Vanhan talon haju
Tapailen miestä joka asuu vanhassa talossa, en muista milloin oli rakennettu. Talossa on vahvasti tunkkainen haju,samoin miehen vaatteissa. Mies tietysti itse on immuuni hajulle. Huolestuttaa jos talossa on hometta,että jos joskus myöhemmin vaikuttaa miehen terveyteen. . En ole vielä asiaa kehdannut ottaa puheeksi, juttumme on tuore. Olen hyvin rakastunut tähän mieheen, täytyy tässä sivussa btw tämäkin mainita😊
Haju tarttuu vaatteisiini ja hiuksiin kun olen muutaman tunnin kyläilemässä. Haju lähti pesussa pois täysin. Jotain ongelmaa talossa täytyy olla, ( on rintamamiestalo. ) ei ole mielestäni terve haju. Ei kuitenkaan kauhean vastenmielinen. Ehkä kellarimainen, tunkkainen. Miksi mies ei huomannut tätä kun osti talon? Mies myös reissaa paljon, miksei huomaa hajua kun saapuu kotiin?
Onkohan välttämättä hometta?
Kommentit (68)
Asun satavuotiasta hirsitaloa. Ei haise. Katto kunnossa, korkea kivijalka, mäennyppylän korkeimmalla kohdalla. Vesi kannetaan mennen tullen. Vesi pilaa puun, joten mitä vähemmän vettä talossa, sitä pienempi riski. Puuhella jatai leivinuuni päivittäin käytössä.
Äitini asuu talossa, joka on rakennettu vuonna 1926. Viime kesänä siellä kävi joku lähiseudun mökkiläinen rakennuslupa-asioissa ja samalla ihailemassa "valmistaloa, joka on kuin heillä Vantaalla". Istuskeli siinä tuvan penkillä ja kehui, miten "näissä uusissa taloissa on uuden talon tuoksu, ei lainkaan sellainen tunkkainen kuin heidän mökissään, joka on ikivanha, rakennettu vuonna 1954". Kyseli vielä, mihin ilmanvaihtojärjestelmä on saatu piilotettua niin hyvin, ettei sitä näy.
Kaikki vanhat talothan haisevat?
Voisiko joku kuvailla sitä mystistä mummolan hajua?
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. On ominaishaju, ei paha, vaan sellainen vähän makea, huuhteluainemainen. On tutkittu, on avattu rakenteita sisältä ja ulkoa lukuisten remppojen yhteydessä, on uusi katto ja toimivat salaojat. Ollaan terveitä koko perhe, eikä kukaan ole vuosien aikana vihjaissut, että haisisimme homeelle, ei, vaikka lähipiirissämme asuu ihan rehellistä porukkaa joilta olemme suoraan kysyneet. Mutta haju toisiaan pysyy ja olen opetellut sen kanssa elämään, kun ei siitä kerran meille mitään haittaakaan ole.
Eräässä kyläpaikassa, jossa käytiin, on vanha rintamamiestalo, on vahva ominaishaju. Heti kun oven avasi, hajun haistoi. Minusta vähän sama, makea haju. Mikähän se on? Haju tarttu kyllä kaikkiin vaatteisiin ja hiuksiin. Pesussa lähti. Sama perhe, kun tuli meille kylään, kyllä heistä tuli haju mukana. Ei home, ei ummehtunut, joku sieni? Tai joku myrkky, jota talonrakennuksessa käytetty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monissa taloissa on tietty ominaishaju. Ajattelen nyt esim. perikuntamme taloa. Talo eli alun perin mökki oli rakennettu joskus 1920-luvun alussa. 50-luvulla tehtiin iso remontti ja laajennus. Sen jälkeen tehtiin remonttia tarpeen mukaan, esim. keskuslämmitys, saunan uusiminen kellarissa, lattioiden uusimista ja viimeksi ikkunat. En koskaan ajatellut, että talossa olisi ollut joku tietty haju, mutta kun talon viimeinen asukas kuoli ja talo oli vuoden tyhjillään ennen myyntiä, niin tuuletteluista huolimatta siellä tuntui jokin ominaishaju. Kun toin sieltä perinnöksi saamani ison maton omaan asuntooni, niin jonkin aikaa tuntui vanhan talon haju, mutta hävisi tuulettamalla. Ennen myyntiä taloon tehtiin kuntotarkastus eikä mitään huomautettavaa löytynyt. Tarkastuksen tekijä totesi vain, että kaikilla vanhoilla taloilla on oma hajunsa. Mitään ei ole ilmennyt myöhemminkään.
