"Puhelin pois ruokapöydässä" jankkaajat, luitteko lapsena pöydässä lehtiä?
Ja miten se lehden/kirjan lukeminen oli sitten muka hyväksyttävämpää kuin nyt puhelimen selaaminen?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On valitettavaa,että meistä on tullut kansa jolle on kasvanut känny käteen. Oiva peli silloin kuin tarvitaan. Ollaan kaupan kassalla koko ajan selostamassa puhelimeen mitä on ostettu.Entä luennoilla räplääjät.Härskeintä oli kun kirkossakin soi puhelimet!!!Entä liikenne,joka kolmannessa liikenneonnettomuudessa syynä puhelimen käyttö! Ruokapöydässä istuu perhe,jokainen tekstittelee tms. Tähänkö on tultu?
Kyllä se näin näyttää olevan.
Sosiaalisia taitoja näillä luurikansalaisilla ei ole kasvokkain ollenkaan. Osaavat ilmaista itseään ainoastaan näppäinten välityksellä. Sitten kaikilla on masennus, tai vastaava. Adhd ja Asperger on joka toisella lapsella suunnilleen. Koko ajan joku villkuva valo kiinnittämässä huomiota. Pariskunatkin pläräävät omia puhelimiaan sen sijaan, että tekisivät jotain kivaa yhdessä. Seuraa ero, kun ei osattu olla yhdessä ja elämä ei ollutkaan niin ihanaa, vaikka Facebookissa julkaisu oli suosittu ja jaettu ja Instagramissa kuvista on tykätty tosi paljon.
Armeijassa ei pärjätä, kunto nollassa, hiihtotaidosta ei tietoakaan.
Lapset ei osaa leikkiä, eivät ulkoile, kuten ennen. Puhelinta, tietokonepeliä, nettiä muuten vaan.
Nykypuhelin ja netti on tehneet tästä ennen sisukkaasta kansasta todellisen velliperseiden maan.
Siinä se on!Tosi älykäs analyysi nykysuomalaista.Näin se on!
Meillä ei saanut lapsena lukea, minusta se oli ihan tyhmä sääntö, niinpä mä olen nykyään laitteella ja muu perhe ei. En jaksa keskustella lasteni kanssa mistään, asperger kuitenkin vain varastaa puheenvuoron ja puhuu tylsistä olennoistaan joista ei kukaan muu tajua mitään.
No ei todellakaan luettu mitään vaan syötiin ja juteltiin. Mieheni kanssa ruokailu nyt on se yhteinen hetki jolloin kerrotaan päivän kuulumiset eikä siinä puhelinta räplätä.