Vihdoinkin Maria Pettersonilta hyvä kolumni: heittäkää prinsessasadut roskiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi varmaan kertoa sille lapselle, että ennen ei ollut vanhainkoteja ja ainoa turva oli omat lapset ja naisen oli vähän pakko mennä naimisiin sen 5s sitten tapaamansa miehen kanssa, kun naimattomuus tarkoitti siihen aikaan vähän eri asiaa. Tietysti tänä päivänä tässä kulttuurissa teko olisi tyhmä.

Mites noi ensitreffit alttarilla sit? Vielä tehdään asiasta leikkiä ja viihdettä. Voisin kuvitella et moni esiäiti ja esi-isä kääntyis haudoissaan moisesta.

Miksi kääntyisi, ennenhän juuri oli järkiavioliittoja, joissa toista ei juuri tunnettu ennen naimisiin menoa.

No juuri siksi....

Nyt kaikki pikkutytöt Marioiksi. Oivallinen samaistumiskohde!

Teräväkielinen ja tylsämielinen...

Vierailija kirjoitti:

shhh... nyt ihan hiljaa. Maailma ei ole vielä valmis oikeasti kuulemaan tällaista mielipidettä.

Oikeasti? Täähän on jo vanha juttu. On äideistä itsestään kiinni miten niitä prinsessa juttuja käsittelee, lapsi ei niistä muutoin pilalle mene.

Vierailija kirjoitti:

Ei luoja 😂😂😂 Nää femakot on aina vaan säälittävämpiä...siis ne on _satuja_ ja lapset kyllä ymmärtää sen. Voihan joku tohtorikin olla Ruususen fani eikä kaikkien naisten tarvii olla vahvoja.

T. 11v tyttö joka fanitti prinsessoja ja haluaa silti kouluttautua ja pärjätä omillaan

Et tasan ole 11, kukaan 11v ei kirjoita noin.

*

Ja on ihan fakta, että naissankareita on vähän, mutta ne harvat ovat olleet aina tosi pidettyjä, esim. Prinsessa Leia, Rey, Wonder Woman, Hermione Granger, ja mainittu Elsa. Myös muuten Sormusten Herran Éowyn.

*

Ja Grimmin sadut, joita on mm. Lumikki, Ruusunen ja Tuhkimo, ovat nimenomaan aikuisten iltaisin kertomia tarinoita aikuisille.

Siitä vaan mammat pykäämään sankarihahmoja tytöille. Pommittakaa niitä naiskirjailijoita toimeen. Tumput suorana vaan valitatte Petterssonska lipunkantajana

Näinhän tämä aina meneekin. Kun miehet eivät ole kirjoittaneet jne.

Mutta kun naisetkaan eivät ole kirjoittaneet. Miksei Sofikaan...?

Ei lapset saduista roolimallia etsi vaan niitä kiinnostaa hyvä tarina.  Hyvät hahmot ja hyvä tarina.  

En ainakaan itse eikä parikymppinen tyttärenikään, kun hänen mielipidettään ko. kolumnista kyselin. 

Ihan turhaa hyökätä satujen kimppuun. 

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset näkevät ongelmia asioissa joissa lapset eivät. Tuskin se Maija 2v ajattelee enää kymmenen vuoden päästä, että haluaisi olla kuin Prinsessa Ruusunen, vaikka ihailikin sitä taaperona.

Avaapa joskus TV, niin saatat hämmästyä.

Vierailija kirjoitti:

Ei luoja 😂😂😂 Nää femakot on aina vaan säälittävämpiä...siis ne on _satuja_ ja lapset kyllä ymmärtää sen. Voihan joku tohtorikin olla Ruususen fani eikä kaikkien naisten tarvii olla vahvoja.

T. 11v tyttö joka fanitti prinsessoja ja haluaa silti kouluttautua ja pärjätä omillaan

Huono yritys, Pertti. Olisit nyt laittanut muutaman vuoden ikään lisää, niin olisi voinut mennä läpi.

No, mä päädyin hyysääjäksi luonnehäiriöiselle miehelle koska olen ilmeisesti läheisriippuvainen ja uskon että rakkaus voittaa. Suosikkitarinani oli pienenä Hopeanuoli missä veri lensi, prinsessajutut oli tylsiä. Ei ole ihan niin yksinkertaista tämä mitä toimittaja väittää.

