Lue keskustelun säännöt.
Syödäänkö teillä enää "perinteisiä suomalaisia" kotiruokia?
Onko täällä lapsiperheitä, joissa yhä tehdään tavallisia, perinteisiä suomalaisia kotiruokia, esim. lihapullat ja muusi, spagetti ja jauhelihakastike, makkarakeitto, keitetyt potut ja nakkikastike, lihasoppa, makaronilaatikko jne?
Kommentit (116)
Kaalikääryleet unohditte, just tein niitä lihattomana versiona, oli hyvää. Makaronilaatikkoa tulee joskus tehtyä, mutta makkarat ja nakit on pannassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä syödään: laatikoita ja patoja, puuroja, ruisleipää, lihapullia ja -mureketta, sieniruokia, kalasoppaa ja muita kalaruokia …
Meillä syödään suomalaista kausiruokaa eli todella vanhanaikaisesti suhteessa moneen muuhun perheeseen. Tämä on meidän tapamme ottaa kantaa ilmastonmuutokseen. Juuri nyt syödään paljon possua ja uunijuureksia, on porkkanalaatikkoa, jauhelihapannaria jne. Leipomisessa omena ja puolukka ovat vahvasti mukana, jälkiruuassa on luumua. Viljana on pääosin speltti. Pastan tilalla on kesäkurpitsaa.
Siihen pyritään, että kaupasta ostetaan mahdollisimman vähän,koska oman puutarhan tuotteissa ei ole torjunta-ainejäämiä tai säilöntäaineita. Kauhistelen lapsiperheitä, joissa ei mietitä lainkaan sitä, miten paljon elimistölle haitallisia aineita nykyaikaisissa ruokavalioissa on.
Ei olla lapsiperhe, mutta ei tosiaan. Ei tehtäisi vaikka olisi lapsia.
Avomies on hollantilainen ja ei voi sietää makaronilaatikkoa. Hän ei vaan käsitä, miten safka, jossa on kasa makaronia, suolaa ja pippuria, sipulia ja lihaa/soijaa voi maistua suomalaisille. Ei kuulemma maistu miltään on kamalaa. 😂
Itse kun on tottunut syömään ruokaa, jossa on makua ja kasviksia.
Itse en myöskään välitä nakkikastikkeista ja makaronilaatikosta, meidän arkiruoka on esim. nopeasti tehtävät tofu/papuwokit, ratatouille, soijabolognese (tomaattimurska, soija, sipuli, ehkä kasviksia) ym. Mies syö joskus kanaa ja sen kanssa vaikka ruusukaalia ja muita kasviksia ja riisiä, itse kasvisruokaa lähinnä.
Meillä syödään survottua perunaa ja kastiketta. Sen perinteisemmäksi kotiruoka ei enää muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
spagetti ja makaroni ovat _perinteistä_ suomalaista kotiruokaa?
Nykyaikana kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Karjalanpaisti, läskisoosi, makkarasta keitto ja kastike, kasviskeitto, merimiespaisti, kinkkukiusaus, muusi tai keitetyt perunat, jauhelihasta keitto, kastike, pihvit/pullat/mureke, riisi, broileri ja hapanmaitotuotteet vuokina ja kastikkeina, risotto, makaroni ja spagetti joskus. Porkkanaa, lanttua, punajuurta, kaalia, tomaattia, kurkkua käytetään. Kukkaro riittää tähän.
No hyi. Ihanko tosissas luulet, että läskisoosi ja makkara on halpaa ruokaa? Pavut paljon halvemmat ja terveellisemmat, wokkivihanneksiakin saa 1,39 e hintaan 400 gr.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä syödään suomalaista kausiruokaa eli todella vanhanaikaisesti suhteessa moneen muuhun perheeseen. Tämä on meidän tapamme ottaa kantaa ilmastonmuutokseen. Juuri nyt syödään paljon possua ja uunijuureksia, on porkkanalaatikkoa, jauhelihapannaria jne. Leipomisessa omena ja puolukka ovat vahvasti mukana, jälkiruuassa on luumua. Viljana on pääosin speltti. Pastan tilalla on kesäkurpitsaa.
Siihen pyritään, että kaupasta ostetaan mahdollisimman vähän,koska oman puutarhan tuotteissa ei ole torjunta-ainejäämiä tai säilöntäaineita. Kauhistelen lapsiperheitä, joissa ei mietitä lainkaan sitä, miten paljon elimistölle haitallisia aineita nykyaikaisissa ruokavalioissa on.
En nyt tarkoita haastaa riitaa, mutta eiköhän suurimmalla osalla leivota juuri nyt omenasta ja puolukasta. Uskoisin suurimman osan myös hyödyntävän tällä hetkellä juureksia, eli tekevän juurikin uunijuureksia, sosekeittoja jne. Jauhelihapannari on perusruokaa.
Ainoa, mikä tuossa listassasi kuulosti poikkeavalta, on tuo speltti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa punaista lihaa, jos joka päivä noita söisi. Kerran viikossa korkeintaan.
Esi-isämme söivät punaista lihaa tuhansia vuosia kasvattaakseen aivomme nykymittoihinsa.
Nyt hihhulit kääntävät kehityksen kelkkaa. Tulokset on jo osin nähtävissä kyllä. 10000 vuoden päästä ihmetellään taas kirveen ja kookospähkinän kanssa. Ja se kirves ei ole Fiskars.Jep, kaikki nykysukupolven tutkijat, ravintotieteilijät ja ravitsemusalan järjestöt ovat samassa hihhuli-jengissä, kun rohkaisevat syömään vähemmän lihaa kansanterveyden parantamiseksi. Ei meidän esi-isät eläneet lihalla, se oli vain silloin tällöin tai pienissä määrissä syötävä lisuke.
