Äitini oli minulle niin kauhea kun olin lapsi etten sen takia ala itse äidiksi, muita?

Hei, teet lapsia (ehkä) sitten kun olet valmis! Olen varma, että tulet sitten olemaan paljon parempi äiti!!

Vierailija kirjoitti:

Hei, teet lapsia (ehkä) sitten kun olet valmis! Olen varma, että tulet sitten olemaan paljon parempi äiti!!

Hei! On epäempaattista että mitätöit toisen ihmisen kokemuksen ja tyrkytät hänelle äidin roolia vaikka hän on itse tehnyt päätöksensä. "Teet lapsia"?? Eikö se ole paljon hienompi elämäntehtävä, että auttaa kaltoin kohdeltuja lapsia kuin että "tekee lapsia" varta vasten? Häpeä.

Minulla oli samanlainen fiilis. Kaksi siskoani jätti ne lapset hankkimatta. Itse sain kaksi lasta nelikymppisenä. Rankkaa on kun ei ole mitään mallia.

Hienoa ap. Kuuntele sydäntäsi, sinulla selvästi on sellainen. Älä välitä näistä anttirinteistä joiden mielestä nainen on pelkkä synnytyskone. 

Äiti oli minulle, ja on toisinaan vieläkin, kamala. Ja olen oikeasti monen monta vuotta tehnyt töitä, että olisin tulevaisuudessa täysin erilainen äiti omalle lapselleni.

Nyt olen raskaana ja vieläkin käyn "mielikuvina" läpi asioita. Tavallaan työstän niitä.

Sen verran kerron, että 7 vuotiaana pakkasin koulureppuuni aivan jotain muuta kuin koulukirjoja ja muutin mummolle.

Minä tein ainokaiseni vasta nelikymppisenä, kun olin ollut ensin 20 vuotta kaukana äidistäni ja isästäni ja päässyt hieman yli siitä inhosta. Meillä ei vierailla mummulassa.

Minun äitini on ihan mukava, mutta en silti ryhdy äidiksi. En ymmärrä, miksi kukaan ryhtyy.