Lue keskustelun säännöt.
Pakko hieman avautua ajatuksistani
18.09.2017 |
Toivottavasti en kirjoita liian paljastavasti.
Meitä on 3 sisarusta, itse olen vanhin. Kolmikosta olen ainut, joka on ammatillisesti ja taloudellisesti menestynyt.
Toisella sisaruksella mielenterveysongelmia ja lienee työkyvyttömyyseläkkeellä, asuu vanhempien kanssa. Toisella korkeakoulututkinto, mutta alalta, jossa työttömyyttä. Itselläni on teknillinen yliopistotutkinto ja johtava asema.
Ikää meillä kaikilla kolmella hitusen yli 30 vuotta. Vanhemmilla kosolti omaisuutta ja suht varakkaita, joten ajattelin jättää kaiken perintöosuuteni sisaruksilleni, kun vanhemmista aika jättää. Ovat kylläkin alle 70 vuotiaita, ja todella hyvässä kunnossa. Ajattelin myös avustaa mahdollisissa perintöveroasioissa. Erityisesti veljeäni suren. Todella älykäs ihminen, mutta mt-ongelmien vuoksi tyky-eläke. Lukion pitkä matematiikka hänelle lastenleikkiä. Toivottavasti vielä saa lakin päähän ja pääsee opiskelemaan korkeakouluun. Veikkaanpa et näistä tilanteistakin johtuen, ei tämä sukuhaara tule jatkumaan. Mutta tämmöistä nyt, johonkin oli pakko purkaa hieman tuntoja.
Toivottavasti jaksoit lukea.
M34.
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vanhempasi ajattelevat tilanteesta? Varmasti hekin tietävät vanhenevansa päivä päivältä, voisitko ehkä vanhempiesi (ja mahd. ulkopuolisten tukiverkkojen, esim. sosiaalineuvojan avustuksella) auttaa sisaruksiasi hiljalleen pääsemään itsenäisen elämän syrjästä kiinni?
Onko sisaruksillasi olemassa selkeä ja tavoitteellinen hoitosuunnitelma? Vai ovatko ikäänkuin jääneet "oman onnensa nojaan" sairauksien hoidossa?
Mt-ongelmaisien kanssa turhautuu helposti... Vaikka kuinka hyvin tietää, että kyse on sairaudesta, on se silti kuluttavaa ja uuvuttavaa. Voimia jaksamiseen!
Toinenhan voisi uudelleen kouluttautua, kun opiskelu luonnistuu. Ehdotahan.
Entä veljesi, millaisia mt-ongelmia?
Normaali fiksu ihminen toimii noin, ei sinänsä mitään ihmeellistä. Valitettavaa on, että olet silti aika yksin tuossa joukossa...onnittelut fiksuudestasi ja epäitsekkyydestäsi, se on harvinaista nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vanhempasi ajattelevat tilanteesta? Varmasti hekin tietävät vanhenevansa päivä päivältä, voisitko ehkä vanhempiesi (ja mahd. ulkopuolisten tukiverkkojen, esim. sosiaalineuvojan avustuksella) auttaa sisaruksiasi hiljalleen pääsemään itsenäisen elämän syrjästä kiinni?
Onko sisaruksillasi olemassa selkeä ja tavoitteellinen hoitosuunnitelma? Vai ovatko ikäänkuin jääneet "oman onnensa nojaan" sairauksien hoidossa?
Mt-ongelmaisien kanssa turhautuu helposti... Vaikka kuinka hyvin tietää, että kyse on sairaudesta, on se silti kuluttavaa ja uuvuttavaa. Voimia jaksamiseen!
Toisella sisaruksella on kyllä töitä ja hyvin sosiaalinen ihminen. Pärjää kyllä. Toinen on kyllä käsittääkseni saanut hoitosuunnitelman. Oli vuosikausia oman onnensa nojassa, mutta nyt on aivan erilainen ihminen. Selkeästi ryhdistäytynyt. Liekö sitten hoidoista ollut apua. Teetin kertaalleen hänelle testin. Lukion pitkän matikan yo-koe tehtäväksi. Teki n. kolmessa tunnissa, ja tarkistin. Ei juuri yhtään virhettä. Itsekään en ole läheskään niin matemaattisesti älykäs, vaikka yliopistossa pärjäsinkin. Selkeästä tarvitsee vain kannustusta ja oikeanlaisen hoitosuunnitelman mt-ongelmiin.
M34.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinenhan voisi uudelleen kouluttautua, kun opiskelu luonnistuu. Ehdotahan.
Entä veljesi, millaisia mt-ongelmia?
Jos käsitin oikein, ahdistusta ja ehkä jonkinlainen tulevaisuudenpelko.