Vielä olemassa olevista metsästäjä-keräilijäheimoista yli 70% saa vähintään puolet kaloreistaan eläinperäisistä lähteistä. Sen perusteella väitteesi ei vaikuta kovin uskottavalta.
Ei pidä paikkaansa.
Ihmiskeho ei kestä liikaa proteiinia, koska se nostaa typen määrän haitallisiin lukemiin. Sellaisella ruokavaliolla siis ihminen ei olisi selvinnyt hengissä evoluutiossa.
Ja jos katsotaan tarkkaan eniten proteiinia saavien metsästäjä-kalastaja-keräilijöiden ruokavaliota, nähdään että asiat ovat vähän eri lailla kuin päältä voisi luulla. Esim. arktiset kansat, joiden pääelinkeino oli kalastus ja merinisäkkäiden pyynti, eivät saaneet energiaansa suurimmaksi osaksi proteiinista vaan rasvasta. Merinisäkkäät ja lohikalat kun sisältävät paljon rasvaa. Poislukien merinisäkkäät ja peurat, monet metsästetyt eläimet olivat aika pieniä kuten jänikset, napasiiselit, vesilinnut, yms. Tämän lisäksi tietysti keräiltiin marjoja, muita kasveja sekä merilevää sekä (pieniä) mereneläviä.
Ja sitten siihen jännään juttuun lihasta: lihakaan ei ole 100% proteiinia vaan esim. naudanlihassakin on vain 20% protskua. Lisäksi proteiinin määrä pihvissä on korkeampi koska siitä paistaessa poistuu rasvaa ja vettä. Mutta harvat metsästäjäkeräilijät söivät vain pihvejä. Ei, tyypillinen tapa syödä pyydetty eläin, esim. ym. merinisäkkäät, oli syödä muutakin kuin vain lihaa, eli aivot, sisäelimet, ihoakin syötiin. Ja inuitit syövät usein esim. hylkeen raakana. Ruokaa ei siis välttämättä kypsenetty. Siksi yhteen annokseen jäävä proteiini oli määrältään vähäisempi kuin rasva ja mitä muuta nyt saatiinkaan.
Toisaalta arktisillakin alueilla oli vuodenkiertonsa. Peuroja metsästettiin vain silloin kun niiden vuotuinen valleusreitti kulki alueen halki - peurapaistia ei ollut pöydässä joka päivä. Samoin muidenkin eläinten suhteen. Elämäntyyli oli myös hieman enemmän energiaavievä kuin nykyinen. Ja sitten metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa valitettavasti oli aikoja, jolloin ruokaa ei paljon saatu ja paastottiin.
Tutkimus on todistanut, että lihan (ja proteiinin) määrää kivikauden ihmisten ruokavaliossa on aikaisemmin yliarvioitu (juuri typin määrää tutkimalla on saatu realistisempi kuva kokonaisruokavaliosta) esim. American Journal of Physical Anthropology, 11/2012.
Eli kyllä sunkin kannattaa syödä se puoli kiloa kasviksia päivässä ja/tai korvata osa lihasta rasvalla. Niin ovat eläneet ne esi-isämme ja -äitimme, joiden geenit jatkavat elämäänsä nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Spagetti ja jauhelihakastiketta ajattelin huomenna tehdä :) muut noista ruoista ei mene alas.
Ei mene alas? Siis apua. Aikuinen ihminen, joka ei perus kotiruoka syö..enpä oo eläissäni kuullut..huhuh..
Et ole eläissäsi kuullut? Minä taas en ole eläissäni kuullut kenestäkään, joka ei olisi eläissään kuullut kenestäkään, joka ei söisi "perinteisiä suomalaisia kotiruokia". Niin paljon on nimittäin kouluruokatraumatisoituneita ihmisiä, jotka syövät mitä tahansa muuta paitsi niitä perinteisiä ruokia, joita koko lapsuuden väkisin tuputettiin ja pakotettiin syömään. Onneksi nykyään on vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa punaista lihaa, jos joka päivä noita söisi. Kerran viikossa korkeintaan.
Esi-isämme söivät punaista lihaa tuhansia vuosia kasvattaakseen aivomme nykymittoihinsa.
Nyt hihhulit kääntävät kehityksen kelkkaa. Tulokset on jo osin nähtävissä kyllä. 10000 vuoden päästä ihmetellään taas kirveen ja kookospähkinän kanssa. Ja se kirves ei ole Fiskars.Jep, kaikki nykysukupolven tutkijat, ravintotieteilijät ja ravitsemusalan järjestöt ovat samassa hihhuli-jengissä, kun rohkaisevat syömään vähemmän lihaa kansanterveyden parantamiseksi. Ei meidän esi-isät eläneet lihalla, se oli vain silloin tällöin tai pienissä määrissä syötävä lisuke.
Vielä olemassa olevista metsästäjä-keräilijäheimoista yli 70% saa vähintään puolet kaloreistaan eläinperäisistä lähteistä. Sen perusteella väitteesi ei vaikuta kovin uskottavalta.
Ei pidä paikkaansa.
Ihmiskeho ei kestä liikaa proteiinia, koska se nostaa typen määrän haitallisiin lukemiin. Sellaisella ruokavaliolla siis ihminen ei olisi selvinnyt hengissä evoluutiossa.
Ja jos katsotaan tarkkaan eniten proteiinia saavien metsästäjä-kalastaja-keräilijöiden ruokavaliota, nähdään että asiat ovat vähän eri lailla kuin päältä voisi luulla. Esim. arktiset kansat, joiden pääelinkeino oli kalastus ja merinisäkkäiden pyynti, eivät saaneet energiaansa suurimmaksi osaksi proteiinista vaan rasvasta. Merinisäkkäät ja lohikalat kun sisältävät paljon rasvaa. Poislukien merinisäkkäät ja peurat, monet metsästetyt eläimet olivat aika pieniä kuten jänikset, napasiiselit, vesilinnut, yms. Tämän lisäksi tietysti keräiltiin marjoja, muita kasveja sekä merilevää sekä (pieniä) mereneläviä.
