Vihdoinkin Maria Pettersonilta hyvä kolumni: heittäkää prinsessasadut roskiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9828267

Lapsille suunnattu kulttuuri pelaa ikivanhoilla roolimalleilla. Aikuiset näyttävät pikkutytöille prinsessasatuja, koska aikuisetkin on kasvatettu aikanaan samalla romanttisella hutulla.

Pikkutytöt janoavat naissankareita. He tarvitsevat idoleikseen vahvoja, itsenäisiä sankarittaria, jotka auttavat heitä kasvamaan vahvoiksi, itsenäisiksi sankarittariksi. Tyttöjen täytyy nähdä, että naisille on tarjolla erilaisia rooleja. Mikään määrä tasa-arvovaltuutetun lausuntoja ei saa aikaan samaa kuin yksi Rey, Elsa, Katniss Everdeen tai Doctor Whon naispuolinen Tohtori.

Romanttiset prinsessaelokuvat ovat valtava aivopesuautomaatti, jolla opetamme tytöille typeriä ja kaikille sukupuolille haitallisia käsityksiä unelmien prinsseistä. Tungemme romanttisia prinsessasatuja pikkutytöille, vaikka monet, ehkä useimmat pikkutytöt eivät edes halua katsoa niitä.

Oletteko huomanneet, mitä pienet tytöt tekevät, kun prinssi Disney-elokuvan lopussa suutelee prinsessaa? Piiloutuvat sohvatyynyn taakse ja sanovat yäk. Romantiikkaa haluamme me aikuiset, eivät pikkutytöt. Disneyn ja koko maailmanhistorian menestynein piirretty on Frozen, jonka rakastetuin hahmo Elsa on supervoimiensa ja omatuntonsa kanssa kamppaileva kompleksinen erakko.

Olen samaa mieltä ja minulla on ollut kolme prinsessoita ihannoivaa tyttöä. Itse olen ratkaissut sen nimenomaan suosimalla prinsessoita joiden tarvinat eivät ole niin typeriä. Onneksi lapset ihannoivat itsekkin nimenomaan Elsaa. Muista prinsessoista pidän Tianasta, Mulanista, Tähkäpäästä ja Merindasta vaikka heillä prinssit onkin, tarinat kuitenkin paljon fiksumpia kuin ne perinteiset. En kiellä muitakaan, mutta rohkaisen omilla valinnoillani siis tiettyjä tarinoita. Esikoisen prinsessavaihe on jo ohi ja hänen kanssa olemmekin yhdessä jutelleet kuinka naurettavaa on mennä naimisiin 5s aiemmin tavanneen henkilön kanssa ja kuinka ennen vanhaa oikeasti kysyttiin isätä lupa mennä naimisiin ja nykyään on selvä, että itse jokainen valitee puolisonsa.

Ps. Minua ärsyttää myös Ryhmä Hau, siitä perusjengistä ainostaan Kaja on tyttö, hänellä on tietysti vaaleanpunaista ja kimeä ääni.

Nykyään jotkut menevät naimisiin jopa tuntematta ollenkaan ja vieläpä tv-kameroiden läsnäollessa. Ja suuri osa olis tyrkyllä tuohon asemaan, mutta eivät pääse niin pitkälle...

Mua kyllä häiritsee enemmän, että tytöille kohdistetut lelut ovat mm. pinkkejä siivousvälineitä, söpöjä pikkukeittiöitä ja leikkivauvojen hoitamiseen keskittyviä juttuja, kun taas pojille myydään supersankereita, päristelyautoja, leikkiaseita jne. Se, mikä on naisille sopiva rooli, ei kyllä jää nykytarjonnassa epäselväksi...