M34.
Minun veljeni koki jonkinlaisen ihmeparantumisen ja ponnisti keski- ikäisenä mt-eläkkeeltä opiskelemaan ja hänellä on nyt menestyvä pienyritys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap jatkaa vielä. Välissä näköjään joku laittoi hitusen hämärää settiä. Päihdejutuista tmv. ei ole kyse. Itse en juo alkoa juuri laisinkaan, kummatkaan vanhemmat ei saunaolusta kummempaa juo, eikä sisaruksillekaan juuri maistu. Eikä myöskään muutkaan päihteet. Monestihan ajatellaan, että mt-ongelmien vuoksi eläkkeellä olevilla olisi päihdejuttuja, mutta nyt ei olekkaan siitä kysymys.
M34.
Vierailija kirjoitti:
Minun veljeni koki jonkinlaisen ihmeparantumisen ja ponnisti keski- ikäisenä mt-eläkkeeltä opiskelemaan ja hänellä on nyt menestyvä pienyritys.
Hienoa kuulla! Olen kyllä kuullut tarinoita, kuinka on yli 30-vuotiaana koettu ihmeparantuminen. Myöhemmällä iällä nämä ihmeparantumisen kokeneet henkilöt ovat professoreita ja vastaavia tieteentekijöitä. Tietyillä aloilla ja piireissä hiljaiset ja matemaattis-loogisesti älykkäät ihmiset menestyvät paremmin.
M34.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten, että mt-ongelmainen ihminen osaa matikkaa?
Mitä se liittyy koko juttuun?
Jotain perin juurin tunnekylmää kai on ollut perheessänne, jos tällaisessa yhteydessä kuvittelee, että tällä olisi yhtään mitään merkitystä. Ja että se olisi jokin merkki yleisälykkyydestä.
Jotkut täysin autistisetkin pystyvät matematiikan saralla huippusuorituksiin, mitä sitten?
Tekisin itse ihan samoin, ihanaa että on muitakin sisarusrakkautta tuntevia ihmisiä. Hyvä tekoai palaa varmasti jotain kautta takaisin sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisiko mahdollista tuoda näitä ajatuksia esiin jo nyt, ja alkaa kannustaa sisaruksien ponnisteluja esim. ennakkoperinnön muodossa? vanhempasikin voisivat haluta auttaa ja nähdä veljesi saavan elämän raiteilleen. Tukea opiskeluun tms?
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten, että mt-ongelmainen ihminen osaa matikkaa?
Mitä se liittyy koko juttuun?
Jotain perin juurin tunnekylmää kai on ollut perheessänne, jos tällaisessa yhteydessä kuvittelee, että tällä olisi yhtään mitään merkitystä. Ja että se olisi jokin merkki yleisälykkyydestä.
Jotkut täysin autistisetkin pystyvät matematiikan saralla huippusuorituksiin, mitä sitten?
Liittyy se siten, että mt-ongelmilla saattaa olla kognitiivisia kykyjä heikentävä vaikutus. Ei toki aina kaikilla, mutta joissain tapauksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
olisiko mahdollista tuoda näitä ajatuksia esiin jo nyt, ja alkaa kannustaa sisaruksien ponnisteluja esim. ennakkoperinnön muodossa? vanhempasikin voisivat haluta auttaa ja nähdä veljesi saavan elämän raiteilleen. Tukea opiskeluun tms?
Onneksi auttavatkin taloudellisesti ja saanut asua kotona. Auttaa kuntoutumista. Aikuis/etälukiossa voi opiskella ilman asumismurheita.
M34.
Voithan sanoa vanhemmille, että testamenttaavat omaisuutensa sisaruksillesi. Tai sitten otat perintösi vastaan ja jaat heille tarveharkintasi mukaan avustuksia (toki menee verot ellet esim osta omiin nimiisi autoa ja anna toisen ajaa tai osta ruokakasseja tai vaatteita tms.).
Tuossa vaiheessa on täysin ennenaikaista tehdä noita suunnitelmia. Elämä voi potkia teistä ketä vain miten vain ja tilanteet mullistuvat. Seurailehan nyt vielä 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa vaiheessa on täysin ennenaikaista tehdä noita suunnitelmia. Elämä voi potkia teistä ketä vain miten vain ja tilanteet mullistuvat. Seurailehan nyt vielä 30 vuotta.
Kukapa tietää, miten vanhaksi elävät nykyiset suuret ikäluokat. Lääketiede parantunut merkittävästi 30-vuodessa, eikä ole ollut esim. sotia, kuten edelliselle sukupolvelle jatkosota ja talvisota.
M34.
Kiltisti ajateltu.