Olen osittain samaa mieltä ap:n kanssa. Yhteiskunnassamme on yllättävän paljon naisia jotka haihattelevat romanttisilla kuvitelmilla "rakkaudesta ensisilmäyksellä", "komeasta lääkärimiehestä joka hemmottelisi lahjuksilla", yms. Miestä tai kumppania ei haluta kiinnostuksesta tämän persoonaan vaan ainoastaan täyttämään rooli romanttisessa unelmassa. Äitini 60v valittelee että tätä esiintyy hänenkin ystäväpiirissään jossa monet mummoutuvat yksinäisinä kämppiinsä kun ei ole kiinnostusta tapailla ketään ellei ole "suuria tunteita ja kipinöitä ensitapaamisella".  Jostain nämä epärealistiset haihatelmat kumpuavat, mikseivät sitten Disney-elokuvista ja Harlekiini-novelleista?

Ja vielä kommentti rakkaudesta: en henkilökohtaisesti pidä rakkautta haihatteluna, mutta se on tunne mihin kasvetaan kahden toisilleen hyvän kumppanin välillä. Yhteiset romanttiset hetket ovat plussaa mutta elämä ei ole pelkkää suklaarasioita, kukkakimppuja ja miehen lausumia runonparsia, siinä mennään jo haihattelun puolelle... Seksuaalista halua ja himoa voi kahden henkilön välillä syntyä nopeastikin ja ihastua voi toisen ihmisen kuvaan vaikkei häntä tuntisikaan. Itse näen kuitenkin rakkauden paljon syvällisempänä tunteena kuin näissä novelleissa kuvattu romantiikka.

Kolumni on aivan oikeassa. Prinsessasadut antavat vääränlaisia roolimalleja naisille. Samoin miehet saavat vääriä ajatusmalleja siitä, että miehille suunnatuissa leffoissa miessankari saa urotekonsa palkinnoksi sankarittaren eli naisen. Luin yhden miehen kirjoittaman kolumnin, jossa hän kertoi tällausten juotäntennopettaneen hänelle ja muille miehille, että onnistuessaan tehtävässään mies kuin mies ansaitsee saada palkinnoksi kauniin naisen. Kun sellaista ei heille ollutkaan tarjolla, niin he olivat vihaisia ja syyttivät naisia nirsoudesta yms. He olivat kasvaneet ajattelemaan, että he ansaitsevat naisen kuten esineen tai palkinnon.

Vierailija kirjoitti:

Kolumni on aivan oikeassa. Prinsessasadut antavat vääränlaisia roolimalleja naisille. Samoin miehet saavat vääriä ajatusmalleja siitä, että miehille suunnatuissa leffoissa miessankari saa urotekonsa palkinnoksi sankarittaren eli naisen. Luin yhden miehen kirjoittaman kolumnin, jossa hän kertoi tällausten juotäntennopettaneen hänelle ja muille miehille, että onnistuessaan tehtävässään mies kuin mies ansaitsee saada palkinnoksi kauniin naisen. Kun sellaista ei heille ollutkaan tarjolla, niin he olivat vihaisia ja syyttivät naisia nirsoudesta yms. He olivat kasvaneet ajattelemaan, että he ansaitsevat naisen kuten esineen tai palkinnon.

Miesten prinsessasadut eli porno vaikuttaa myös heidän naiskäsityksiinsä vastaavalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolumni on aivan oikeassa. Prinsessasadut antavat vääränlaisia roolimalleja naisille. Samoin miehet saavat vääriä ajatusmalleja siitä, että miehille suunnatuissa leffoissa miessankari saa urotekonsa palkinnoksi sankarittaren eli naisen. Luin yhden miehen kirjoittaman kolumnin, jossa hän kertoi tällausten juotäntennopettaneen hänelle ja muille miehille, että onnistuessaan tehtävässään mies kuin mies ansaitsee saada palkinnoksi kauniin naisen. Kun sellaista ei heille ollutkaan tarjolla, niin he olivat vihaisia ja syyttivät naisia nirsoudesta yms. He olivat kasvaneet ajattelemaan, että he ansaitsevat naisen kuten esineen tai palkinnon.

Miesten prinsessasadut eli porno vaikuttaa myös heidän naiskäsityksiinsä vastaavalla tavalla.

Prinsessasadut=naistenpornoa

Actionleffat ja porno=miestensatuja

Olen katsonut sujuvasti vuorotellen länkkäreitä ja prinsessasatuja lapsuudessani. Pinkissä prinsessamekossa on oma viehätyksensä vaikka pyssysankarinakin olisi kiva ratsastaa kohti auringonlaskua.  Ne ovat molemmat satuja eikä ole tarkoituskaan, että niistä ottaisi mallia oikeaan elämään. 