Ja sitten siihen jännään juttuun lihasta: lihakaan ei ole 100% proteiinia vaan esim. naudanlihassakin on vain 20% protskua. Lisäksi proteiinin määrä pihvissä on korkeampi koska siitä paistaessa poistuu rasvaa ja vettä. Mutta harvat metsästäjäkeräilijät söivät vain pihvejä. Ei, tyypillinen tapa syödä pyydetty eläin, esim. ym. merinisäkkäät, oli syödä muutakin kuin vain lihaa, eli aivot, sisäelimet, ihoakin syötiin. Ja inuitit syövät usein esim. hylkeen raakana. Ruokaa ei siis välttämättä kypsenetty. Siksi yhteen annokseen jäävä proteiini oli määrältään vähäisempi kuin rasva ja mitä muuta nyt saatiinkaan.
Toisaalta arktisillakin alueilla oli vuodenkiertonsa. Peuroja metsästettiin vain silloin kun niiden vuotuinen valleusreitti kulki alueen halki - peurapaistia ei ollut pöydässä joka päivä. Samoin muidenkin eläinten suhteen. Elämäntyyli oli myös hieman enemmän energiaavievä kuin nykyinen. Ja sitten metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa valitettavasti oli aikoja, jolloin ruokaa ei paljon saatu ja paastottiin.
Tutkimus on todistanut, että lihan (ja proteiinin) määrää kivikauden ihmisten ruokavaliossa on aikaisemmin yliarvioitu (juuri typin määrää tutkimalla on saatu realistisempi kuva kokonaisruokavaliosta) esim. American Journal of Physical Anthropology, 11/2012.
Eli kyllä sunkin kannattaa syödä se puoli kiloa kasviksia päivässä ja/tai korvata osa lihasta rasvalla. Niin ovat eläneet ne esi-isämme ja -äitimme, joiden geenit jatkavat elämäänsä nykyään.
Siis mikä nyt ei pitänyt paikkaansa? Pitkä sepustus mikä ei nähdäkseni ollut mitenkään ristiriidassa sen väitteen kanssa että suurin osa metsästäjä-keräilijä-heimoista täyttää suurimman osan energiantarpeestaan eläinperäisistä lähteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ap:n mainitsemat ruoat ovat kyllä säännöllisesti ruokalistalla, mutta toisinaan kasvisversioina ja tietysti syödään paljon myös muuta. Mutta esim. yhtenä päivänä viikossa jokin noista mainituista ruoista on ihan OK.
Vierailija kirjoitti:
Kaalikääryleet unohditte, just tein niitä lihattomana versiona, oli hyvää. Makaronilaatikkoa tulee joskus tehtyä, mutta makkarat ja nakit on pannassa.
Miksi makkarat ja nakit ovat pannassa? Ei niitä tietenkään kannata päivittäin tai välttämättä edes viikottain syödä, mutta kohtuullisina annoksina toisinaan syötynä ei liene kovin epäterveellistä. Esim. joku nakkikeitto, jossa suurin osa aineksista on kasviksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei olla lapsiperhe, mutta ei tosiaan. Ei tehtäisi vaikka olisi lapsia.
Avomies on hollantilainen ja ei voi sietää makaronilaatikkoa. Hän ei vaan käsitä, miten safka, jossa on kasa makaronia, suolaa ja pippuria, sipulia ja lihaa/soijaa voi maistua suomalaisille. Ei kuulemma maistu miltään on kamalaa. 😂
Itse kun on tottunut syömään ruokaa, jossa on makua ja kasviksia.
Itse en myöskään välitä nakkikastikkeista ja makaronilaatikosta, meidän arkiruoka on esim. nopeasti tehtävät tofu/papuwokit, ratatouille, soijabolognese (tomaattimurska, soija, sipuli, ehkä kasviksia) ym. Mies syö joskus kanaa ja sen kanssa vaikka ruusukaalia ja muita kasviksia ja riisiä, itse kasvisruokaa lähinnä.
Kyllä Hollannissakin syödään varsin yleisesti mac & cheese -tyyppisiä ruokia, joita kotoinen makaronilaatikkomme periaatteessa vastaa. Ja on muuten hyvin tehtynä erittäin maukasta, ei todellakaan mautonta.. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaalikääryleet unohditte, just tein niitä lihattomana versiona, oli hyvää. Makaronilaatikkoa tulee joskus tehtyä, mutta makkarat ja nakit on pannassa.
Miksi makkarat ja nakit ovat pannassa? Ei niitä tietenkään kannata päivittäin tai välttämättä edes viikottain syödä, mutta kohtuullisina annoksina toisinaan syötynä ei liene kovin epäterveellistä. Esim. joku nakkikeitto, jossa suurin osa aineksista on kasviksia.
Suuri osa tekee sen liemikuutiolla, joten terveellisyys loppuu siihen. Jos liemenä olisi itsekeitetty lihaliemi, niin sitten siinä olisi hyvää ravintoakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa punaista lihaa, jos joka päivä noita söisi. Kerran viikossa korkeintaan.
Esi-isämme söivät punaista lihaa tuhansia vuosia kasvattaakseen aivomme nykymittoihinsa.
Nyt hihhulit kääntävät kehityksen kelkkaa. Tulokset on jo osin nähtävissä kyllä. 10000 vuoden päästä ihmetellään taas kirveen ja kookospähkinän kanssa. Ja se kirves ei ole Fiskars.Jep, kaikki nykysukupolven tutkijat, ravintotieteilijät ja ravitsemusalan järjestöt ovat samassa hihhuli-jengissä, kun rohkaisevat syömään vähemmän lihaa kansanterveyden parantamiseksi. Ei meidän esi-isät eläneet lihalla, se oli vain silloin tällöin tai pienissä määrissä syötävä lisuke.
