Lue keskustelun säännöt.
Kyllä voi yksi ihminen pelastaa päivän!
Istun metrossa ja minua tuijotti vielä hetki sitten joku nainen. Tuntui todella kiusaannuttavalta. Hänen eteensä tuli äsken istumaan lehteä lukeva mies, joka peittää sopivasti tuijottajan näkökentän! :)
Tässä hyvä esimerkki siitä että, yksi ihminen voi tiedostamattaankin pelastaa jonkun päivän. Ensi kerralla se voit olla vaikka sinä.
Olen niin kiitollinen :)
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Onneks joku lukee vielä sanomalehtiä:)
Niinpä. Mies oli sekä fiksu, sympaattinen että päivän pelastaja :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on onneksi usein käynyt niin. Olen ollut työttömyydestäni johtuen alakuloinen ja surullinen jo pitkään. Useimmiten "ihmisten ilmoilla" liikkuminen on minua entisestään masentanut, kun katson ikäisiäni ihmisiä työssään. No, mielialan ollessa ihan maassa kaupan kassan iloinen hymy tai pieni ele, mikä tahansa, piristää.
Saati jonkun aivan tuikituntemattoman kanssa vaihdettu sana tai pari esim. kaupassa. Oven aukaisu, mikä tahansa myönteinen ele kanssaihmiseltä on hetkessä parantanut fiilistäni.
Useimmat ihmiset eivät tiedä, miten paljon heidän sanansa, tekonsa, hymynsä vaikuttavat meihin. Myönteisesti.
Mielessäni aina kiitän näitä enkeleitä, jotka juuri sillä hetkellä - kun hätä on suurin - ovat tulleet kohdalleni.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on onneksi usein käynyt niin. Olen ollut työttömyydestäni johtuen alakuloinen ja surullinen jo pitkään. Useimmiten "ihmisten ilmoilla" liikkuminen on minua entisestään masentanut, kun katson ikäisiäni ihmisiä työssään. No, mielialan ollessa ihan maassa kaupan kassan iloinen hymy tai pieni ele, mikä tahansa, piristää.
Saati jonkun aivan tuikituntemattoman kanssa vaihdettu sana tai pari esim. kaupassa. Oven aukaisu, mikä tahansa myönteinen ele kanssaihmiseltä on hetkessä parantanut fiilistäni.
Useimmat ihmiset eivät tiedä, miten paljon heidän sanansa, tekonsa, hymynsä vaikuttavat meihin. Myönteisesti.
Mielessäni aina kiitän näitä enkeleitä, jotka juuri sillä hetkellä - kun hätä on suurin - ovat tulleet kohdalleni.
Minä haluaisin hymyillä sinulle 👼
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle on onneksi usein käynyt niin. Olen ollut työttömyydestäni johtuen alakuloinen ja surullinen jo pitkään. Useimmiten "ihmisten ilmoilla" liikkuminen on minua entisestään masentanut, kun katson ikäisiäni ihmisiä työssään. No, mielialan ollessa ihan maassa kaupan kassan iloinen hymy tai pieni ele, mikä tahansa, piristää.
Saati jonkun aivan tuikituntemattoman kanssa vaihdettu sana tai pari esim. kaupassa. Oven aukaisu, mikä tahansa myönteinen ele kanssaihmiseltä on hetkessä parantanut fiilistäni.
Useimmat ihmiset eivät tiedä, miten paljon heidän sanansa, tekonsa, hymynsä vaikuttavat meihin. Myönteisesti.
Mielessäni aina kiitän näitä enkeleitä, jotka juuri sillä hetkellä - kun hätä on suurin - ovat tulleet kohdalleni.
Juuri tästä syystä yritän olla kohtelias muille ja välillä vähän ekstraakin, esim kohteliaisuuksia tuntemattomillekin (tyyliin onpa tosi hienot kengät). Monta kertaa omankin päivän on pelastanut joku ihan pikkujuttu, joten tiedän etteivät ne ole turhia. Hyvä kiertämään, ei maailma siitä ainakaan huonommaksi muutu :)
Joo ja sitten auttajan näkökulmasta se, että kun pitää tuntemattomalle ovea auki tai tekee muuta kilttiä, niin se iloisen yllättynyt kiitollisuus jonka saa vastineeksi piristää omaakin päivää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Istuin kerran kalliossa ja puhuin puhelimessa. Mies tuli pyytämään tulta. Sanoin puhelimeen että odota hetki, annan yhdelle ihmiselle tulta. Mies kiitteli todella paljon tuosta "yhdelle ihmiselle" -
Ilmaisusta. Jäi mieleen.