En ole edes opetellut ampumaan aikuisena kuten en hankkinut pinkkejä mekkojakaan. Ei lapset niin tyhmiä ole, etteivät tajuaisi reaalielämän ja satujen eroa.

Kannatan vahvoja naissankareita, mutta haluavatko miehet ihan oikeasti sitä. Täälläkin on paljon aloituksia, joissa haukutaan miesmäiset suomifemakot ja unelmoidaan jostain ulkomaalaisesta kodinhengettärestä ja suikkariautomaatista.

Eli oikeastaan kaivataan vahvaa uranaista, joka tuo rahaa taloon, samalla kun hän leipoo lapsille pullaa ja on polvillaan miehen edessä. Unohtamatta tietysti naisen tyrmäävää ulkonäköä. Toki tämä miesten fantasia on ihan reslistinen ja toteutettavissa.

En mä koskaan ajatellut olevani heikko ja pelastuksen tarpeessa oleva tyttö, vaikka prinsessaleffoja katsoinkin. En samaistunut vaikkapa Ruususeen vaikka kyseessä onkin naishahmo, otin tarinan tarinana. Lempileffojani olivat kyllä Mulan, Kaunotar ja Hirviö ja Notre Damen Kellonsoittaja, joissa on kaikissa vahvoja naishahmoja, mutta hyviä ne prinsessasadutkin olivat. Jos en Mulanin perässä halunnut pelastaa Kiinaa, miksi haluaisin Lumikin tavoin siivota mökin ja tulla prinssin pelastamaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyt tarinoiden pointti ohi? :D Ei niissä tosiaan ole ideana naisten avuttomuus vaan yleensä vähän tärkeemmät aiheet. Saako myös poika sitten olla herkkä ja pojille satuja joissa tyttö onkin pelastava sankari?

Niinpä! Ja ottakaa huomioon et moni prinsessa on ollut aikansa edelläkävijä ja aikamoinen sankari kuitenkin. Itsenäisiä ratkaisuja on tehty (merenneito) ja jopa suuria sotia lopettaneet (pocahontas)

Belle pelasti vanhan isänsä jäämällä ikuisiksi ajoiksi hirviön luo... eikö tuo ole aika rohkea veto kuitenkin?

Ja sitä paitsi Belle rakastaa kirjoja. Lukutoukka. Mitä nyt vähän nätti sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9828267

Lapsille suunnattu kulttuuri pelaa ikivanhoilla roolimalleilla. Aikuiset näyttävät pikkutytöille prinsessasatuja, koska aikuisetkin on kasvatettu aikanaan samalla romanttisella hutulla.

Pikkutytöt janoavat naissankareita. He tarvitsevat idoleikseen vahvoja, itsenäisiä sankarittaria, jotka auttavat heitä kasvamaan vahvoiksi, itsenäisiksi sankarittariksi. Tyttöjen täytyy nähdä, että naisille on tarjolla erilaisia rooleja. Mikään määrä tasa-arvovaltuutetun lausuntoja ei saa aikaan samaa kuin yksi Rey, Elsa, Katniss Everdeen tai Doctor Whon naispuolinen Tohtori.

Romanttiset prinsessaelokuvat ovat valtava aivopesuautomaatti, jolla opetamme tytöille typeriä ja kaikille sukupuolille haitallisia käsityksiä unelmien prinsseistä. Tungemme romanttisia prinsessasatuja pikkutytöille, vaikka monet, ehkä useimmat pikkutytöt eivät edes halua katsoa niitä.

Oletteko huomanneet, mitä pienet tytöt tekevät, kun prinssi Disney-elokuvan lopussa suutelee prinsessaa? Piiloutuvat sohvatyynyn taakse ja sanovat yäk. Romantiikkaa haluamme me aikuiset, eivät pikkutytöt. Disneyn ja koko maailmanhistorian menestynein piirretty on Frozen, jonka rakastetuin hahmo Elsa on supervoimiensa ja omatuntonsa kanssa kamppaileva kompleksinen erakko.

