aina kertoo, että voin painua helvettiin ja ettei välitä mun tunteista tippaakaan.
Tälläkin hetkellä mies on jossain ollut jo tunteja. Ei vastaa viesteihin, soittaa en edes viitsi. Todennäköisesti puhelin pois päältä.
Kertakaikkiaan ihana äijä
Kommentit (18)
Älä sano: onko aina pakko huutaa.
Kysy tavallisella äänellä: voitaisiinko keskustella tuosta äskeisestä tilanteesta lasten kanssa.
Ehdota pariterapiaa teille. Jos ei suostu, niin sano, että jos kerrankin vielä puhuu erosta, sinät toteutat sen.
Meillä sama homma,kaikki on aina mun vika,eikä mies osaa pyytää anteeksi....
Kuulostaa ihan kamalalta, ei lasten pitäisi joutua katsomaan tuollaista ja vielä monta kertaa... Voin vain kuvitella miten kamalan ja turvattoman olon tuo tekee heille, kun isä suuttuu mitättömästä jutusta niin paljon että raivoaa heille täysillä ja hylkää perheen.
Sanot miehelle, että vaihtoehtoja ovat pariterapian aloittaminen mahd. pian, tosissaan ja pitkäjänteisesti tai ero. Ole tarkka siitä milloin ja miten sanot, ettei tilanne kärjisty väkivaltaan tai raivoamiseen lasten nähden. Jos siis haluat yrittää uudestaan tuollaisen raivohullun kanssa, itse uskaltaisi.
En kattoisi tollasta hetkeäkään... Lapsetkin varmaan toivoo jo, ettei isä tulisi takaisin huutamaan.
Ehkä häntä vaivaa tai kalvaa jokin asia, josta hävettää kertoa, mistä johtuu vihainen ja ärtynyt käytös.
Kävi tossa raivoomassa ja hakemassa laturinsa, jota ei löytänyt ja uhkas viedä mun. Lähti jatkamaan matkaa.
kai se nyt kertoi minne meni? eikai nyt tolla tavalla perheen isä voi säntäillä?
Ei kertonut. Mut nyt laittelee viestiä kuinka mä olen menossa nussimaan muita... ja en saa tehdä sitä sen sängyssä. Aivan pimeitä juttuja.
Mikä sua ap vaivaa?
Miten sä jaksat katella tollasta toimintaa? Ja vielä lasten nähden.
En sano, et jätä se sika, mut mieti, et kannattaako olla tuollaisessa suhteessa.
Eikö lapset ja sun oma mielenterveys ole tärkeämpää kuin tollaisen "miehen" kiukuttelut ja erouhkailut?
Voi hyvä ihme! Nakkaat sen äijän kamat pihalle ja lähdet joksikin aikaa lasten kanssa vaikka mummolaan. Kotona ette ole turvassa. Mies on selvästi sairas narsisti tai vastaava.
Vierailija kirjoitti:
Ei kertonut. Mut nyt laittelee viestiä kuinka mä olen menossa nussimaan muita... ja en saa tehdä sitä sen sängyssä. Aivan pimeitä juttuja.
Sillä on itsellään toinen, siksi on hermona, raivoaa ja lähtee ovet paukkuen pienimmästäkin riidasta.
Mun ex mies oli tollanen. Tuo on kamalaa vallan käyttöä, tajusin sen vasta eron jälkeen. Eroon oli paljon muitakin syitä, toivottavasti en toiste haksahda noin kypsymättömään tyyppiin.
Hän on todennäköisesti itse pettänyt sinua ja kärsii nyt itse postraumaattisesta stressihäiröstä.
Nakkaa sille kamoja laukkuun oven ulkopuolelle, ottakoon siitä kun palaa niin ei tarvi itse pakkailla. En jaksais katella tuollaista.