Vielä olemassa olevista metsästäjä-keräilijäheimoista yli 70% saa vähintään puolet kaloreistaan eläinperäisistä lähteistä. Sen perusteella väitteesi ei vaikuta kovin uskottavalta.
Ei pidä paikkaansa.
Ihmiskeho ei kestä liikaa proteiinia, koska se nostaa typen määrän haitallisiin lukemiin. Sellaisella ruokavaliolla siis ihminen ei olisi selvinnyt hengissä evoluutiossa.
Ja jos katsotaan tarkkaan eniten proteiinia saavien metsästäjä-kalastaja-keräilijöiden ruokavaliota, nähdään että asiat ovat vähän eri lailla kuin päältä voisi luulla. Esim. arktiset kansat, joiden pääelinkeino oli kalastus ja merinisäkkäiden pyynti, eivät saaneet energiaansa suurimmaksi osaksi proteiinista vaan rasvasta. Merinisäkkäät ja lohikalat kun sisältävät paljon rasvaa. Poislukien merinisäkkäät ja peurat, monet metsästetyt eläimet olivat aika pieniä kuten jänikset, napasiiselit, vesilinnut, yms. Tämän lisäksi tietysti keräiltiin marjoja, muita kasveja sekä merilevää sekä (pieniä) mereneläviä.
Ja sitten siihen jännään juttuun lihasta: lihakaan ei ole 100% proteiinia vaan esim. naudanlihassakin on vain 20% protskua. Lisäksi proteiinin määrä pihvissä on korkeampi koska siitä paistaessa poistuu rasvaa ja vettä. Mutta harvat metsästäjäkeräilijät söivät vain pihvejä. Ei, tyypillinen tapa syödä pyydetty eläin, esim. ym. merinisäkkäät, oli syödä muutakin kuin vain lihaa, eli aivot, sisäelimet, ihoakin syötiin. Ja inuitit syövät usein esim. hylkeen raakana. Ruokaa ei siis välttämättä kypsenetty. Siksi yhteen annokseen jäävä proteiini oli määrältään vähäisempi kuin rasva ja mitä muuta nyt saatiinkaan.
Toisaalta arktisillakin alueilla oli vuodenkiertonsa. Peuroja metsästettiin vain silloin kun niiden vuotuinen valleusreitti kulki alueen halki - peurapaistia ei ollut pöydässä joka päivä. Samoin muidenkin eläinten suhteen. Elämäntyyli oli myös hieman enemmän energiaavievä kuin nykyinen. Ja sitten metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa valitettavasti oli aikoja, jolloin ruokaa ei paljon saatu ja paastottiin.
Tutkimus on todistanut, että lihan (ja proteiinin) määrää kivikauden ihmisten ruokavaliossa on aikaisemmin yliarvioitu (juuri typin määrää tutkimalla on saatu realistisempi kuva kokonaisruokavaliosta) esim. American Journal of Physical Anthropology, 11/2012.
Eli kyllä sunkin kannattaa syödä se puoli kiloa kasviksia päivässä ja/tai korvata osa lihasta rasvalla. Niin ovat eläneet ne esi-isämme ja -äitimme, joiden geenit jatkavat elämäänsä nykyään.
Siis mikä nyt ei pitänyt paikkaansa? Pitkä sepustus mikä ei nähdäkseni ollut mitenkään ristiriidassa sen väitteen kanssa että .
No olisi kannattanut lukea ne edelliset viestit, joihin vastasin. Siellä keskusteltiin nimenomaan siitä kuinka liha ja proteiini (aivojen rakennusaineena) olisi ollut ihmiskunnalle tärkeä, selvästi ajatuksella että siis tärkeämpi rakennusaineena ja energianlähteenä kuin vaikkapa kasvikset.
Oma kommenttisi oli että "suurin osa metsästäjä-keräilijä-heimoista täyttää suurimman osan energiantarpeestaan eläinperäisistä lähteistä" -- tuo on vain tieto jonka olet plokkannut netistä miettimättä mitä se tarkoittaa ja miten se liittyy keskusteluun, johon sen postasit.
Tekstistäni kävi ilmi, että jos puhutaan lihasta, se ei ole täysin sama asia kuin eläinperäinen ruoka. Ja jos puhutaan siitä mitä liha merkitsee ruokavaliossa, se viittaa proteiiniin ja sen rooliin energiansannissa (verrattuna esim. hiilihydraatteihin ja rasvaan).
Käytin esimerkkinä kansoja, joiden ruokavaliossa eläinperäinen ruoka on maksimissaan, ja heidänkin tilanteessa kyseinalaistin sekä "lihan" roolin ruokavaliossa että proteiinimäärät energiansaannissa sekä toin esiin että sielläkin saatiin hiilihydraatteja ja etenkin rasvaa. Tuosta esimerkistä tajuaa, että jos arktisten kansojen "lihan", proteiinin ja "eläinperäisen ravinnon" saanti ei ole sitä mitä kuvitellaan, sitten muilla alueilla asuvien kansojen ruokavalio on ollut vielä enemmän muuta kuin että "on saatu eläinperäistä ravintoa".
Lisäksi laitoin lähteen, jossa on tutkittu sitä kuinka aikaisemmat käsitykset metsästäjä-keräilijöiden ravinnon koostumuksesta ovat perustuneet virheellisiin oletuksiin. Todellisuus onkin ollut toinen: hiilihydraattien ja rasvojen osuus ruokavaliosta on ollut merkittävämpi kuin aikaisemmin on ymmäretty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa punaista lihaa, jos joka päivä noita söisi. Kerran viikossa korkeintaan.