Kannattaisi varmaan kertoa sille lapselle, että ennen ei ollut vanhainkoteja ja ainoa turva oli omat lapset ja naisen oli vähän pakko mennä naimisiin sen 5s sitten tapaamansa miehen kanssa, kun naimattomuus tarkoitti siihen aikaan vähän eri asiaa. Tietysti tänä päivänä tässä kulttuurissa teko olisi tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9828267

Lapsille suunnattu kulttuuri pelaa ikivanhoilla roolimalleilla. Aikuiset näyttävät pikkutytöille prinsessasatuja, koska aikuisetkin on kasvatettu aikanaan samalla romanttisella hutulla.

Pikkutytöt janoavat naissankareita. He tarvitsevat idoleikseen vahvoja, itsenäisiä sankarittaria, jotka auttavat heitä kasvamaan vahvoiksi, itsenäisiksi sankarittariksi. Tyttöjen täytyy nähdä, että naisille on tarjolla erilaisia rooleja. Mikään määrä tasa-arvovaltuutetun lausuntoja ei saa aikaan samaa kuin yksi Rey, Elsa, Katniss Everdeen tai Doctor Whon naispuolinen Tohtori.

Romanttiset prinsessaelokuvat ovat valtava aivopesuautomaatti, jolla opetamme tytöille typeriä ja kaikille sukupuolille haitallisia käsityksiä unelmien prinsseistä. Tungemme romanttisia prinsessasatuja pikkutytöille, vaikka monet, ehkä useimmat pikkutytöt eivät edes halua katsoa niitä.

Oletteko huomanneet, mitä pienet tytöt tekevät, kun prinssi Disney-elokuvan lopussa suutelee prinsessaa? Piiloutuvat sohvatyynyn taakse ja sanovat yäk. Romantiikkaa haluamme me aikuiset, eivät pikkutytöt. Disneyn ja koko maailmanhistorian menestynein piirretty on Frozen, jonka rakastetuin hahmo Elsa on supervoimiensa ja omatuntonsa kanssa kamppaileva kompleksinen erakko.

Olen samaa mieltä ja minulla on ollut kolme prinsessoita ihannoivaa tyttöä. Itse olen ratkaissut sen nimenomaan suosimalla prinsessoita joiden tarvinat eivät ole niin typeriä. Onneksi lapset ihannoivat itsekkin nimenomaan Elsaa. Muista prinsessoista pidän Tianasta, Mulanista, Tähkäpäästä ja Merindasta vaikka heillä prinssit onkin, tarinat kuitenkin paljon fiksumpia kuin ne perinteiset. En kiellä muitakaan, mutta rohkaisen omilla valinnoillani siis tiettyjä tarinoita. Esikoisen prinsessavaihe on jo ohi ja hänen kanssa olemmekin yhdessä jutelleet kuinka naurettavaa on mennä naimisiin 5s aiemmin tavanneen henkilön kanssa ja kuinka ennen vanhaa oikeasti kysyttiin isätä lupa mennä naimisiin ja nykyään on selvä, että itse jokainen valitee puolisonsa.

Ps. Minua ärsyttää myös Ryhmä Hau, siitä perusjengistä ainostaan Kaja on tyttö, hänellä on tietysti vaaleanpunaista ja kimeä ääni.

Jännä et tällainen aivopesu on monen mielestä luultavasti ihan ok. Musta vanhemmalla ei ole tällaista oikeutta. Lapsesi varmaan näkisivät asiat huomattavasti ennakkoluulottomammin...

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi varmaan kertoa sille lapselle, että ennen ei ollut vanhainkoteja ja ainoa turva oli omat lapset ja naisen oli vähän pakko mennä naimisiin sen 5s sitten tapaamansa miehen kanssa, kun naimattomuus tarkoitti siihen aikaan vähän eri asiaa. Tietysti tänä päivänä tässä kulttuurissa teko olisi tyhmä.

Mites noi ensitreffit alttarilla sit? Vielä tehdään asiasta leikkiä ja viihdettä. Voisin kuvitella et moni esiäiti ja esi-isä kääntyis haudoissaan moisesta.