Tämä on kuntotarkastusten taso tämän päivän Suomessa.
Rakennuksissa ei todellakaan ole olemassa mitään harmitonta ominaishajua, vaan haju syntyy aina jostain materiaalista, mikrobeista tai näiden yhdistelmistä ja reaktioista keskenään. Haju kielii AINA jostain ongelmasta. Ongelma voi olla niin pieni, että siitä ei koko talon elinkaaren aikana koidu haittaa ihmiselle. Kuitenkin se jostain syntyy, eikä koskaan ole hyvä eikä edes neutraali asia.
En ikimaailmassa laittaisi penniäkään kiinni rakennukseen, jossa on epäilyttävä haju. Nämä talot pitäisi purkaa ennen kuin koko Suomen kansa on autoimmuunisairauksien ja syöpien sairastuttama.
Kyllä voi olla tyhmiä nämä kuntotarkastajat. Toisaalta heillä ei ole mitään vastuuta tekemisistään, joten kaipa he voivat mitä tahansa liirum-laarumia asiakkailleen uskotella.
Olen käynyt 4 kk aikana kylässä monessa uudessa asunnossa (rakennettu 2015-2017) ja kaikissa niissä oli homeen hajua. Tai oikeastaan se oli jonkinlainen muovisen mädän haju, joka syntyy erilaisten liimojen, liuttomien ja kastuneiden eristeiden yhdistelmänä. Näitä taloja ei olisi edes pitänyt rakentaa.
Tapahtui n. 10 vuotta sitten. Tuttavaperheen osti talon, 70 luvun tasakattoinen remontoitu. Voimakas haju tarttui vaatteisiin kyläilyn jälkeen. Sairastelivat. Kaveri kertoi että sukulainen oli sanonut et kannattaisi tutkia onko hometta. Oli haukkunut tädin pystyyn ja tyyliin välit poikki. En uskaltanut sitten alkaa puhumaan asiasta. n. Vuoden kuluttua selvisi että talo ihan läpi homeessa. Välittömästi asian selviämisen jälkeen joutuivat muuttamaan pois, kaikki vaatteet ja huonekalut roskiin. Pienet lapset 1 ja 2 v oli sitä myrkkyilmaa hengitelleet... 😔
Miehet ei huomaa homeen hajua. Ollaan etsitty nyt asuntoa vuosia ja 90% asunnoissa haissut home. No keskimäärin 80% taloista kosteusvaurio joten ei ihme että myytävistä 90% ssa haisee. Ei vaan löydy taloa kun aina haisee.
Jossakin talossa on kosteutta ja mitä todennäköisimmin hometta. Olen käynyt homehelvetin läpi eikä hajua edes ollut paljoa (useimmat kävijät eivät edes haistaneet, mutta tarkkanenäiset kyllä). Purettiin talosta todella paljon ja laitettiin salaojat jne. ennen kuin paikka sitten vihdoin muutaman vuoden päästä löytyi. Hometta oli roppakaupalla. Nykyään ja tästä syystä saan oireita, jos jonkun vaatteet haisevat "vanhalle puutalolle" vaikka bussissa tai kahvilassa.
Kannattaa sanoa miehelle jotenkin varovasti. Hankaluus on, että toiset haistaa homeen ja toiset ei.
Homeita on paljon erilaisia ja eri hajuisia. Makea on myös homeenhaju.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kuvailla sitä mystistä mummolan hajua?
Kuvaavampi ilmaisu olis varmaan sellainen maakellarin haju.
Kyllä vanhassa puutalossa on tyypillinen haju, eikä ole merkki mistään pahemmasta. Se tulee vastaan tavallisesti vintin portaissa ja johtunee yläpohjan melko paksusta muhakerroksesta, ei ole homeinen, vaan hieman makea. Kymmenissä sellaisissa tullut vierailtua ja asuttuakin. Kaikella on aikansa, paikkansa ja hajunsa.