Muistan 30 vuoden takaa kuinka menin kysymään eräältä ihmiseltä diskon naistenvessassa että onko hän kunnossa ja juteltiin hetki. Hän sanoi minua "enkeliksi" ja halasi ja sanoi, että kukaan muu ei tehnyt mitään ja katsoivat vain häntä vaivautuneina pitkään.
En varmaan ikinä unohda sitä tunnetta minkä sain. Auttamisesta tulee mahtava olo, vaikka se olisi ihan mitättömän pieni juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi.
Joskus on pelastanut. Kiitos hänelle.
Mä olin kerran vissiin yliempaattinen tai jotain sellaista.
Asiakas oli surullinen eräästä syystä ja kertoi mulle sen, mä lohduttelin häntä ja halasin.
Hän kävikin itkemään! Ja lähti pois.
Seuraavana päivänä oli mua kukkapaketti odottamassa, kun menin iltavuoroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin nopeasti ABC:n ruokakaupassa. Kassalla ei ollut jonoa ja kassatyöntekijä hymyili minulle jo kaukaa iloisesti valmiina ottamaan vastaan. Hyvin useinhan asiakaspalvelijat hymyilevät, mutta tämä oli jotenkin niin tosi aito ja lämmin hymy, ei pelkkä asiakaspalveluilme. Joko hän oli tosi iloinen jostain muusta syystä, tai sitten hän oli aivan mahtava asiakaspalvelija ja todella nautti työstään. Jäi hyvä mieli pitkäksi aikaa.
Minulta lähti pyörästä ketjut paikaltaan matkalla kauppaan. Minulla on toinen käsi venähtänyt ja siksi siteessä. Pystyn kuitenkin ajamaan pyörää. Hetken aikaa tuskailin tien vieressä, että mitä teen kun en yhdellä kädellä saa ketjuja paikoilleen ja jos toisella avitan niin vähintään side irtoaa ja sotkeentuu. Yksi n. 60v mies pysähtyi ja kysyi tarvitsenko apua. Laittoi ketjut paikoilleen ja antoi minulle vielä käteen ruusun, kun niitä oli jossain jaettu ja hän kun elelee yksikseen niin ajatteli antaa ne jollekin kauniille naiselle :,) Mainittakoon että olin tuolloin meikitön ja hiestä märkä, en tuntenut oloani kauniiksi ennen reissua mutta tuon miehen kohtaamisen jälkeen tunsin.
Niin , yleensä on kyse vielä ihan ilmaisesta teosta, joka ei vie edes kohtuuttomasti aikaakaan. Tulee mieleen jonkun laulun sanat ollaan kaikki enkeleitä toisillemme.
Vierailija kirjoitti:
Minulta lähti pyörästä ketjut paikaltaan matkalla kauppaan. Minulla on toinen käsi venähtänyt ja siksi siteessä. Pystyn kuitenkin ajamaan pyörää. Hetken aikaa tuskailin tien vieressä, että mitä teen kun en yhdellä kädellä saa ketjuja paikoilleen ja jos toisella avitan niin vähintään side irtoaa ja sotkeentuu. Yksi n. 60v mies pysähtyi ja kysyi tarvitsenko apua. Laittoi ketjut paikoilleen ja antoi minulle vielä käteen ruusun, kun niitä oli jossain jaettu ja hän kun elelee yksikseen niin ajatteli antaa ne jollekin kauniille naiselle :,) Mainittakoon että olin tuolloin meikitön ja hiestä märkä, en tuntenut oloani kauniiksi ennen reissua mutta tuon miehen kohtaamisen jälkeen tunsin.
Se pappikin tuli varmaan iloiseksi ja hyvälle mielelle, kun pystyi olemaan avuksi😀
Onneks joku lukee vielä sanomalehtiä:)