Esi-isämme söivät punaista lihaa tuhansia vuosia kasvattaakseen aivomme nykymittoihinsa.
Nyt hihhulit kääntävät kehityksen kelkkaa. Tulokset on jo osin nähtävissä kyllä. 10000 vuoden päästä ihmetellään taas kirveen ja kookospähkinän kanssa. Ja se kirves ei ole Fiskars.Jep, kaikki nykysukupolven tutkijat, ravintotieteilijät ja ravitsemusalan järjestöt ovat samassa hihhuli-jengissä, kun rohkaisevat syömään vähemmän lihaa kansanterveyden parantamiseksi. Ei meidän esi-isät eläneet lihalla, se oli vain silloin tällöin tai pienissä määrissä syötävä lisuke.
Vielä olemassa olevista metsästäjä-keräilijäheimoista yli 70% saa vähintään puolet kaloreistaan eläinperäisistä lähteistä. Sen perusteella väitteesi ei vaikuta kovin uskottavalta.
Ei pidä paikkaansa.
Ihmiskeho ei kestä liikaa proteiinia, koska se nostaa typen määrän haitallisiin lukemiin. Sellaisella ruokavaliolla siis ihminen ei olisi selvinnyt hengissä evoluutiossa.
Ja jos katsotaan tarkkaan eniten proteiinia saavien metsästäjä-kalastaja-keräilijöiden ruokavaliota, nähdään että asiat ovat vähän eri lailla kuin päältä voisi luulla. Esim. arktiset kansat, joiden pääelinkeino oli kalastus ja merinisäkkäiden pyynti, eivät saaneet energiaansa suurimmaksi osaksi proteiinista vaan rasvasta. Merinisäkkäät ja lohikalat kun sisältävät paljon rasvaa. Poislukien merinisäkkäät ja peurat, monet metsästetyt eläimet olivat aika pieniä kuten jänikset, napasiiselit, vesilinnut, yms. Tämän lisäksi tietysti keräiltiin marjoja, muita kasveja sekä merilevää sekä (pieniä) mereneläviä.
Ja sitten siihen jännään juttuun lihasta: lihakaan ei ole 100% proteiinia vaan esim. naudanlihassakin on vain 20% protskua. Lisäksi proteiinin määrä pihvissä on korkeampi koska siitä paistaessa poistuu rasvaa ja vettä. Mutta harvat metsästäjäkeräilijät söivät vain pihvejä. Ei, tyypillinen tapa syödä pyydetty eläin, esim. ym. merinisäkkäät, oli syödä muutakin kuin vain lihaa, eli aivot, sisäelimet, ihoakin syötiin. Ja inuitit syövät usein esim. hylkeen raakana. Ruokaa ei siis välttämättä kypsenetty. Siksi yhteen annokseen jäävä proteiini oli määrältään vähäisempi kuin rasva ja mitä muuta nyt saatiinkaan.
Toisaalta arktisillakin alueilla oli vuodenkiertonsa. Peuroja metsästettiin vain silloin kun niiden vuotuinen valleusreitti kulki alueen halki - peurapaistia ei ollut pöydässä joka päivä. Samoin muidenkin eläinten suhteen. Elämäntyyli oli myös hieman enemmän energiaavievä kuin nykyinen. Ja sitten metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa valitettavasti oli aikoja, jolloin ruokaa ei paljon saatu ja paastottiin.
Tutkimus on todistanut, että lihan (ja proteiinin) määrää kivikauden ihmisten ruokavaliossa on aikaisemmin yliarvioitu (juuri typin määrää tutkimalla on saatu realistisempi kuva kokonaisruokavaliosta) esim. American Journal of Physical Anthropology, 11/2012.
Eli kyllä sunkin kannattaa syödä se puoli kiloa kasviksia päivässä ja/tai korvata osa lihasta rasvalla. Niin ovat eläneet ne esi-isämme ja -äitimme, joiden geenit jatkavat elämäänsä nykyään.
Siis mikä nyt ei pitänyt paikkaansa? Pitkä sepustus mikä ei nähdäkseni ollut mitenkään ristiriidassa sen väitteen kanssa että .
No olisi kannattanut lukea ne edelliset viestit, joihin vastasin. Siellä keskusteltiin nimenomaan siitä kuinka liha ja proteiini (aivojen rakennusaineena) olisi ollut ihmiskunnalle tärkeä, selvästi ajatuksella että siis tärkeämpi rakennusaineena ja energianlähteenä kuin vaikkapa kasvikset.
Oma kommenttisi oli että "suurin osa metsästäjä-keräilijä-heimoista täyttää suurimman osan energiantarpeestaan eläinperäisistä lähteistä" -- tuo on vain tieto jonka olet plokkannut netistä miettimättä mitä se tarkoittaa ja miten se liittyy keskusteluun, johon sen postasit.
Tekstistäni kävi ilmi, että jos puhutaan lihasta, se ei ole täysin sama asia kuin eläinperäinen ruoka. Ja jos puhutaan siitä mitä liha merkitsee ruokavaliossa, se viittaa proteiiniin ja sen rooliin energiansannissa (verrattuna esim. hiilihydraatteihin ja rasvaan).
Käytin esimerkkinä kansoja, joiden ruokavaliossa eläinperäinen ruoka on maksimissaan, ja heidänkin tilanteessa kyseinalaistin sekä "lihan" roolin ruokavaliossa että proteiinimäärät energiansaannissa sekä toin esiin että sielläkin saatiin hiilihydraatteja ja etenkin rasvaa. Tuosta esimerkistä tajuaa, että jos arktisten kansojen "lihan", proteiinin ja "eläinperäisen ravinnon" saanti ei ole sitä mitä kuvitellaan, sitten muilla alueilla asuvien kansojen ruokavalio on ollut vielä enemmän muuta kuin että "on saatu eläinperäistä ravintoa".