Vierailija kirjoitti:

Mua kyllä häiritsee enemmän, että tytöille kohdistetut lelut ovat mm. pinkkejä siivousvälineitä, söpöjä pikkukeittiöitä ja leikkivauvojen hoitamiseen keskittyviä juttuja, kun taas pojille myydään supersankereita, päristelyautoja, leikkiaseita jne. Se, mikä on naisille sopiva rooli, ei kyllä jää nykytarjonnassa epäselväksi...

Niitähän onkin tosiaan pakko ostaa, jos ei kiinnosta... Eiköhän leluja valmisteta ihan kysynnän mukaan, ei leluyhtiöillä ole muuta motiivia kuin saada mahdollisimman paljon rahaa. Tyttö voi halutessaan pyytää sitä päristelyautoa myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi varmaan kertoa sille lapselle, että ennen ei ollut vanhainkoteja ja ainoa turva oli omat lapset ja naisen oli vähän pakko mennä naimisiin sen 5s sitten tapaamansa miehen kanssa, kun naimattomuus tarkoitti siihen aikaan vähän eri asiaa. Tietysti tänä päivänä tässä kulttuurissa teko olisi tyhmä.

Mites noi ensitreffit alttarilla sit? Vielä tehdään asiasta leikkiä ja viihdettä. Voisin kuvitella et moni esiäiti ja esi-isä kääntyis haudoissaan moisesta.

Miksi kääntyisi, ennenhän juuri oli järkiavioliittoja, joissa toista ei juuri tunnettu ennen naimisiin menoa.

Vierailija kirjoitti:

Mua kyllä häiritsee enemmän, että tytöille kohdistetut lelut ovat mm. pinkkejä siivousvälineitä, söpöjä pikkukeittiöitä ja leikkivauvojen hoitamiseen keskittyviä juttuja, kun taas pojille myydään supersankereita, päristelyautoja, leikkiaseita jne. Se, mikä on naisille sopiva rooli, ei kyllä jää nykytarjonnassa epäselväksi...

Lukeeko niissä leluissa kuka niitä sa ostaa/käyttää?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi varmaan kertoa sille lapselle, että ennen ei ollut vanhainkoteja ja ainoa turva oli omat lapset ja naisen oli vähän pakko mennä naimisiin sen 5s sitten tapaamansa miehen kanssa, kun naimattomuus tarkoitti siihen aikaan vähän eri asiaa. Tietysti tänä päivänä tässä kulttuurissa teko olisi tyhmä.

Mites noi ensitreffit alttarilla sit? Vielä tehdään asiasta leikkiä ja viihdettä. Voisin kuvitella et moni esiäiti ja esi-isä kääntyis haudoissaan moisesta.

Miksi kääntyisi, ennenhän juuri oli järkiavioliittoja, joissa toista ei juuri tunnettu ennen naimisiin menoa.

Siksi juuri, että tässä ei ole sitä vähääkään järkeä mitä sentään järkiavioliitossa oli, eikä myöskään yhteiskunnan tukea/painostusta. Koklataan vähän leikkiä avioliittoa ja näytetään kaikki samalla kaikille viihteen nimissä.

Olisko näissä prinsessasaduissa joku yhteys nykynaisten nihkeelle pariutumistahdolle. Mikään ei kelpaa ja vaaditaan jotain mitä ei ole olemassa. Sitten kun on tarpeeksi odoteltu hölmöjen ideologioiden pauloissa onkin myöhäistä kun havahdutaan siihen että biologinen kello tikittää ja lujaa. Aivopestyt oman aikansa lapset.

