Lue keskustelun säännöt.
Arveluttaa pojan koulukaverit joiden perhe asuu vuokralla
22.09.2017 |
Niin, lapset ovat kovin erilaisia. Ihmettelevät isoa taloamme, syövät meillä kuin ei kotona olisi ruokaa. Riehuvat isolla pihallamme. Saatiin lasten osoitteet koulun vanhempainillassa ja siitä viimeistään näkee, kuka asuu vuokralla. Olenko kamala äiti jos ohjaan lasta ettei leiki näiden lasten kanssa? Poika on ekalla, vielä voi siis ohjata kaverivalinnoissa. Noissa vuokra-asujissa vaan on paljon epämääräistä ainesta. Luottohäiriöitä ja köyhyyttä vanhemmilla, en halua että ne lapset pyrkivät hyötymään mun lapsesta jolla on enemmän rahaa käytössään.
Kommentit (73)
Suomessa taloista niin iso osa on homeessa, että asunnon/talon ostaminen on riskisijoitus. Tunnen useita perheitä joiden unelmakoti on paljastunut homepommiksi, lehdissäkin näistä kirjoitellaan jatkuvasti, sitten oikeudessa taistellaan ja pahimmassa tapauksessa omaisuus on menetetty... Paljon turvallisempaa asua vuokralla, halutessaan pääsee heti pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työsuhde-etuna voi saada vuokra-asunnon/talon. Ap on liian köyhä tietääkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä oikein tsemppaavasta luulosta :)
Terveisin ihminen joka asuu vuokralla eikä yhtään luottomerkintää nyt, ei ole ollut ikinä ja tuskin tuleekaan.
Mutta miksi sä sitten asut vuokralla etkä kartuta asuntovarallisuutta jos voisit? Etkö halua omistaa periaatesyistä mitään? Ihan vilpittömän utelias kysymys. Itselle vaan sopisi. Tuntuisi rahan tuhlaukselta kartuttaa varallisuutta muille. Ap
En ole se jolta kyselet, mutta asun oikeasti halvassa vuokra-asunnossa, olen yksinhuoltaja, tienaan keskivertoa paremmin, en saa mitään tukia, en edes elatusapua, koska tienaan puolet enemmän kuin lasteni isä... taidan olla kaikkea sitä mitä inhoat tai kartat... mutta mulla on sen verran kiva eläkesalkku ja säästöt, ettei tarvitse tehdä töitä eläkeikään asti jos ei huvita. Asumiskulut ovat sen verran pienet, että rahaa säästämiseen ja reissaamiseen jää yli ihan kivasti. Varmaan lähimmät tietävät, että olen oikeasti varakas, mutta sinunlaisesi, lasten luokkakavereiden vanhemmat saattavat ajatella juuri kuten sinä, yksinhuoltaja vuokra-asunnossa ja ajaa vanhalla autolla... vaatteet eivät ole merkkituotteita minulla tai lapsilla. Puhtaita ja ehjiä kyllä. Ja pääosin jopa uusia, vaikka suosinkin kierrättämistä.
Meitä taitaa olla aika moneen junaan....
Arvostan kyllä sitä, että olet suunnitellut tulevaisuuttasi kerryttämällä säästöjä ja eläkesalkkua. Ja sitä, että käyt töissä vaikka vuokralla asutkin. Mutta eikö sinusta koskaan silti tunnu, että vuokrasi menee taivaan tuuliin? Pienikin oma asunto olisi silti askel eteenpäin. Ap
*huutonaurua*
oikeesti?! Suurin osa vuokralla asuvista käy töissä. Voisihan sitä myös sanoa, että "hienoa että käyt töissä vaikka omassasi asutkin" Aivan älytön kommentti.
Ja siihen, miksi en muuta pois tästä. No tämä on koti. Minun ja lasten. Tässä on hyvä asua. Tässä on kaikki lähellä, myös tukiverkot tarvittaessa. Lasten kaverit asuvat täällä. Jos pitäisi muuttaa niin ostaisin tästä vierestä asunnon. En vain halua. En halua sijoittaa niin paljon seiniin. Sitten joskus kun lapset muuttavat pois, ostan oman "eläkeasunnon". Mutta millaisen ja mistä, no sen näkee sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä oikein tsemppaavasta luulosta :)
Terveisin ihminen joka asuu vuokralla eikä yhtään luottomerkintää nyt, ei ole ollut ikinä ja tuskin tuleekaan.