Lisäksi laitoin lähteen, jossa on tutkittu sitä kuinka aikaisemmat käsitykset metsästäjä-keräilijöiden ravinnon koostumuksesta ovat perustuneet virheellisiin oletuksiin. Todellisuus onkin ollut toinen: hiilihydraattien ja rasvojen osuus ruokavaliosta on ollut merkittävämpi kuin aikaisemmin on ymmäretty.
Ehkä sun olisi itse pitänyt lukea ne aiemmat viestit ja varsinkin se johon vastasit niin ei olisi tarvinnut selitellä sitä että vastailet itse miten sattuu.
Muutenkin naurettavan alentuvaa ja ylimielistä tuubaa sönköttää siitä mitä minä olen vain blokannut netistä tai siitä ymmärränkö aiheesta mitään vai ei. Yleensä jos tuolle linjalle tarvitsee lähteä, niin oma ymmärrys aiheesta on hakusessa.
Minä tarkoitin eläinperäisellä vain ja ainoastaan eläinperäistä, proteiinisekoilu on oma olkinukkesi. Globaalisti se tarkoittaa keskimäärin 1/3 energiasta kasveista, 1/3 kalasta ja 1/3 riistasta. Paikallisesti tietysti mennään sillä mitä on tarjolla, ihmisen ruokavaliota ja menestystä on aikojen saatossa määrittänyt ennenkaikkea sopeutuvuus. On ihan selvää, että jos verrataan eskimoita tai jakuutteja vaikkapa kungeihin tai johonkin amazonin heimoon niin ruokavaliossa on eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa punaista lihaa, jos joka päivä noita söisi. Kerran viikossa korkeintaan.
Esi-isämme söivät punaista lihaa tuhansia vuosia kasvattaakseen aivomme nykymittoihinsa.
Nyt hihhulit kääntävät kehityksen kelkkaa. Tulokset on jo osin nähtävissä kyllä. 10000 vuoden päästä ihmetellään taas kirveen ja kookospähkinän kanssa. Ja se kirves ei ole Fiskars.Jep, kaikki nykysukupolven tutkijat, ravintotieteilijät ja ravitsemusalan järjestöt ovat samassa hihhuli-jengissä, kun rohkaisevat syömään vähemmän lihaa kansanterveyden parantamiseksi. Ei meidän esi-isät eläneet lihalla, se oli vain silloin tällöin tai pienissä määrissä syötävä lisuke.
Vielä olemassa olevista metsästäjä-keräilijäheimoista yli 70% saa vähintään puolet kaloreistaan eläinperäisistä lähteistä. Sen perusteella väitteesi ei vaikuta kovin uskottavalta.
Ei pidä paikkaansa.
Ihmiskeho ei kestä liikaa proteiinia, koska se nostaa typen määrän haitallisiin lukemiin. Sellaisella ruokavaliolla siis ihminen ei olisi selvinnyt hengissä evoluutiossa.
Ja jos katsotaan tarkkaan eniten proteiinia saavien metsästäjä-kalastaja-keräilijöiden ruokavaliota, nähdään että asiat ovat vähän eri lailla kuin päältä voisi luulla. Esim. arktiset kansat, joiden pääelinkeino oli kalastus ja merinisäkkäiden pyynti, eivät saaneet energiaansa suurimmaksi osaksi proteiinista vaan rasvasta. Merinisäkkäät ja lohikalat kun sisältävät paljon rasvaa. Poislukien merinisäkkäät ja peurat, monet metsästetyt eläimet olivat aika pieniä kuten jänikset, napasiiselit, vesilinnut, yms. Tämän lisäksi tietysti keräiltiin marjoja, muita kasveja sekä merilevää sekä (pieniä) mereneläviä.
Ja sitten siihen jännään juttuun lihasta: lihakaan ei ole 100% proteiinia vaan esim. naudanlihassakin on vain 20% protskua. Lisäksi proteiinin määrä pihvissä on korkeampi koska siitä paistaessa poistuu rasvaa ja vettä. Mutta harvat metsästäjäkeräilijät söivät vain pihvejä. Ei, tyypillinen tapa syödä pyydetty eläin, esim. ym. merinisäkkäät, oli syödä muutakin kuin vain lihaa, eli aivot, sisäelimet, ihoakin syötiin. Ja inuitit syövät usein esim. hylkeen raakana. Ruokaa ei siis välttämättä kypsenetty. Siksi yhteen annokseen jäävä proteiini oli määrältään vähäisempi kuin rasva ja mitä muuta nyt saatiinkaan.
Toisaalta arktisillakin alueilla oli vuodenkiertonsa. Peuroja metsästettiin vain silloin kun niiden vuotuinen valleusreitti kulki alueen halki - peurapaistia ei ollut pöydässä joka päivä. Samoin muidenkin eläinten suhteen. Elämäntyyli oli myös hieman enemmän energiaavievä kuin nykyinen. Ja sitten metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa valitettavasti oli aikoja, jolloin ruokaa ei paljon saatu ja paastottiin.
Tutkimus on todistanut, että lihan (ja proteiinin) määrää kivikauden ihmisten ruokavaliossa on aikaisemmin yliarvioitu (juuri typin määrää tutkimalla on saatu realistisempi kuva kokonaisruokavaliosta) esim. American Journal of Physical Anthropology, 11/2012.
Eli kyllä sunkin kannattaa syödä se puoli kiloa kasviksia päivässä ja/tai korvata osa lihasta rasvalla. Niin ovat eläneet ne esi-isämme ja -äitimme, joiden geenit jatkavat elämäänsä nykyään.