Itse rakastin lapsena nimenomaan romanttisia prinsessasatuja. Seikkailulliset sadut, tai sadut, joissa oli puhuvia eläimiä päähenkilöinä, eivät samalla tavalla koskettaneet ja puhutelleet (vaikka eläimistä pidinkin). Minusta tuli DI. Mutta pitääkö tämä Petterssonin kirjoitus tulkita niin, että minun tulisi pitää itseäni parempana ja jalompana ihmisenä, kuin noita prinsessasatujen päähenkilöitä muistuttavia naisia? Olenko hienompi ihminen kuin esim. kunnianhimottomassa hoiva-ammatissa leipänsä tienaava nainen, jolla ei ole erityisempiä ambitioita, ja jonka kotiin tuomat pennoset ovat puuhastelua hänen miehensä tulojen rinnalla? En ole itse ajatellut näin. Kyllä nuo prinsessasadut vetävät itsessään lapsia puoleensa, ei se ole mitään aikuisten pakkosyöttöä. Eikä niiltä ole tarvetta minusta myöskään lasta suojella, kyllähän moni nainen yhä nykypäivänä ottaa prinsessasatumaisen roolin elämässään, ja minusta jokaisella on oikeus valita oman sydämensä mukaan. Pääasia on, että on onnellinen. Tietysti vanhemmilla on odotuksia ja toiveita lastensa suhteen, ja moni varmasti on enemmään innoissaan lääkäri- tai juristityttärestä kuin vaikkapa kotirouvatyttärestä. Sinänsä ymmärrettävää, että aikuinen haluaa ohjata lapsensa leffamakua kohti omia ihanteitaan. Erilaisia naisen malleja on kuitenkin nyky-yhteiskunnassa nähtävillä. Kenenkään tytön uravalinta ei jää lapsuuden saduista kiinni. Tietoa on hyvä jakaa, ja arvokasvatuskin on tärkeää, mutta täytyy muistaa, että sitä omaa lastaan ei omista, eikä se ole varmaa, että hän jakaa aikuisena täysin sinun arvosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kyllä häiritsee enemmän, että tytöille kohdistetut lelut ovat mm. pinkkejä siivousvälineitä, söpöjä pikkukeittiöitä ja leikkivauvojen hoitamiseen keskittyviä juttuja, kun taas pojille myydään supersankereita, päristelyautoja, leikkiaseita jne. Se, mikä on naisille sopiva rooli, ei kyllä jää nykytarjonnassa epäselväksi...

Niitähän onkin tosiaan pakko ostaa, jos ei kiinnosta... Eiköhän leluja valmisteta ihan kysynnän mukaan, ei leluyhtiöillä ole muuta motiivia kuin saada mahdollisimman paljon rahaa. Tyttö voi halutessaan pyytää sitä päristelyautoa myös.

Tottakai, mutta sisälukutaitoinen ymmärtäisi myös, että tässä nimenomaan kritisoitiin sitä stereotypista roolitusta, joka on iskostettu tarjontaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyt tarinoiden pointti ohi? :D Ei niissä tosiaan ole ideana naisten avuttomuus vaan yleensä vähän tärkeemmät aiheet. Saako myös poika sitten olla herkkä ja pojille satuja joissa tyttö onkin pelastava sankari?

Niinpä! Ja ottakaa huomioon et moni prinsessa on ollut aikansa edelläkävijä ja aikamoinen sankari kuitenkin. Itsenäisiä ratkaisuja on tehty (merenneito) ja jopa suuria sotia lopettaneet (pocahontas)

Itse olin lapsi, kun Arielin elokuva tuli. Minusta se oli ihana. On se vain näin aikuisen näkökulmasta aika alytöntä, että Ariel ihastuu Prinssiin kaukaa katsellen niin kovasti, että on valmis hylkäämään koko perheensä ja lisäksi vaarantamaan sukunsa tämän "rakkauden" vuoksi. Itse en erityisesti rohkaise tuollaista käytöstä ja kiva, että Frozenissa tuollaisen salamana naimisiinmenon älyttömyys tuotiin esille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kyllä häiritsee enemmän, että tytöille kohdistetut lelut ovat mm. pinkkejä siivousvälineitä, söpöjä pikkukeittiöitä ja leikkivauvojen hoitamiseen keskittyviä juttuja, kun taas pojille myydään supersankereita, päristelyautoja, leikkiaseita jne. Se, mikä on naisille sopiva rooli, ei kyllä jää nykytarjonnassa epäselväksi...