Mutta miksi sä sitten asut vuokralla etkä kartuta asuntovarallisuutta jos voisit? Etkö halua omistaa periaatesyistä mitään? Ihan vilpittömän utelias kysymys. Itselle vaan sopisi. Tuntuisi rahan tuhlaukselta kartuttaa varallisuutta muille. Ap
En ole se jolta kyselet, mutta asun oikeasti halvassa vuokra-asunnossa, olen yksinhuoltaja, tienaan keskivertoa paremmin, en saa mitään tukia, en edes elatusapua, koska tienaan puolet enemmän kuin lasteni isä... taidan olla kaikkea sitä mitä inhoat tai kartat... mutta mulla on sen verran kiva eläkesalkku ja säästöt, ettei tarvitse tehdä töitä eläkeikään asti jos ei huvita. Asumiskulut ovat sen verran pienet, että rahaa säästämiseen ja reissaamiseen jää yli ihan kivasti. Varmaan lähimmät tietävät, että olen oikeasti varakas, mutta sinunlaisesi, lasten luokkakavereiden vanhemmat saattavat ajatella juuri kuten sinä, yksinhuoltaja vuokra-asunnossa ja ajaa vanhalla autolla... vaatteet eivät ole merkkituotteita minulla tai lapsilla. Puhtaita ja ehjiä kyllä. Ja pääosin jopa uusia, vaikka suosinkin kierrättämistä.
Meitä taitaa olla aika moneen junaan....
Arvostan kyllä sitä, että olet suunnitellut tulevaisuuttasi kerryttämällä säästöjä ja eläkesalkkua. Ja sitä, että käyt töissä vaikka vuokralla asutkin. Mutta eikö sinusta koskaan silti tunnu, että vuokrasi menee taivaan tuuliin? Pienikin oma asunto olisi silti askel eteenpäin. Ap
En ole edellinen, mutta kun siinä vuokralla asumisessakin on puolensa. Varallisuus eiole sidottu seiniin ja remonttihuolet ovat sen omistajan huolia. Asunnon vaihtaminen on suht helppoa. Fiksu sijoittaja saa parempaa tuottoa niistä oikeista sijoituksista vs. omistusasunnosta. Sijoitusten tuotolla voi mm. maksaa sen vuokran ja hassata loput niin halutessaan - tai sijoittaa uudelleen.
Amen. Juuri näin.
Suomessa suurimman osan varallisuus on sidottuna kiinteistöihin, eli seiniin. Asunnon arvo voi nousta ja usein pitkällä tähtäimellä ja oikeasta paikasta ostettuna se nouseekin, mutta parempaa tuottoa saa muista sijoituksista. Lisäksi muut sijoitukset ovat paremmin realisoitavissa tarpeen vaatiessa. Kotiaan on kurja myydä jos ei muuta varallisuutta ole realisoitavissa.
En silti sano, että olisi tyhmä ostaa oma asunto. Jokainen sijoittaa omat rahansa kuten haluaa. Ja tekee kodin sinne minne haluaa. Omaan, toisen tai laina-asuntoon.
Ap, pissaa tuli taas lisää.
Arto-vauva. 61 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, täällähän lynkataan aloittaja ja vaikka en tiedä onko provo vai ei, on tässä kuitenkin perää. Oma poikani viihtyi ekaluokalla kovastikin pojan kanssa, jotka asuivat kaupungin vuokrakasarmissa. Vaikka ko poika oli minunkin mielestä symppis, tuntui minusta epämiellyttävältä että poikani välillä kyläili tämän pojan luona. Hakiessani poikaani..noh, sen vain huomaa. Talon yleisilme epäsiisti ikkunaverhoja myöten, parvekkeet lasittamatta, koffin aurinkovarjoja, muovisia halpoja puutarhakalusteita, "kansallisasuisia" parveili talon pihassa.
