Minua käy sääliksi eläimet, joita ihmiset pitävät vankina ja kutsuvat niitä lemmikkieläimiksi.

Heh, eläinrakas, mutta tukee siskonsa akvaariokaloja.

Mä päästän mun kissan vapaaksi melkein joka aamulla ja välillä se on yönkin ulkosalla mutta aina ennemmin tai myöhemmin se tulee ilmoittautumaan että nyt hän tahtoo sisään ja ruokaa.

Mitäs luulet niille akvaariokaloille käyvän järvessä?

Minun kissani pelkää ulkona aivan tajuttomasti, joten miksi alistaisin sen sille stressille?

Vierailija kirjoitti:

Mä päästän mun kissan vapaaksi melkein joka aamulla ja välillä se on yönkin ulkosalla mutta aina ennemmin tai myöhemmin se tulee ilmoittautumaan että nyt hän tahtoo sisään ja ruokaa.

Se on kuin rikoksenuusija, joka palaa aina vain takaisin vankilaan. Vankilasta on muodostunut sille jo koti.

Jos ne kestoksi totutetut lemmikkieläimet päästetään vapaaksi, niin arvaappa kaksi kertaa selviävätkö hengissä?

Eläinrakas ov kirjoitti:

Esimerkiksi eilen kun sattumalta kävin eläinkaupassa siskoni kanssa, kun tämän piti ostaa akvaariokaloilleen ruokaa niin minua säälitti siellä 1 valkoinen pupu, joka oli ihan 1:ksin häkissä ja oli itkenyt sen silmät ihan punaisiksi siellä.

Tekisi mieli päästää kaikki eläimet vapaaksi vapaaseen luontoon ja päästää esim. siskoni akvaariokalat hänen kotinsa lähellä olevaan järveen. Siellä hänen miljoonakalat, neontetrat, kultakalat, haarniskamonnit, miekkapyrstöt ja tulievät saisivat uida vapaana ahventen, särkien, salakoiden, siikojen, lahnojen ja haukien kanssa. Sitten haluaisin tehdä sellaisen hyvän työn, että menisin joskus salaa yöllä Korkeasaaren eläintarhaan ja päästäisin kaikki ne eläimet vapaaksi sieltä. Sitten päästäisin kaikki ihmisten luona vankeina asuvat koirat, kissat, jyrsijät, linnut, akvaariokalat, kilpikonnat, liskot, käärmeet ja muut eläimet vapaaksi suomen luontoon, mihin ne kuuluvat.

Miten luulet näiden eläinten pärjäävän luonnossa? Myös kettutytöt luulevat tekevänsä hyvää, mutta oikeasti he tekevät suurta vahinkoa vapauttaessaan tarhaeläimiä.

Joo vapauta korkeasaaren leijonat luontoon.

Eikö kukaan tajunnut tämän olevan vitsi?

Minua jostain syystä nauratti suunnattomasti tuo ilmaisu "1:ksin" :D

Meidän koira on varmaan maailman onnellisimpia. Saa olla vapaana niin paljon kuin haluaa, saa tulla viereen nukkumaan, on oma pehmeä petikin. Aina ruokaa ja luita tarjolla (ei syö liikaa), saa laadukasta ruokaa, usein esim. samaa kalaa/lihaa mitä mekin, on sosiaalisia kontakteja ja leikkikavereita. Lääkäriin pääsee jos on tarvetta.

Voi tulla jopa huono omatunto, kun tietää missä oloissa kehitysmaissakin asuu ihmisiä, ja täällä koiratkin elää herroiksi hierojineen ja vesiterapioineen.

Mun käy oikeesti sääliksi lemmikkejä. Esimerkiksi koiria. He elää jossain pienessä kerrostalokaksiossa eivätkä pääse ulos. Elämänsä on, että he vaan odottavat, milloin omistaja vie sen ulos ja ulkonakin saa kulkea vain köytettynä. Millaista elämää tuo nyt sitten on?

Kilpikonnalla voi tulla Suomen luonnossa vähän kylmä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan tajunnut tämän olevan vitsi?

Minua jostain syystä nauratti suunnattomasti tuo ilmaisu "1:ksin" :D

No mitä päättelet vastauksista? Vaikuttavatko ne muka kovin tosissaan kirjoitetuilta?

Mä en myöskään tajua lemmikkien funktiota. Miksi ihminen haluaa ottaa asumukseensa jonkun haisevan elikon?

Vierailija kirjoitti:

Joo vapauta korkeasaaren leijonat luontoon.

Viedään ne Helsingin keskustaan ja katsotaan kuinka käy.

Vierailija kirjoitti:

Kilpikonnalla voi tulla Suomen luonnossa vähän kylmä.

Ei tule, kesällä on lämmin ja voihan se uida afrikkaan jos tulee kylmä lol

Taitaisi esim. ne neontetrat tulla aika nopeasti syödyksi muiden kalojen toimesta siellä järvessä, jos ne edes eläisivät siellä melko erilaisissa vesiarvoissa kuin akvaariossa. Ruokaa ne vaikka niille ahvenille olisivat, eivät kavereita, joiden kanssa ahvenet uiskentelisivat onnellisena yhdessä.

Provohan tämä on, mutta miksi mammat luulevat taas vilpittömäksi aloitukseksi? Ovatko mammat vähän simppeleitä tapauksia?