Siis mikä nyt ei pitänyt paikkaansa? Pitkä sepustus mikä ei nähdäkseni ollut mitenkään ristiriidassa sen väitteen kanssa että .
No olisi kannattanut lukea ne edelliset viestit, joihin vastasin. Siellä keskusteltiin nimenomaan siitä kuinka liha ja proteiini (aivojen rakennusaineena) olisi ollut ihmiskunnalle tärkeä, selvästi ajatuksella että siis tärkeämpi rakennusaineena ja energianlähteenä kuin vaikkapa kasvikset.
Oma kommenttisi oli että "suurin osa metsästäjä-keräilijä-heimoista täyttää suurimman osan energiantarpeestaan eläinperäisistä lähteistä" -- tuo on vain tieto jonka olet plokkannut netistä miettimättä mitä se tarkoittaa ja miten se liittyy keskusteluun, johon sen postasit.
Tekstistäni kävi ilmi, että jos puhutaan lihasta, se ei ole täysin sama asia kuin eläinperäinen ruoka. Ja jos puhutaan siitä mitä liha merkitsee ruokavaliossa, se viittaa proteiiniin ja sen rooliin energiansannissa (verrattuna esim. hiilihydraatteihin ja rasvaan).
Käytin esimerkkinä kansoja, joiden ruokavaliossa eläinperäinen ruoka on maksimissaan, ja heidänkin tilanteessa kyseinalaistin sekä "lihan" roolin ruokavaliossa että proteiinimäärät energiansaannissa sekä toin esiin että sielläkin saatiin hiilihydraatteja ja etenkin rasvaa. Tuosta esimerkistä tajuaa, että jos arktisten kansojen "lihan", proteiinin ja "eläinperäisen ravinnon" saanti ei ole sitä mitä kuvitellaan, sitten muilla alueilla asuvien kansojen ruokavalio on ollut vielä enemmän muuta kuin että "on saatu eläinperäistä ravintoa".
Lisäksi laitoin lähteen, jossa on tutkittu sitä kuinka aikaisemmat käsitykset metsästäjä-keräilijöiden ravinnon koostumuksesta ovat perustuneet virheellisiin oletuksiin. Todellisuus onkin ollut toinen: hiilihydraattien ja rasvojen osuus ruokavaliosta on ollut merkittävämpi kuin aikaisemmin on ymmäretty.
Ehkä sun olisi itse pitänyt lukea ne aiemmat viestit ja varsinkin se johon vastasit niin ei olisi tarvinnut selitellä sitä että vastailet itse miten sattuu.
Muutenkin naurettavan alentuvaa ja ylimielistä tuubaa sönköttää siitä mitä minä olen vain blokannut netistä tai siitä ymmärränkö aiheesta mitään vai ei. Yleensä jos tuolle linjalle tarvitsee lähteä, niin oma ymmärrys aiheesta on hakusessa.
Minä tarkoitin eläinperäisellä vain ja ainoastaan eläinperäistä, proteiinisekoilu on oma olkinukkesi. Globaalisti se tarkoittaa keskimäärin 1/3 energiasta kasveista, 1/3 kalasta ja 1/3 riistasta. Paikallisesti tietysti mennään sillä mitä on tarjolla, ihmisen ruokavaliota ja menestystä on aikojen saatossa määrittänyt ennenkaikkea sopeutuvuus. On ihan selvää, että jos verrataan eskimoita tai jakuutteja vaikkapa kungeihin tai johonkin amazonin heimoon niin ruokavaliossa on eroja.
Kyllä saat aika hitosti niitä kasviksia vetää, jos meinaat kolmanneksen energiasta niistä saavasi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa punaista lihaa, jos joka päivä noita söisi. Kerran viikossa korkeintaan.
Esi-isämme söivät punaista lihaa tuhansia vuosia kasvattaakseen aivomme nykymittoihinsa.
Nyt hihhulit kääntävät kehityksen kelkkaa. Tulokset on jo osin nähtävissä kyllä. 10000 vuoden päästä ihmetellään taas kirveen ja kookospähkinän kanssa. Ja se kirves ei ole Fiskars.Jep, kaikki nykysukupolven tutkijat, ravintotieteilijät ja ravitsemusalan järjestöt ovat samassa hihhuli-jengissä, kun rohkaisevat syömään vähemmän lihaa kansanterveyden parantamiseksi. Ei meidän esi-isät eläneet lihalla, se oli vain silloin tällöin tai pienissä määrissä syötävä lisuke.
Vielä olemassa olevista metsästäjä-keräilijäheimoista yli 70% saa vähintään puolet kaloreistaan eläinperäisistä lähteistä. Sen perusteella väitteesi ei vaikuta kovin uskottavalta.
Ei pidä paikkaansa.
Ihmiskeho ei kestä liikaa proteiinia, koska se nostaa typen määrän haitallisiin lukemiin. Sellaisella ruokavaliolla siis ihminen ei olisi selvinnyt hengissä evoluutiossa.
Ja jos katsotaan tarkkaan eniten proteiinia saavien metsästäjä-kalastaja-keräilijöiden ruokavaliota, nähdään että asiat ovat vähän eri lailla kuin päältä voisi luulla. Esim. arktiset kansat, joiden pääelinkeino oli kalastus ja merinisäkkäiden pyynti, eivät saaneet energiaansa suurimmaksi osaksi proteiinista vaan rasvasta. Merinisäkkäät ja lohikalat kun sisältävät paljon rasvaa. Poislukien merinisäkkäät ja peurat, monet metsästetyt eläimet olivat aika pieniä kuten jänikset, napasiiselit, vesilinnut, yms. Tämän lisäksi tietysti keräiltiin marjoja, muita kasveja sekä merilevää sekä (pieniä) mereneläviä.