Tällä pojan kaverilla usein silmillä roikkuvat hiukset, pitkät kynnet ja likaiset kynnenaluset.
Aloin vaivihkaa ohjaamaan poikani kaverivalintoja. Nykyään 11-vuotiaana pelaa jääkiekkoa (pelasi silloin jo, mutta treenejä oli vähemmän) ja toisena harrastuksena pelaa fudista. Kaveripiiri koostuu muista harrastajista ja tämä on hyvin suodattanut vähävaraisemmat kaveripiiristä pois. Tyttö harrastaa joukkuevoimistelua ja ratsastusta ja voisi sanoa että hänellä sama juttu
Ihme snobitrolli.
Mun vanhemmat makso asuntolainaa, mun paras kaveri taas oli vuokralla asuva--äiti yksinhuoltaja, joka oli työtön ja jolla alkoholiongelma. Ite sairastuin nuorena, joten ikinä en tuu mitään pitkäaikaista työtä pystyyn tekemään, mun paras kaveri taas on pitkäaikaistöissä. Ja asutaan molemmat nyt vuokralla, koska haloo, mulla pitkäaikaissairaus ja kaverilla pieni palkka.
Suomessa on se hyvä juttu, että AP:n kaltasilla snobitrolleilla on vähemmän valtaa, koska segregaatio on hankalampaa toteuttaa yhteisen, kaikille vapaan koulutuksen yms. takia. Siinähän sitä rikkautta on, kun voi olla kavereita kaikenlaisten ihmisten kanssa. Että se paras kaveri, joka on kanssa läpi elämän (meillä yli 20 vuotta yhteistä ystävyyttä), voi tullakin ihan eri lähtökohdista, kuin sinä itse. Jos äitini olisi päättänyt, etten olisi saanut vuokralla asuneen parhaan kaverini kanssa aikaa viettää, äitini olisi ollut äärimmäisen julma. Miksi kukaan rajoittaisi tieten tahtoen lapsensa elämää?
Oli mulla lapsena muitakin kavereita, joilla oli ihan omakotitalo. Poliisi toi välillä teinejä takaisin omakotitaloon ryypystelemästä ja näpistelemästä. Että eiköhän ihmisiä jouda moneen junaan asunnosta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miksi kukaan vapaaehtoisesti asuisi vuokralla kolmekymppisenä? Opinnot takana, töitä, luontevaa kerätä asuntovarallisuutta. Varmaan tila ympärillä ei haittaa? Vaikea luottaa että lapsi kyläilisi ventivierailla kun on nykyään luteita yms. kerrostaloissa eikä kaikki panosta puhtauteen kun ei tarvitse mistään vuokralla välittää. Kyllä mä uskon saman huolen olevan muillakin äideillä, eivät vaan uskalla puhua kun pelkäävät että lynkataan. Minua taas ei kiinnosta mitä ventovieraat ajattelevat.
Avaapa silmäsi viimeistään nyt. Olen 35-vuotias sinkku, takana on mainitsemasi yliopisto-opinnot ja olen hyvässä työpaikassa, mutta mulle ei todellakaan olisi luontevaa hankkia omaa asuntoa, koska en sellaista halua. Asun kaupungin vuokra-asunnossa ja uskallan väittää, että asumisen tasoni on paljon parempi kuin omistusasujaystävieni. En haluaisi lisää tilaa ympärilleni, koska en halua lisää siivottavaa. Luteita on enemmän muualla kuin kaupungin vuokrakämpissä. Ja kun katson näitä oman talon lapsia, niin paremmin käyttäytyvät kuin naapurin kovan rahan talon kakarat, jotka tuhoavat meidän pihaa kuin omaansa. Kaikki ei halua omistaa mitään, kuinka outoa se voi olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, jos lapset olivat huonokäytöksisiä, mutta tajuat varmasti, ettei vuokralla asuminen tarkoita automaattisesti luottotietohäiriötä ym. Vaikka provohan tämäkin oli.