Lukeeko niissä leluissa kuka niitä sa ostaa/käyttää?!

Kyllä taas huomaa että sulla ei ole tarkoituskaan keskustella järkevästi, pelkästään mussuttaa. Yksikään jolla on lapsi ei kyllä muutenkaan heittäisi noin typerää kommenttia. On se nyt kumma kun aikuisella miehellä ei ole parempaa tekemistä kuin vauvapalstalla kitinä.

Vierailija kirjoitti:

Itse rakastin lapsena nimenomaan romanttisia prinsessasatuja. Seikkailulliset sadut, tai sadut, joissa oli puhuvia eläimiä päähenkilöinä, eivät samalla tavalla koskettaneet ja puhutelleet (vaikka eläimistä pidinkin). Minusta tuli DI. Mutta pitääkö tämä Petterssonin kirjoitus tulkita niin, että minun tulisi pitää itseäni parempana ja jalompana ihmisenä, kuin noita prinsessasatujen päähenkilöitä muistuttavia naisia? Olenko hienompi ihminen kuin esim. kunnianhimottomassa hoiva-ammatissa leipänsä tienaava nainen, jolla ei ole erityisempiä ambitioita, ja jonka kotiin tuomat pennoset ovat puuhastelua hänen miehensä tulojen rinnalla? En ole itse ajatellut näin. Kyllä nuo prinsessasadut vetävät itsessään lapsia puoleensa, ei se ole mitään aikuisten pakkosyöttöä. Eikä niiltä ole tarvetta minusta myöskään lasta suojella, kyllähän moni nainen yhä nykypäivänä ottaa prinsessasatumaisen roolin elämässään, ja minusta jokaisella on oikeus valita oman sydämensä mukaan. Pääasia on, että on onnellinen. Tietysti vanhemmilla on odotuksia ja toiveita lastensa suhteen, ja moni varmasti on enemmään innoissaan lääkäri- tai juristityttärestä kuin vaikkapa kotirouvatyttärestä. Sinänsä ymmärrettävää, että aikuinen haluaa ohjata lapsensa leffamakua kohti omia ihanteitaan. Erilaisia naisen malleja on kuitenkin nyky-yhteiskunnassa nähtävillä. Kenenkään tytön uravalinta ei jää lapsuuden saduista kiinni. Tietoa on hyvä jakaa, ja arvokasvatuskin on tärkeää, mutta täytyy muistaa, että sitä omaa lastaan ei omista, eikä se ole varmaa, että hän jakaa aikuisena täysin sinun arvosi.

VoiskoDIyrittäämuistaakappalejaon, katokunpitkiäpötköjäilmanasianmukaisiataukojaeiolekivalukea

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyt tarinoiden pointti ohi? :D Ei niissä tosiaan ole ideana naisten avuttomuus vaan yleensä vähän tärkeemmät aiheet. Saako myös poika sitten olla herkkä ja pojille satuja joissa tyttö onkin pelastava sankari?

Niinpä! Ja ottakaa huomioon et moni prinsessa on ollut aikansa edelläkävijä ja aikamoinen sankari kuitenkin. Itsenäisiä ratkaisuja on tehty (merenneito) ja jopa suuria sotia lopettaneet (pocahontas)

Belle pelasti vanhan isänsä jäämällä ikuisiksi ajoiksi hirviön luo... eikö tuo ole aika rohkea veto kuitenkin?

Ja rakastuu meuhkaavaan ja väkivaltaiseen vangitsijaansa. Tukholman syndrooma...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9828267

Lapsille suunnattu kulttuuri pelaa ikivanhoilla roolimalleilla. Aikuiset näyttävät pikkutytöille prinsessasatuja, koska aikuisetkin on kasvatettu aikanaan samalla romanttisella hutulla.