Meillä on tällä hetkellä taloja ongelmaksi asti. Eli kotina omakotitalo, vuosimallia -91. Sen lisäksi rantamökki, jonka ostimme -98. Sain vielä perinnöksi mummolani (isäni oli yksi kolmesta sisaruksesta, mutta kaksi muuta kuoli ennen häntä lapsettomina ja minä olin ainoa lapsi) ja mies (ainoa lapsi myös) peri isänsä talon keväällä tänä vuonna.
Mummolani on vm. 52, mutta koska se on hirsitalo, siellä on iso rakentamaton kellari alapuolella ja siellä hyvä läpituuletus, ja salaojat tehty, se tuulettuu hyvin. Lisäksi siellä on painovoimainen ilmanvaihto, vinttikamarit rakentamatta ja mikä parasta, -80 luvulla laitettu konesaumattu peltikatto ja isä myös teki piipunhatun. Ei haise mikään. Lisäksi piha on niin paksulla hiekkapatjalla, että sillä ei kasva mikään muu kuin niittykasvit ja lehtikuusi, eikä seiso vesi. Sekä isäni että isoisäni olivat rakennusmestareita ja osasivat myös rakentaa hirsitaloja.
Tämä apen perintö on riesa ja on homepommi. Kielsimme appiukkoa sitä aikanaan ostamasta, koska talo on itärajan pinnassa, appi oli silloin jo 65 v. ja siinä oli vanha huopakatto eikä rännejä johtamassa vettä, räystäät aika lyhyet, sadevedet valui katolta pitkin seiniä. Apen mielestä hyvä talo vaikka oli korvenperällä.... Ei voinut uskoa. Mies meni sinne tekemään kattoremppaa lasten kanssa ja kun tulivat viikon päästä takaisin, olivat köhässä ja nuhassa, sain pestä kaiken ja heittää viemänsä varapatjat suoraan polttotynnyriin sen homeen hajun takia. Appi valitti siellä asuessaan koko ajan päänsärkyä, keuhkoputkentulehduksia, niveloireita, sydämentykytystä. Oireet aina kummasti paranivat meillä vierailujen aikana. No lopulta sitten kunto meni niin heikoksi, että muutti parin vuoden asumisen jälkeen tänne vuokrayksiöön ja kas kummaa, kun ei ollut mitään pumppuoireitakaan. Laittoi torpan myyntiin. Vaihtoi välittäjää. Ees taas ja välillä pois myynnistä. Yritti myydä itse lehdessä. Sillä lailla meni sitten viimeiset 10 vuotta...
Appi sitten kuoli syöpään ja nyt se talonpaska on meidän riesanamme. Ei mene kaupaksi edes tontin hinnalla. Kiinteistövero juoksee, sähkön perusmaksu eikä torppaa voi käyttää edes sen homeen takia. Ei edes valokuvia voi tuoda, ne haisee homeelle. En tiedä polttaisko koko talon? Saa kai oman talonsa polttaa? Mies sitä vakavissaan pohtii.
Ap sun kannattaisi puhua sille miesystävällesi siitä hajusta. Valitettavasti vain joillekin on todella vaikeaa myöntää, että kalliissa ostoksessa voisi olla jotain vikaa. Terveyskin menee, mutta vikaa ei myönnetä...
54, makea haju on myös homeen haju, moni lahovaurio haisee makealle. Monesti lattiasieni haisee makealle herkkusienelle..tai muovimaton flataateista, kun muovimaton alle tulee kosteuden takia mikrobeja, ja ne reagoivat muovimaton kemikaalien kanssa. Muovimatot pitäisi kokonaan kieltää.
Mitään hajua ei talossa kuulu olla.