Usein se käytös valitettavasti korreloi varallisuuteen. Ikävä fakta. Ap
Totta. Varakkaat ovat usein itsekeskeisiä, putkinäköisiä kpäitä, joilla ei ole käytöstapojen alkeitakaan hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä oikein tsemppaavasta luulosta :)
Terveisin ihminen joka asuu vuokralla eikä yhtään luottomerkintää nyt, ei ole ollut ikinä ja tuskin tuleekaan.
Mutta miksi sä sitten asut vuokralla etkä kartuta asuntovarallisuutta jos voisit? Etkö halua omistaa periaatesyistä mitään? Ihan vilpittömän utelias kysymys. Itselle vaan sopisi. Tuntuisi rahan tuhlaukselta kartuttaa varallisuutta muille. Ap
En ole se jolta kyselet, mutta asun oikeasti halvassa vuokra-asunnossa, olen yksinhuoltaja, tienaan keskivertoa paremmin, en saa mitään tukia, en edes elatusapua, koska tienaan puolet enemmän kuin lasteni isä... taidan olla kaikkea sitä mitä inhoat tai kartat... mutta mulla on sen verran kiva eläkesalkku ja säästöt, ettei tarvitse tehdä töitä eläkeikään asti jos ei huvita. Asumiskulut ovat sen verran pienet, että rahaa säästämiseen ja reissaamiseen jää yli ihan kivasti. Varmaan lähimmät tietävät, että olen oikeasti varakas, mutta sinunlaisesi, lasten luokkakavereiden vanhemmat saattavat ajatella juuri kuten sinä, yksinhuoltaja vuokra-asunnossa ja ajaa vanhalla autolla... vaatteet eivät ole merkkituotteita minulla tai lapsilla. Puhtaita ja ehjiä kyllä. Ja pääosin jopa uusia, vaikka suosinkin kierrättämistä.
Meitä taitaa olla aika moneen junaan....
Arvostan kyllä sitä, että olet suunnitellut tulevaisuuttasi kerryttämällä säästöjä ja eläkesalkkua. Ja sitä, että käyt töissä vaikka vuokralla asutkin. Mutta eikö sinusta koskaan silti tunnu, että vuokrasi menee taivaan tuuliin? Pienikin oma asunto olisi silti askel eteenpäin. Ap
Arvaapas millä Terhi Majasalmi on omaisuutensa tienannu. Asuu muuten vuokralla - on vuokrannut kaikki omistamansa asunnot muille. Eli vuokralaiset maksavat hänen vuokransa.
Lapsistani vain se, joka on omin avuin miljonääri, asuu vuokra-asunnossa, koska sijoittaa varansa.
Kaveriporukalla on väliä, mutta sitä ei voi mitata sillä, asuuko vuokralla vai omistusasunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon näemmä asunut jossain tynnyrissä, kun en ole koskaan tajunnut, että vuokralla asuminen olisi automaattisesti huonompi vaihtoehto. Vaikka itse nyt satun asumaan omistusasunnossa, niin vuokra-asuminen voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto. Vapaa lähtemään kaiken maailman putkiremppojen alta. Ehkä jossain perähikiällä kannattaa aina ostaa, mutta pk-seudulla vuokra-asuminen voi oikeasti elämäntilanteesta riippuen olla järkevämpää. Viis jostain hometalosta, jos siitä on maksanut peräreiässä 30 000 mutta ongelma on pikkasen isompi kun siinä on pk-seudulla kiinni 300 000.
Asun vuokralla ja olen tunnollinen, työssä käyvä, akateemisesti koulutettu ihminen. Suvullani on sijoitusyhtiö ja rahaa on vaikka muille jakaa.
AP on pankin vuokralainen vielä muutama vuosi ennen kuin voi sanoa että oikeasti omistaa asuntonsa, mikäli asunto on ostettu lainarahalla.
Mielestäni on erittäin tärkeää että lapsilla on erilaisia ystäviä ja että he näkevät pienestä pitäen että myös köyhempiä ihmisiä a) ovat olemassa ja b ) köyhyys ei ole oma valinta. Ihmisen käytös on minulle paljon, paljon tärkeämpää kuin se, paljonko rahaa kellään on.