Pikkutytöt janoavat naissankareita. He tarvitsevat idoleikseen vahvoja, itsenäisiä sankarittaria, jotka auttavat heitä kasvamaan vahvoiksi, itsenäisiksi sankarittariksi. Tyttöjen täytyy nähdä, että naisille on tarjolla erilaisia rooleja. Mikään määrä tasa-arvovaltuutetun lausuntoja ei saa aikaan samaa kuin yksi Rey, Elsa, Katniss Everdeen tai Doctor Whon naispuolinen Tohtori.

Romanttiset prinsessaelokuvat ovat valtava aivopesuautomaatti, jolla opetamme tytöille typeriä ja kaikille sukupuolille haitallisia käsityksiä unelmien prinsseistä. Tungemme romanttisia prinsessasatuja pikkutytöille, vaikka monet, ehkä useimmat pikkutytöt eivät edes halua katsoa niitä.

Oletteko huomanneet, mitä pienet tytöt tekevät, kun prinssi Disney-elokuvan lopussa suutelee prinsessaa? Piiloutuvat sohvatyynyn taakse ja sanovat yäk. Romantiikkaa haluamme me aikuiset, eivät pikkutytöt. Disneyn ja koko maailmanhistorian menestynein piirretty on Frozen, jonka rakastetuin hahmo Elsa on supervoimiensa ja omatuntonsa kanssa kamppaileva kompleksinen erakko.

Olen samaa mieltä ja minulla on ollut kolme prinsessoita ihannoivaa tyttöä. Itse olen ratkaissut sen nimenomaan suosimalla prinsessoita joiden tarvinat eivät ole niin typeriä. Onneksi lapset ihannoivat itsekkin nimenomaan Elsaa. Muista prinsessoista pidän Tianasta, Mulanista, Tähkäpäästä ja Merindasta vaikka heillä prinssit onkin, tarinat kuitenkin paljon fiksumpia kuin ne perinteiset. En kiellä muitakaan, mutta rohkaisen omilla valinnoillani siis tiettyjä tarinoita. Esikoisen prinsessavaihe on jo ohi ja hänen kanssa olemmekin yhdessä jutelleet kuinka naurettavaa on mennä naimisiin 5s aiemmin tavanneen henkilön kanssa ja kuinka ennen vanhaa oikeasti kysyttiin isätä lupa mennä naimisiin ja nykyään on selvä, että itse jokainen valitee puolisonsa.

Ps. Minua ärsyttää myös Ryhmä Hau, siitä perusjengistä ainostaan Kaja on tyttö, hänellä on tietysti vaaleanpunaista ja kimeä ääni.

Meridalla ei ole prinssiä ja tarina on muutenkin poikkeuksellinen disneymittapuulla, kun kertoo äiti-tytärsuhteesta.

Mulan oli itsenäinen Disney-prinsessa jo ennen Elsaa. Bonuksena etnisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyt tarinoiden pointti ohi? :D Ei niissä tosiaan ole ideana naisten avuttomuus vaan yleensä vähän tärkeemmät aiheet. Saako myös poika sitten olla herkkä ja pojille satuja joissa tyttö onkin pelastava sankari?

Niinpä! Ja ottakaa huomioon et moni prinsessa on ollut aikansa edelläkävijä ja aikamoinen sankari kuitenkin. Itsenäisiä ratkaisuja on tehty (merenneito) ja jopa suuria sotia lopettaneet (pocahontas)

Belle pelasti vanhan isänsä jäämällä ikuisiksi ajoiksi hirviön luo... eikö tuo ole aika rohkea veto kuitenkin?

Minun mielestä tämä Belle-tarina on ollut aina ennemminkin oksettava ja verrannollinen monien tyttöjen kohtaloon, jotka tuolla maailmalla joutuvat nuorena vanhan ukon puolisoksi suvun maineen tai perheen taloudellisen ahdingon vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Mulan oli itsenäinen Disney-prinsessa jo ennen Elsaa. Bonuksena etnisyys.

1500 vuotta vanha kiinalainen kertomus. Ei voi syyttää länsimaita ja Hollywoodia.