terv. 55
Ei kyllä ole kaikki kunnossa, jos haisee. Kokemusta on. Tuli tyhmänä ostettua vanha hirsitalo miehen kanssa. Oliko myyjä saanut jotenkin tuuletettua tai hajun peitettyä kun esittelyssä ei tuntunut mitään nokkaan. Sitten kun purkaminen alkoi, kämppään tuli outo haju. Multamainen, tunkkainen, homeinen. Ei muuta kun kaikki uusiksi. Lattiat auki ja yllätys paljastui. Olohuoneessa rossipohjaeriste, lattia aivan laho. Ruokasalissa ja keittiössä jotain heinää, yms eristeenä, homeessa. Eteisessä purueriste. Ummehtunut, homeinen haju puruista. Kaikki mäkeen vaan ja rossipohjaan lecasora. Sitten uusi täyspuinen lattia, selluvilla eristeenä, muoviton ilmansulkupahvi ja tuulensuojalevyt. Katosi kyllä hajut. Edelleen on toki se vanhan hirren haju, tai lähinnä siinä väleissä tilkkeenä olevat sammalviritelmät sun muut. Ei ole nenään tuleva haju, ei haista vaatteista, mutta haistaa kevyesti kun pistää nenän hirteen kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vanhan talon ja mummolan haju on eri asia.
Meillä alkoi portaikko haista vanhalle talolle kun yläkerta rempattiin ja tuloilma alkoikin kulkea portaikon nurkkavuodoista. Rempattiin portaikonkin ilmansulut kuntoon ja haju hävisi tai jäi ulkopuolelle.
Mutsin talo alkoi haista mummolalle kun mutsi dementoitui. Jokin lääkkeiden ja huonon hygienian yhdistelmä. Talosta Haju hävisi kun mutsi muutti vanhainkotiin. Mutsikaan ei haissut enää niin pahalle kun hygienia oli paremmin hoidossa. Siihen lääkkeiden aiheuttamaan hajuun auttoi vasta tuhkaus.
Mutsi mutsi mutsi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä ole kaikki kunnossa, jos haisee. Kokemusta on. Tuli tyhmänä ostettua vanha hirsitalo miehen kanssa. Oliko myyjä saanut jotenkin tuuletettua tai hajun peitettyä kun esittelyssä ei tuntunut mitään nokkaan. Sitten kun purkaminen alkoi, kämppään tuli outo haju. Multamainen, tunkkainen, homeinen. Ei muuta kun kaikki uusiksi. Lattiat auki ja yllätys paljastui. Olohuoneessa rossipohjaeriste, lattia aivan laho. Ruokasalissa ja keittiössä jotain heinää, yms eristeenä, homeessa. Eteisessä purueriste. Ummehtunut, homeinen haju puruista. Kaikki mäkeen vaan ja rossipohjaan lecasora. Sitten uusi täyspuinen lattia, selluvilla eristeenä, muoviton ilmansulkupahvi ja tuulensuojalevyt. Katosi kyllä hajut. Edelleen on toki se vanhan hirren haju, tai lähinnä siinä väleissä tilkkeenä olevat sammalviritelmät sun muut. Ei ole nenään tuleva haju, ei haista vaatteista, mutta haistaa kevyesti kun pistää nenän hirteen kiinni.
Panee
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut ihmiset haisevat vanhalle talolle? Tänään oli bussipysäkillä nuori nainen, joka haisi parin metrin päähän vanhalle talolle. Yöks.
No haloo, ne ihmiset ASUVAT siellä haisevissa homeasunnoissa. Ei vaadi kauheasti aivoja tuon tajuaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. On ominaishaju, ei paha, vaan sellainen vähän makea, huuhteluainemainen. On tutkittu, on avattu rakenteita sisältä ja ulkoa lukuisten remppojen yhteydessä, on uusi katto ja toimivat salaojat. Ollaan terveitä koko perhe, eikä kukaan ole vuosien aikana vihjaissut, että haisisimme homeelle, ei, vaikka lähipiirissämme asuu ihan rehellistä porukkaa joilta olemme suoraan kysyneet. Mutta haju toisiaan pysyy ja olen opetellut sen kanssa elämään, kun ei siitä kerran meille mitään haittaakaan ole.
Eräässä kyläpaikassa, jossa käytiin, on vanha rintamamiestalo, on vahva ominaishaju. Heti kun oven avasi, hajun haistoi. Minusta vähän sama, makea haju. Mikähän se on? Haju tarttu kyllä kaikkiin vaatteisiin ja hiuksiin. Pesussa lähti. Sama perhe, kun tuli meille kylään, kyllä heistä tuli haju mukana. Ei home, ei ummehtunut, joku sieni? Tai joku myrkky, jota talonrakennuksessa käytetty?
Meidän mummolassa haisi kamferitipat ja Hotapulveri.