Jos ihminen on mukava, avulias ja hyväntuulinen - se riittää minulle. Ei tilin saldo tai asunnon omistajatiedot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trollihan tämä on, mutta tuli kuitenkin muistoja mieleeni asiaan liittyen. Kun itse olin lapsi 80- ja 90-luvun alussa ja asuimme kaupungin vuokra-asunnoissa, paria minun "paremmista piireistä" tulevaa kaveriani oli varoitettu hengaamasta minun kanssani. Ja tämä on totta. Syynä kai se, että kaupungin vuokra-asunnoissa asuvia pidettiin epäillyttävänä aineksena, joka olisi mahdollisesti tuonut muille huonoja vaikutteita. No, kaverini viittasivat tälle kintaalla ja ollaan ystäviä edelleen. Sen verran asia kuitenkin katkeroitti, että en ole koskaan halunnut olla kavereideni vanhempien kanssa tekemisissä.
Kansa vaatii parempia provoja. 0/5.
Olet idiootti.Itse asun vuokralla sen takia,että voin vapaasti vaihtaa paikkakuntaa silloin,kun haluan.
Mun miljonäärimies (perittyä rahaa enimmäkseen) suunnittelee hankkivansa meille vuokra-asunnon kun muutetaan työn perässä Helsinkiin, järkevämpää pitää sijoitusasunnot vuokralla kuin muuttaa itse johonkin niistä. Ei ole kyllä hetkeäkään käynyt mielessä, että onko tämä jonkun velkataakan alla painiskelevan av-mamman mielestä "wt" tai "noloa". Ollaan asuttu ennenkin vuokralla kerrostalossa, jossa muutkin olivat enimmäkseen vuokralla. Olivat kaikki oikein mukavia ja normaaleja ihmisiä, ei ikinä mitään ongelmia. :) Eikä hävetä yhtään sanoa kenellekään että vuokralla asumme.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mulla on Savoniat, Kartiot ja Teemat ja olen toimeentulotukiasiakas! On se niin väärin!
Eli toimeentulotuki on liian suuri.
Vierailija kirjoitti:
No, täällähän lynkataan aloittaja ja vaikka en tiedä onko provo vai ei, on tässä kuitenkin perää. Oma poikani viihtyi ekaluokalla kovastikin pojan kanssa, jotka asuivat kaupungin vuokrakasarmissa. Vaikka ko poika oli minunkin mielestä symppis, tuntui minusta epämiellyttävältä että poikani välillä kyläili tämän pojan luona. Hakiessani poikaani..noh, sen vain huomaa. Talon yleisilme epäsiisti ikkunaverhoja myöten, parvekkeet lasittamatta, koffin aurinkovarjoja, muovisia halpoja puutarhakalusteita, "kansallisasuisia" parveili talon pihassa.
Tällä pojan kaverilla usein silmillä roikkuvat hiukset, pitkät kynnet ja likaiset kynnenaluset.
Aloin vaivihkaa ohjaamaan poikani kaverivalintoja. Nykyään 11-vuotiaana pelaa jääkiekkoa (pelasi silloin jo, mutta treenejä oli vähemmän) ja toisena harrastuksena pelaa fudista. Kaveripiiri koostuu muista harrastajista ja tämä on hyvin suodattanut vähävaraisemmat kaveripiiristä pois. Tyttö harrastaa joukkuevoimistelua ja ratsastusta ja voisi sanoa että hänellä sama juttu
Lapsen luokan pahimmat häiriköt olivat yllättäen jääkiekkopoikia, yrittäjäperheiden lapsia. Ei ilkeitä, mutta pistivät tunnilla hulinaksi niin, että muidenkin opiskelu hankaloitui.
Luokan opiskelurauha parani, kun koulun vaihdon yhteydessä pojat hajautettiin eri luokkiin.
En ole edellinen, mutta kun siinä vuokralla asumisessakin on puolensa. Varallisuus eiole sidottu seiniin ja remonttihuolet ovat sen omistajan huolia. Asunnon vaihtaminen on suht helppoa. Fiksu sijoittaja saa parempaa tuottoa niistä oikeista sijoituksista vs. omistusasunnosta. Sijoitusten tuotolla voi mm. maksaa sen vuokran ja hassata loput niin halutessaan - tai sijoittaa uudelleen.