Ja sitten siihen jännään juttuun lihasta: lihakaan ei ole 100% proteiinia vaan esim. naudanlihassakin on vain 20% protskua. Lisäksi proteiinin määrä pihvissä on korkeampi koska siitä paistaessa poistuu rasvaa ja vettä. Mutta harvat metsästäjäkeräilijät söivät vain pihvejä. Ei, tyypillinen tapa syödä pyydetty eläin, esim. ym. merinisäkkäät, oli syödä muutakin kuin vain lihaa, eli aivot, sisäelimet, ihoakin syötiin. Ja inuitit syövät usein esim. hylkeen raakana. Ruokaa ei siis välttämättä kypsenetty. Siksi yhteen annokseen jäävä proteiini oli määrältään vähäisempi kuin rasva ja mitä muuta nyt saatiinkaan.
Toisaalta arktisillakin alueilla oli vuodenkiertonsa. Peuroja metsästettiin vain silloin kun niiden vuotuinen valleusreitti kulki alueen halki - peurapaistia ei ollut pöydässä joka päivä. Samoin muidenkin eläinten suhteen. Elämäntyyli oli myös hieman enemmän energiaavievä kuin nykyinen. Ja sitten metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa valitettavasti oli aikoja, jolloin ruokaa ei paljon saatu ja paastottiin.
Tutkimus on todistanut, että lihan (ja proteiinin) määrää kivikauden ihmisten ruokavaliossa on aikaisemmin yliarvioitu (juuri typin määrää tutkimalla on saatu realistisempi kuva kokonaisruokavaliosta) esim. American Journal of Physical Anthropology, 11/2012.
Eli kyllä sunkin kannattaa syödä se puoli kiloa kasviksia päivässä ja/tai korvata osa lihasta rasvalla. Niin ovat eläneet ne esi-isämme ja -äitimme, joiden geenit jatkavat elämäänsä nykyään.
Siis mikä nyt ei pitänyt paikkaansa? Pitkä sepustus mikä ei nähdäkseni ollut mitenkään ristiriidassa sen väitteen kanssa että .
No olisi kannattanut lukea ne edelliset viestit, joihin vastasin. Siellä keskusteltiin nimenomaan siitä kuinka liha ja proteiini (aivojen rakennusaineena) olisi ollut ihmiskunnalle tärkeä, selvästi ajatuksella että siis tärkeämpi rakennusaineena ja energianlähteenä kuin vaikkapa kasvikset.
Oma kommenttisi oli että "suurin osa metsästäjä-keräilijä-heimoista täyttää suurimman osan energiantarpeestaan eläinperäisistä lähteistä" -- tuo on vain tieto jonka olet plokkannut netistä miettimättä mitä se tarkoittaa ja miten se liittyy keskusteluun, johon sen postasit.
Tekstistäni kävi ilmi, että jos puhutaan lihasta, se ei ole täysin sama asia kuin eläinperäinen ruoka. Ja jos puhutaan siitä mitä liha merkitsee ruokavaliossa, se viittaa proteiiniin ja sen rooliin energiansannissa (verrattuna esim. hiilihydraatteihin ja rasvaan).
Käytin esimerkkinä kansoja, joiden ruokavaliossa eläinperäinen ruoka on maksimissaan, ja heidänkin tilanteessa kyseinalaistin sekä "lihan" roolin ruokavaliossa että proteiinimäärät energiansaannissa sekä toin esiin että sielläkin saatiin hiilihydraatteja ja etenkin rasvaa. Tuosta esimerkistä tajuaa, että jos arktisten kansojen "lihan", proteiinin ja "eläinperäisen ravinnon" saanti ei ole sitä mitä kuvitellaan, sitten muilla alueilla asuvien kansojen ruokavalio on ollut vielä enemmän muuta kuin että "on saatu eläinperäistä ravintoa".
Lisäksi laitoin lähteen, jossa on tutkittu sitä kuinka aikaisemmat käsitykset metsästäjä-keräilijöiden ravinnon koostumuksesta ovat perustuneet virheellisiin oletuksiin. Todellisuus onkin ollut toinen: hiilihydraattien ja rasvojen osuus ruokavaliosta on ollut merkittävämpi kuin aikaisemmin on ymmäretty.
Ehkä sun olisi itse pitänyt lukea ne aiemmat viestit ja varsinkin se johon vastasit niin ei olisi tarvinnut selitellä sitä että vastailet itse miten sattuu.
Muutenkin naurettavan alentuvaa ja ylimielistä tuubaa sönköttää siitä mitä minä olen vain blokannut netistä tai siitä ymmärränkö aiheesta mitään vai ei. Yleensä jos tuolle linjalle tarvitsee lähteä, niin oma ymmärrys aiheesta on hakusessa.
Minä tarkoitin eläinperäisellä vain ja ainoastaan eläinperäistä, proteiinisekoilu on oma olkinukkesi. Globaalisti se tarkoittaa keskimäärin 1/3 energiasta kasveista, 1/3 kalasta ja 1/3 riistasta. Paikallisesti tietysti mennään sillä mitä on tarjolla, ihmisen ruokavaliota ja menestystä on aikojen saatossa määrittänyt ennenkaikkea sopeutuvuus. On ihan selvää, että jos verrataan eskimoita tai jakuutteja vaikkapa kungeihin tai johonkin amazonin heimoon niin ruokavaliossa on eroja.
Kyllä saat aika hitosti niitä kasviksia vetää, jos meinaat kolmanneksen energiasta niistä saavasi :)
Pari desiä pähkinöitä?
Niinpä, apua.
Onko mieleesi tullut, että käsitys "perus kotiruoasta" on 99,9 %:lla ihmiskunnasta erilainen kuin sinulla? Miten ihmeessä he selviävät elämästään? Pohdipa sitä hetkinen.
Huhuhuhuhuhuhuhuhuhuhu tosiaan...