Olen samaa mieltä ja minulla on ollut kolme prinsessoita ihannoivaa tyttöä. Itse olen ratkaissut sen nimenomaan suosimalla prinsessoita joiden tarvinat eivät ole niin typeriä. Onneksi lapset ihannoivat itsekkin nimenomaan Elsaa. Muista prinsessoista pidän Tianasta, Mulanista, Tähkäpäästä ja Merindasta vaikka heillä prinssit onkin, tarinat kuitenkin paljon fiksumpia kuin ne perinteiset. En kiellä muitakaan, mutta rohkaisen omilla valinnoillani siis tiettyjä tarinoita. Esikoisen prinsessavaihe on jo ohi ja hänen kanssa olemmekin yhdessä jutelleet kuinka naurettavaa on mennä naimisiin 5s aiemmin tavanneen henkilön kanssa ja kuinka ennen vanhaa oikeasti kysyttiin isätä lupa mennä naimisiin ja nykyään on selvä, että itse jokainen valitee puolisonsa.

Ps. Minua ärsyttää myös Ryhmä Hau, siitä perusjengistä ainostaan Kaja on tyttö, hänellä on tietysti vaaleanpunaista ja kimeä ääni.

Meridalla ei ole prinssiä ja tarina on muutenkin poikkeuksellinen disneymittapuulla, kun kertoo äiti-tytärsuhteesta.

Merida ei ole Disney-prinsessa. Minä tykkään tästä kyseisestä Pixar-elokuvasta enemmän kuin Disneystä.

Minä en lapsena tykännyt prinsessasaduista. Tykkäsin Pepistä, Viisikosta, Vihervaaran Annasta, Tiina-kirjoista jnpp.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9828267

Lapsille suunnattu kulttuuri pelaa ikivanhoilla roolimalleilla. Aikuiset näyttävät pikkutytöille prinsessasatuja, koska aikuisetkin on kasvatettu aikanaan samalla romanttisella hutulla.

Pikkutytöt janoavat naissankareita. He tarvitsevat idoleikseen vahvoja, itsenäisiä sankarittaria, jotka auttavat heitä kasvamaan vahvoiksi, itsenäisiksi sankarittariksi. Tyttöjen täytyy nähdä, että naisille on tarjolla erilaisia rooleja. Mikään määrä tasa-arvovaltuutetun lausuntoja ei saa aikaan samaa kuin yksi Rey, Elsa, Katniss Everdeen tai Doctor Whon naispuolinen Tohtori.

Romanttiset prinsessaelokuvat ovat valtava aivopesuautomaatti, jolla opetamme tytöille typeriä ja kaikille sukupuolille haitallisia käsityksiä unelmien prinsseistä. Tungemme romanttisia prinsessasatuja pikkutytöille, vaikka monet, ehkä useimmat pikkutytöt eivät edes halua katsoa niitä.

Oletteko huomanneet, mitä pienet tytöt tekevät, kun prinssi Disney-elokuvan lopussa suutelee prinsessaa? Piiloutuvat sohvatyynyn taakse ja sanovat yäk. Romantiikkaa haluamme me aikuiset, eivät pikkutytöt. Disneyn ja koko maailmanhistorian menestynein piirretty on Frozen, jonka rakastetuin hahmo Elsa on supervoimiensa ja omatuntonsa kanssa kamppaileva kompleksinen erakko.

Olen samaa mieltä ja minulla on ollut kolme prinsessoita ihannoivaa tyttöä. Itse olen ratkaissut sen nimenomaan suosimalla prinsessoita joiden tarvinat eivät ole niin typeriä. Onneksi lapset ihannoivat itsekkin nimenomaan Elsaa. Muista prinsessoista pidän Tianasta, Mulanista, Tähkäpäästä ja Merindasta vaikka heillä prinssit onkin, tarinat kuitenkin paljon fiksumpia kuin ne perinteiset. En kiellä muitakaan, mutta rohkaisen omilla valinnoillani siis tiettyjä tarinoita. Esikoisen prinsessavaihe on jo ohi ja hänen kanssa olemmekin yhdessä jutelleet kuinka naurettavaa on mennä naimisiin 5s aiemmin tavanneen henkilön kanssa ja kuinka ennen vanhaa oikeasti kysyttiin isätä lupa mennä naimisiin ja nykyään on selvä, että itse jokainen valitee puolisonsa.

Ps. Minua ärsyttää myös Ryhmä Hau, siitä perusjengistä ainostaan Kaja on tyttö, hänellä on tietysti vaaleanpunaista ja kimeä ääni.

Meridalla ei ole prinssiä ja tarina on muutenkin poikkeuksellinen disneymittapuulla, kun kertoo äiti-tytärsuhteesta.

Merida ei ole Disney-prinsessa. Minä tykkään tästä kyseisestä Pixar-elokuvasta enemmän kuin Disneystä.

Hei... Disney omistaa Pixarin. Kyllä Merida on disneyprinsessa ihan siinä missä muutkin.